BUENOS AIRES Argentiinaa piinaa jatkuva inflaatio eli kuluttajahintojen nousu. Summa, jolla kaksi vuotta sitten sai kattavan autonkorjauksen, riittää nyt hädin tuskin mekkoon vaatekaupassa, vertaa buenosairesilainen yksinyrittäjä Grace Schuchner.
– Hinnat voivat muuttua tunnissa. Se on hullua ja aiheuttaa epävarmuutta. Olen menettänyt käsityksen siitä, mikä on halpaa ja mikä kallista, hän sanoo.
Argentiinan vuotuinen inflaatio oli marraskuussa 35,8 prosenttia, kun se esimerkiksi Suomessa oli 0,2 prosenttia. Se on Latinalaisen Amerikan toiseksi korkein Venezuelan jälkeen.
– Ravintolat olivat koronarajoitusten aikaan kuukausia kiinni. Kun ne taas avautuivat, hinnat olivat paikoin kaksinkertaistuneet, päivittelee systeemi-insinööri Carlos Delavanzo.
Taloustieteilijä: "Inflaatio on DNA:ssamme"
Argentiinan inflaation syinä pidetään valtiontalouden rakenteellista alijäämää ja valtavaa julkista velkaa. Kun keskuspankki laskee liikkeelle lisää rahaa, sen arvo alenee ja hinnat nousevat.
– Inflaatio on ollut vähintään kaksinumeroinen lähes aina viimeisten 50 vuoden ajan. Se on kansallislajimme, vähän kuin jalkapallo tai Maradona, sanoo taloustieteilijä ja toimittaja Ismael Bermúdez.
Argentiinalaiset ovat niin tottuneita inflaatioon, että eivät aina tiedä muusta, toteaa ekonomisti ja rahoituskonsultti Juan Heredia. Hän asui aiemmin Perussa ja hämmästyi, kun asiat siellä maksoivat vielä vuosienkin jälkeen saman verran.
– Meille inflaatio on itsestäänselvyys ja lähtöoletus. Se on DNA:ssamme. Etenkin 1990-luvun puolivälin jälkeen syntyneet argentiinalaiset ovat aina eläneet inflaatiossa, hän sanoo.
Heredia kutsuu inflaatiota "talouden syöväksi". Rahan arvon heikkeneminen hankaloittaa ulkomaisia investointeja, koska yritysten on vaikeaa arvioida, mitä tavarat ja palvelut maksavat Argentiinassa pitkällä aikavälillä.
– Inflaation seurauksena ihmisten käsitys hinnoista katoaa. Yritykset voivat hyödyntää sitä niin, että ne veloittavat kuluttajilta mitä tahansa, Heredia sanoo.
Arki vaatii kikkailua
Palkatkin nousevat, mutta usein jälkijunassa.
Työssäkäyvän keskiluokan arki vaatii luovaa kikkailua, säännöstelyä ja suunnittelua. Moni selviytyy hyödyntämällä tarjouksia tai ostamalla suurempia ruokamääriä kerrallaan. Osamaksu on yleistä.
Yksinhuoltaja Schuchner käy kaupassa vain maanantaisin tai keskiviikkoisin, jolloin hän saa jäsenkortillaan alennusta. Hän käyttää rahaa vain välttämättömyyksiin, kuten vuokraan, sähkö- ja kännykkälaskuihin sekä 13-vuotiaan tyttärensä vaatteisiin.
– Käyn alennusmyynneissä tai selvitän, tekisikö joku vaatteet halvemmalla. Itselleni en ole ostanut tänä vuonna yhtään mitään, hän sanoo.
Schuchner työskentelee draamaterapeuttina ja mindfulness-ohjaajana. Kuten muutkin yrittäjät, hän nostaa säännöllisesti hintojaan.
– Chileläiset asiakkaani kysyvät joskus, onko tulevan kurssin hinta sama kuin viimeksi. Usein joudun sanomaan, että ei ole.
Dollari tuo turvaa
Inflaatio syö Argentiinan valuutan, peson, arvoa. Talouskriiseihin tottuneille argentiinalaisille Yhdysvaltain dollari on jo pitkään edustanut varmuutta ja pysyvyyttä. Ne, joilla on varaa, säästävät dollareissa.
