Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiittää uudenvuodenpuheessaan kansalaisia siitä, että Suomi on selvinnyt koko maailmaa ravistelevasta koronakriisistä verrattain hyvin.
Erityisen kiitoksen hän lausuu terveydenhuollon ammattilaisille. Hän kuitenkin toteaa, että saavutus on yhteinen.
– Vaikean paikan tullen koko Suomi on jälleen osoittanut vahvuutensa ja sietokykynsä.
Samalla Niinistö muistuttaa, että koronakriisi ei ole vielä ohi eikä periksi tule antaa.
Hän vetoaa yhteiseen vastuuseen.
– Rokotteet luovat jo toivoa, mutta poikkeukselliset olot jatkuvat parhaassakin tapauksessa vielä kuukausia. Rajoituksista päästään vain rajoituksia noudattamalla. Rokotteista on apua vain rokotukset ottamalla.
Onnistuminen on jatkossakin jokaisesta kiinni.
– Vaikka väsymys jo painaa, vielä on löydettävä voimia jatkaa.
Koronakriisin aikana on koettu yksinäisyyttä, mutta vakava kriisi voi hänen mukaansa myös tiivistää.
Niinistön puhe lähetettiin perinteiseen tapaan Ylellä televisiossa ja radiossa. Voit katsoa puheen klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa.
Maailmassa meneillään monia muutoksia
Niinistö luettelee puheessaan myös muitakin muutoksia: ilmastonmuutos, kansainvälisen politiikan voimasuhteet, uudet teknologiat.
Vaikka muutos voi pelottaa, ei vanhaan kannata ripustautua, presidentti katsoo.
Niinistön mukaan Suomi on historiassaan rakentanut vahvuuksien pohjalle uutta suuntaa eikä Suomen menestys kansainvälisissä vertailuissa ole sattumaa.
– Tällainen yhteiskunta toden totta on puolustamisen arvoinen.
Tästä hän johtaa ajatuksensa maahanmuuttopolitiikkaan.
Niinistön mukaan turvapaikka Suomessa antaa paremman aseman kuin monillla maailman ihmisillä.
– Aiheellisesti käydään keskustelua, väittelyäkin, kaikkien täällä asuvien vapauksien ja oikeuksien laajuudesta. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet toiseen vaakakuppiin asettuvat vastuu ja velvollisuudet.
Niinistö peräänkuuluttaa oikeasuhtaisuutta: ilman vastuuta ei ylläpidetä oikeuksiakaan.
Viime aikoina on puhuttu turvallisuudesta. Tämä johtaa Niinistön mukaan pohtimaan "sivistysvaltion dilemmaa" laajemminkin.
– Lyhyesti kuvattuna kysymys on siitä, miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan sitten turvaamaan muita, siis suojautumaan.
Tämä johtaa Niinistön mukaan jatkokysymyksiin.
– Missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Tai päinvastoin, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle?
Euroopan eri maissa on päädytty asiassa erilaisiin ratkaisuihin, presidentti sanoo.
"Turvallisuustilanne vaatii jatkuvaa ajan tasalla oloa"
Niinistö on lisännyt painetta terrorismilakien uudistamiseen.
Hän esitti reilu vuosi sitten huolensa Suomen päätymisestä tilanteeseen, jossa lainsäädäntö on väljempää muihin maihin verrattuna.
Poliittinen keskustelu on liittynyt ennen kaikkea al-Holin leirin suomalaisten kotouttamiseen.
– Turvallisuustilanne vaatii jatkuvaa ajan tasalla oloa, kuten nyt tapahtuu terrorismilainsäädäntöä uudistettaessa, Niinistö sanoo.
Turvallisuuden tunnetta on horjutettu myös uusilla tavoilla. Niinistö viittaa esimerkiksi Psykoterapiakeskus Vastaamon mittavaan tietomurtoon, jossa asiakkaiden tietoja joutui kiristäjän käsiin.
Hänen mielestään tällaista hyökkäyksistä sana tietomurto antaa liian harmittoman vaikutelman.
Kyberhyökkäykset ovat Niinistön mukaan hyökkäyksiä koko yhteiskuntajärjestystä kohtaan ja niitä pitää torjua paremmin.
Siksi hänen mielestään myös viranomaisten mahdollisuuksien huolehtia kansalaisten turvallisuudesta täytyy olla ajan tasalla.
– Meidän ei tulisi koskaan joutua tunnustamaan, että olemme olleet politiikassamme naiiveja.
Koronasta oppia ilmastonmuutoksen torjuntaan
Uudenvuodenpuheessaan Niinistö nostaa yhdeksi teemaksi ilmastonmuutoksen. Huoli ilmastonmuutoksesta näkyy presidentin saamissa viesteissä lapsilta ja nuorilta.
– Tähän vaatimukseen meidän on pystyttävä vastaamaan.
Niinistö vetää yhtäläisyyden ilmastonmuutoksen ja koronakriisin välille.
Ihmiset ovat oppineet käyttäytymään eri tavalla kuin aiemmin, muun muassa rajoittamaan sosiaalista kanssakäymistä ja liikkumista.
– Olemme vaaraa välttääksemme muuttaneet käyttäytymistämme tavalla, jota on vaikea uskoa. Olisiko tästä opiksi ja avuksi toisen vaaran, ilmastonmuutoksen, torjunnassa? Nimittäin juuri ihmisten käyttäytymisestähän ilmastonmuutoksessa on kysymys.
Pandemia on opettanut paljon.
– Tarve ottaa omassa käytöksessä toiset huomioon, halu auttaa toista ja kyky sopeutua poikkeuksellisiin oloihin vievät kaikki ihmisyyttä eteenpäin. Jatketaan sillä tiellä.
* Mitä ajatuksia presidentin puhe herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 2.1.2021 kello 23 saakka.