Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Väsyttääkö talven pimeys? Uusi tutkimus väittää, että neandertalinihmiset vaipuivat talviuneen eläinten tapaan

Espanjasta löydetyistä ihmisen luufossiileista paljastui samanlaista kulumaa kuin talviuneen vaipuvilta eläimiltä.

Neandertalinihmisen malleja.
Neandertalin ihmisiä kuvaavia malleja saksalaisessa Neanderthal Museum of Mettmannissa vuonna 2009. Kuva: Federico Gambarini / AOP
  • Petri Burtsoff

Ravinnonsaannin vähentyessä ja lämpötilan kylmetessä monet eläinlajit vaipuvat talviuneen. Niiden aineenvaihdunta hidastuu ja sen myötä ravinnontarve laskee.

Espanjan pohjoisosasta löydetyt ihmisluiden fossiilit viittaavat siihen, että myös alueella asuneet ihmiset ovat vaipuneet talviuneen satojatuhansia vuosia sitten.

Fossiileita tutkineet tutkijat ovat löytäneet niistä samanlaisia vaurioita ja kulumia kuin sellaisten eläinlajien luista, jotka vaipuvat talviuneen.

Löydöksestä uutisoineen The Observer -sanomalehden mukaan Sima de los Huesos -luolasta löydetyt ihmisfossiilit ovat yli 400 000 vuotta vanhoja, ja niiden uskotaan kuuluneen neandertalinihmisille.

Tutkijoiden Juan-Luis Arsuagan ja Antonis Bartsiokasin tutkimustulokset on julkaistu l'Anthropologie-tiedejulkaisussa. Heidän mukaansa fossiilit osoittavat, että paikallisten ihmisten luiden kasvu hidastui useiden kuukausien ajaksi joka vuosi.

Tämä on heidän mukaansa osoitus siitä, että ihmiset olivat sellaisessa aineenvaihdunnallisessa tilassa, joka auttoi heitä selviämään kylmissä olosuhteissa pienellä ravintomäärällä ja suurella määrällä oman kehon rasvakudosta.

Lisäksi fossiilit osoittavat ihmisten kärsineen d-vitamiinin puuttesta ja sekä siitä seuranneista taudeista, mikä viittaa pitkiä ajanjaksoja pimeässä.

"Tämä saattaa kuulostaa tieteiskirjallisuudelta"

Arsuagan ja Bartsiokasin mukaan tulokset saattavat kuulostaa joillekin tieteiskirjallisuudesta temmatuilta, mutta niillä on geeniperimällinen perusta, sillä nisäkkäät kuten makiapinat vaipuvat talviuneen.

– Tämä viittaa siihen, että nisäkkäiden, siis myös ihmisten, geeniperimä ja fysiologia mahdollistavat vastaavan laskeneen aineenvaihdunnan tilan, he kirjoittavat.

Sima de los Huesosin luolasta on löydetty myös talviuneen vaipuneiden luolakarhujen fossiileja, mikä tutkijoiden mukaan vahvistaa entisestään teoriaa siitä, että ihmiset käyttäytyivät samoin.

The Observer on haastatellut tutkijoita, jotka eivät ole vakuuttuneita tästä teoriasta.

– On myös muita mahdollisia selityksiä luissa tapahtuneille muutoksille, ja meidän pitää perehtyä niihin ennen kuin voimme päästä asiasta realistiseen lopputulokseen, Northumbrian yliopiston antropologi Patrick Randolph-Quinney arvioi.

Korjattu otsikkoa 21.12. klo 9.58: neandertalin ihmiset eivät tarkalleen ottaen ole nykyihmisen esi-isiä, vaan sukupuuttoon kuollut ihmisen laji. Korjattu klo 10.12: kyse on talvunesta, jossa ruumiinlämpö laskee vähemmän ja joka on kevyempää kuin talvihorros.