Asiantuntijan mukaan Suomessa ei ole suurten maanvyöryjen riskiä. Pieniä maanvyöryjä sattuu silloin tällöin, mutta maan pinnanmuodot suojaavat katastrofeilta.
– Koska maasto on tasaisempi kuin Norjassa, riskit ovat aika lailla pienemmät. Savikkoja täällä on toki paljon, eli periaatteessa maanvyöryt ovat mahdollista, sanoo erikoisasiantuntija Toni Eerola Geologian tutkimuskeskuksen Mineraalitalouden ratkaisut -yksiköstä.
Norjan turma-alue on savimaata, jollaisen päälle Suomessakin rakennetaan. Maanvyöryn sijaan Suomessa voi olla riskinä, että rakennukset alkavat painua, jos savikko vettyy rankasti.
Suurempi ongelma on kuitenkin rannikoiden sulfidisavi, jonka maankäyttö happamoittaa vesiä ja päästää raskasmetalleja ympäristöön.
Lue myös:Norjan maanvyöry sattui korkeimman riskin alueella – nyt selvitetään, mistä tuho sai alkunsa
Rakennusten paino ja liettynyt savi on vaarallinen yhdistelmä
Norjan geotekninen instituutti tekee parhaillaan koeporauksia Norjan vyöryalueella selvittääkseen savikerroksen syvyyttä, mutta maanvyöryn syystä ei ole tarkkaa tietoa. Todennäköisesti se johtuu savimaasta, jonka päälle asutus on rakennettu.
Eerola arvioi, että savimaan vettyminen runsaiden sateiden vuoksi sai Norjassa maan liikkeelle. Kun saviaines vettyy ja kyllästyy eli liettyy, se ei ole enää kiinteää, vaan siitä tulee epävakaata. Jos vielä kasvillisuus on hävitetty, ovat katastrofin ainekset koossa.
– Vettä on nyt kertynyt paikkaan, jossa pitäisi tähän aikaan vuodesta olla lunta ja jäätä. Kun savikon päälle on rakennettu ja lisäksi savikko on menettänyt sitä koossa pitävän koheesiovoimansa, maa voi lähteä liikkeelle etenkin vuoristoisilla alueilla , Eerola sanoo.
Usein maanvyörymissä on jokin laukaiseva tekijä, kuten maanjäristys. Nyt sellaista ei ollut, vaan vyöry on todennäköisesti seurausta rakennusten painon ja liettyneen savimaan yhdistelmästä.
–Rakennusten paino on aiheuttanut lisätyöntövoiman sille, että maakerrokset ovat lähteneet liikkeelle.
Vanhempi geologi Anders Solheim Norjan geoteknisestä instituutista on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa joulukuu on ollut aluuella poikkeuksellisen sateinen ja tämä on voinut vaikuttaa siihen, että savimassat lähtivät liikkeelle.
Ilmastonmuutos lisää sateita ja vaikuttaa rakentamiseen
– Tässä puhutaan tietysti ilmastonmuutoksesta. Kun sademäärät lisääntyvät ja lämpötilat ovat aiempaa korkeammat, maaperään pääsee enemmän vettä kuin mikä olisi normaalia vuodenaikaan nähden, Tomi Eerola sanoo.
Hänen mukaansa ilmastonmuutos on syytä ottaa vakavasti koko yhteiskunnassa.
– Ilmastonmuutos täytyy ottaa huomioon myös rakentamisessa ja kaavoittamisessa samalla tavalla kuin rannikkoalueilla merenpinnan nousu.
Ennusteiden mukaan sademäärät lisääntyvät tulevaisuudessa.
– Silloin luvassa on samanlaisia talvia kuin nyt. Ongelmia tulee, kun lumen ja jään sijasta meillä onkin vettä, Eerola pohtii.
Hänen mukaansa arktisilla alueilla on jo nähty ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia rakentamisessa.
– Esimerkiksi Siperiassa rakennukset halkeilevat tai niiden pohja pettää, koska ikirouta sulaa, Eerola kertoo.
Lämmin talvi näkyy myös Uudellamaalla
Uudenvuodenaattona nähtiin myös Uudellamaalla lämpimän talven aikaansaannoksia, kun Lohjalla jouduttiin sulkemaan tie sortumavaaran vuoksi. Remalantie Hyrsylän kylässä suljettiin noin 230 metrin matkalta.
Uudenmaan ely-keskuksen mukaan tien asvalttipinnassa on painuma ja liukupintasortuman alku. Kylmänä talvena ongelmat olisivat tulleet esille vasta keväällä.
– Tiessä on heikko pohjamaa ja korkea penger. Tilanne vaatii maaperätutkimuksia ja huolellista suunnittelua, miten se korjataan, sanoo projektipäällikkö Kirsi Pätsi Uudenmaan ely-keskuksesta.
Korjaussuunnittelu ja maaperätutkimukset käynnistetään pikimmiten, mutta Pätsin mukaan tie pysyy suljettuna ainakin muutaman kuukauden. Uudellamaalla on seurannassa muutamia satoja kohteita, joista kriittisiä on muutamia kymmeniä.
Korjattu 4.1. klo 11.29: Sufidisavi muutettu muotoon sulfidisavi, 4 kpl.
Lue myös:
Ilmatieteen laitos: Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin
Suomessa tehtiin lämpöennätys osana arktista lämpöaaltoa – vuosi 2020 on ollut maailman lämpimimpiä