Dollarien ostoja on kuitenkin rajoitettu 200 dollariin kuussa asukasta kohden, sillä keskuspankki pyrkii estämään varantojensa hupenemisen. Maahan onkin syntynyt pimeä dollareiden ja eurojen vaihtomarkkina.
Kalliimpaa kurssia kutsutaan "siniseksi dollariksi" (dólar blue), ja sen saa "luoliksi" (cueva) kutsuista rahanvaihtopisteistä. Toiminta on laitonta mutta käytännössä sallittua, ja paikat löytää esimerkiksi kysymällä paikallisilta.
Luolissa yksi dollari maksoi joulun jälkeen 158 Argentiinan pesoa, kun se oli pankeissa 83 pesoa. Eroa on 90 prosenttia. Sama pätee euroon.
– Dollari on selviämiskeino. Dólar bluen arvo on noussut hintoja nopeammin. Sillä, jolla on dollareita, ei ole ongelmaa, koska hän on voittanut inflaation, taloustieteiljä Ismael Bermúdez toteaa.
Moni argentiinalainen säilyttää säästöjään kotona tai ulkomaisilla tileillä, sillä luottamus maan pankkeihin on heikkoa. Pankkitalletukset jäädytettiin talouskriisissä vuonna 2001. Ihmiset pelkäävät, että hallitus voi puuttua niihin uudelleen milloin tahansa.
– Argentiinassa on paljon ilmoittamattomia säästöjä. Dollarit eivät ole keskuspankin saatavilla. Myöskään turistien dollarit eivät päädy viralliseen järjestelmään, sillä he vaihtavat ne mieluummin epävirallisesti kalliimmalla, Bermúdez sanoo.
Hänen mukaansa vientiyrityksillä on puolestaan tapana ilmoittaa todellista pienemmät tulot ja kaupata loput tienaamansa dollarit pimeästi.
Eräs hallituksen keino hankkia tuloja on "solidaarinen dollari" (dólar solidario). Se on dollarin kurssi, joka lasketaan esimerkiksi argentiinalaisen luottokortin käytöstä ulkomailla. Viralliseen kurssiin lisätään 30 prosentin vero, mutta loppusumma on silti pimeää kurssia edullisempi.
– Jos koronapandemiaa ei olisi, ja korttimaksut ulkomailla laskettaisiin ilman veroja, lähtisin heti Eurooppaan. Se olisi halpaa, Carlos Delavanzo sanoo.
Koronan vaikutus maailman rajuimpia
Argentiinan talous on Latinalaisen Amerikan kolmanneksi suurin Brasilian ja Meksikon jälkeen. Se oli taantumassa jo ennen koronapandemiaa. Tänä vuonna se supistuu lähes 13 prosenttia, arvioi talousjärjestö OECD.
Luku on suurempi kuin missään muussa maailman suurimmista G20-talouksista. Se on jopa enemmän kuin Argentiinan synkässä talouskriisissä vuonna 2002, jolloin maan talous supistui 10,9 prosenttia.
Myös köyhyys on lisääntynyt viime vuodesta. Tuhannet argentiinalaiset ovat hakeneet oleskelulupaa taloudellisesti vakaampaan naapurivaltioon Uruguayhin.
Myös Grace Schuchner haaveilee muutosta ulkomaille. Aiemmin hän asui Israelissa.
Häntä pandemia on tosin myös auttanut, sillä nyt kurssit ja työpajat ovat netissä. Niille on tullut oppilaita ulkomailta, ja he maksavat dollareissa.
– Kansainväliset nettikurssit ovat pelastaneet minut sekä taloudellisesti että henkisesti. Olen yhteydessä muuhun maailmaan, enkä koe itseäni Argentiinan talouden vangiksi, Schuchner sanoo.
Hän kertoo vaihtavansa dollareitaan pesoiksi vain äärimmäisessä hätätapauksessa – epävirallisella kurssilla tietenkin.
Miten arkesi muuttuisi, jos hinnat nousisivat Suomessa Argentiinan tahtiin? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.
Lue myös:
Argentiinalaisessa jonossa on tarkat ja pyhät säännöt – paitsi Diego Maradonan jäähyväisjonossa
Miksi korona runtelee yhä Latinalaista Amerikkaa? Viisi vastausta kysymyksiin maanosan tilanteesta