- Politiikan toimittajat haastattelivat pääministeri Sanna Marinia (sd.) ajankohtaisista aiheista Pääministerin haastattelutunnilla.
- Kokosimme tähän juttuun haastattelutunnin keskeisen annin. Voit kuunnella lähetyksen koko lähetyksen Areenasta.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan koronarokotukset ovat lähteneet Suomessa liikkelle toivottua hitaammin. Marinin mukaan ei kuitenkaan voi sanoa, että Suomessa tai Euroopassa olisi epäonnistuttu rokoteasiassa.
– Rokotukset on vasta aloitettu, ja vasta pidemmällä aikavälillä voimme arvioida, miten Suomessa ja muualla Euroopassa onnistuttiin. Itse toivoisin, että rokotustahti olisi ripeämpi, mutta en vielä tässä kohtaa tekisi johtopäätöstä, että asiassa oltaisiin kokonaisuudessa epäonnistuttu, Marin sanoi Pääministerin haastattelutunnilla.
Yle uutisoi lauantaina rokotusten hitaasta käynnistymisestä. Rokotteita on joulun alla tullut Eurooppaan ja Suomeen vain murto-osa odotetusta. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila totesi Ylen haastattelussa, että esimerkiksi USA ja Intian kaltaiset väkirikkaat maat ovat olleet Eurooppaa ripeämpiä rokotehankinnassa.
Marinin mukaan lomakausi on osaltaan hidastanut rokotuksia, sillä ensimmäisenä rokotettavista sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä moni ei ole töissä. Pääministeri toivookin, että pian rokotuksia päästäisiin antamaan ainakin siinä tahdissa, kun rokotetta maahan saadaan.
Marin sanoi, että koronarokottaminen on maraton, ei pikamatka. Suomessa rokotukset ovat edenneet strategian mukaisesti.
– Todennäköisesti elämme kesää ennen kuin saamme sellaista kattavaa rokotesuojaa koko väestölle, että olisimme tätä kautta paremmassa turvassa. Ei myöskään riitä, että yksin Suomessa onnistutaan, vaan pitää onnistua aivan kaikkialla, Marin sanoi.
Testaus maahantulon ehdoksi?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvio on, että Suomessa päästäisiin tammikuussa 20 000 rokotuksen viikkotahtiin. Toinen arvio on, että Suomeen saataisiin viikossa noin 50 000 rokoteannosta.
– Pitää muistaa, että Pfizer-Biontechin rokotteesta annetaan kaksi annosta. Kun maahan tulee 100 000 rokotetta, voidaan rokottaa 50 000 ihmistä. Odotamme myös, että muut rokotevalmistajat saisivat myyntiluvan ja sitäkin kautta pääsisimme tahtia kiihdyttämään, Marin sanoi.
Pääministerin mukaan EU on onnistunut rokotetilanteen hoidossa pääasiassa hyvin. Marinin mukaan on tärkeää, että Suomi on yhteishankinnassa mukana.
– Pienenä maana olisimme aika yksin, jos lähtisimme yksin kamppailemaan näistä erittäin halutuista rokotteista. Tietysti kritiikkiä voi esittää siitä, kuinka nopeasti rokotteita on onnistuttu hankkimaan EU-alueelle ja miten jakelu on hoidettu.
Marinin mukaan on myös mahdollista, että jotkut maat ottavat koronarokotteen ottamisen maahantulon ehdoksi. Suomen osalta Marin panostaisi testaukseen.
– Olen puhunut siitä, että maahantulon ehtona voisi olla testaus. Se pitäisi saada matkustamisen kiinteäksi osaksi. Meitä sitovat tietysti myös yhteiset säännöt EU-alueella matkustamiseen liittyen.
Suomen koronastrategiaa ehkä syytä päivittää
Pääministeri on huolissaan myös Britanniasta muualle Eurooppaan levinneestä uudesta virusmutaatiosta. Marinin mukaan Suomen koronastrategiaa voidaan joutua tarkastelemaan uudelleen, jos uusi tartuttavampi virusmuoto leviää.
– On viitteitä siitä, että lapset ja nuoret sairastuisivat muita herkemmin ja levittäisivät virusta muita herkemmin.
Marinin mukaan Suomen on pohdittava voimakkaampien rajoitustoimien käyttöönottoa ja koronastrategian päivittämistä. Taustalla on muun muassa koulujen ja päiväkotien toiminnan turvaaminen.
– On tarkasti pohdittava, olisiko meidän mahdollista ottaa käyttöön voimakkaampia rajoitustoimia ja pyrkiä siihen, että painaisimme taudin Suomessa niin alas kuin mahdollista. Silloin voisimme turvata sen, että loppukeväästä koulut voisivat pysyä auki ja lapset ja nuoret käydä koulua mahdollisimman normaalisti.
Marinin mukaan Suomen on mahdollisesti pohdittava, pitäisikö maan siirtyä viruksen tukahduttamisstraegiaan.
– Mikäli tällaisen strategian valitsemme, siihen pitäisi ehdottomasti liittää paljon tiukempi rajan terveysturvallisuus. Kaikki matkustajat pitäisi pystyä testaamaan ja raja pitäisi saada täysin turvalliseksi, Marin sanoo.
Hallitus on käsitellyt koronatilannetta välipäivinä ja pyytänyt arvioita siitä, miten uusi virusmuunnos vaikuttaa Suomen koronastrategiaan. Marinin mukaan asiaan palataan tammikuun aikana.
Ennen päätöksiä tarvitaan lisää tietoa siitä, miten paljon uutta virusmuunnosta jo liikkuu Euroopassa ja miten se leviää lapsissa ja nuorissa.
– Se vaikuttaa siihen, miten koulut ja päivähoito muodostuvat riskitekijöiksi viruksen leviämisessä. Olemme käsitelleet asiaa ja olemme saamassa lisätietoa, jonka pohjalta voimme kenties päivittää strategiaamme.
Nato-kysymys ottanut liikaa kierroksia
Vuoden ensimmäisellä Pääministerin haastattelutunnilla puhutti myös Nato-kysymys. Ruotsissa ruotsidemokraatit ilmoittivat joulukuussa siirtyneensä kannattamaan Nato-optiota eli mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä turvallisuustilanteen muuttuessa.
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist sanoi Ylen haastattelussa, että maan liittyminen Natoon aiheuttaisi Suomelle valtavan turvallisuuspoliittisen paineen. Marinin mukaan asia on saanut Suomessa suhteettoman suuren painoarvon.
– Ruotsi on sinänsä samassa asemassa kuin aiemminkin. Ruotsi ei ole Nato-maa, eikä ole tehnyt päätöstä Natoon liittymisestä. Keskustelussa on sellaisiakin kierroksia, mitä ei vielä olisi syytä edes olla, Marin totesi.
Marinin mukaan Suomi tekee omat ratkaisunsa omista lähtökohdistaan ja itsenäisesti, vaikka Suomessa seurataankin naapurimaan keskustelua.
– On ymmärrettävää, että maissa käydään kekustelua tästäkin kysymyksestä. Suomessakin osa puolueista kannattaa Nato-jäsenyyttä, moni puolue ei kannata. Mielipidetiedustelujen mukaan Suomen kansalaisista valtaosa ei kannata jäsenyyttä.
Marinin henkilökohtainen mielipide Natosta on Suomen virallisen linjan mukainen.
– Mielestäni on tärkeää, että Suomi on sotilasliittoihin kuulumaton maa. Tämä on oman puolueeni näkemys asiasta ja se on myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohta.