Autoradiosta kaikuvat ensitahdit saavat muistot tulvahtamaan mieleen ja kääntämään volyymia kovemmalle. Sormet naputtavat tahtia rattiin, kohta koko kämmen. Kertosäkeessä tunnelma onkin jo auton katossa.
Suosikkimusiikin kuuntelu, mukana laulaminen ja tempo vaikuttavat sykkeeseen ja fiilikseen, mutta myös käyttäytymiseemme liikenteessä.
- Katso pääkuvaa tai tästä klikkaamalla, kuinka toimittaja Kasper Heimolehto kokeili ratissa sekä nopeatempoista että liikenneturvallista kappalevaihtoehtoa.
Elisa Vallinen kertoo valitsevansa musiikin aina sen hetkisen fiiliksen mukaan. Vaikka keskittyminen on tiukasti liikenteessä, varsinkin vanhat ysäridiskobiisit saavat hänet laulamaan ja hytkymään enemmän mukana ajon aikana.
Suomipoppia lyhyillä työmatkoilla kuuntelevalle Sanna Kurikalle musiikin tulee herättää positiivista fiilistä.
– Usein laulan mukana ja ehkä vähän jammailenkin, että kyllä se mielialaan ainakin vaikuttaa, joskus myös kaasujalkaankin. Hätävarana toimivat myös CD-levyt, joihin voi vaihtaa jos on tosi huono tilanne musiikin suhteen.
Musiikki vaikuttaa liikenteessä tehtäviin päätöksiin
Tutkimusten mukaan nopearytmiset kappaleet, jotka aktivoivat meitä kovempiin suorituksiin eivät ehkä ole niitä kaikista soveltuvimpia ratin taakse. Hollantilaisen Groningenin yliopiston simulaattori-tutkimuksissa on selvitetty, kuinka ihmiset toimivat ajamista vastaavissa tilanteissa.
Esimerkiksi AC/DC:n Thunderstruck, Eminemin Lose Yourself tai Survivorin Eye of the Tiger laittavat adrenaliinin virtaamaan ajon aikana (linkit YouTube). Kyseiset kappaleet ovat Runners Magazinessa parhaiksi juoksubiiseiksi valittuja.
Liikenneturvan mukaan ne saattavat kuitenkin sitä kautta heijastua myös liikenteessä tehtäviin päätöksiin, kuten ajonopeuden valintaan, jarrutusmatkoihin, kiihdytyksiin ja turvaväleihin.
Liikenneturvan Lounais-Suomen yhteyspäällikkö Tapio Heiskasen mukaan musiikin kuuntelu vaikuttaa ajamiseen monin tavoin, jolloin keskittyminen voi olla muualla kuin liikenteessä.
– Makuasioista ei sovi kiistellä, mutta jos soittimesta tulee omaa suosikkimusiikkia, voi tämä innostaa laulamaan mukana, rummuttamaan rattia tai tekemään tällaisia suurempia koreografioita ajaessa.
Introverteille klassista, ekstroverteille rauhallista poppia
Musiikin ei tulisi myöskään rentouttaa liikaa.
Hyvänä esimerkkinä tästä on neurotieteilijöiden kanssa yhteistyössä toteutettu Marconi Unionin Weightless, joka vähentää tutkitusti ahdistusta ja stressiä. Toisaalta osalla kuulijoista se on aiheuttanut myös pyörrytystä ja nukahtelua.
Liikenneturvan mukaan paras musiikin tahdin vaihteluväli on 65–80 tahtia minuutissa, jolloin ollaan musiikillisesti "mukavalla" adagio-alueella.
Introverteille ihmisille suositellaan klassista musiikkia, kun taas ekstroverteillä rauhallinen pop rytmittäisi parhaiten ajomatkoja.
– Keskimäärin hyvätempoinen kappale olisi noin 75 tahtia minuutissa. Se ei kiihdytä hurjiin suorituksiin, mutta toisaalta ei ole myöskään niin rauhallinen, että herättäisi meissä rentoutta tai väsymystä, Heiskanen toteaa.
Millainen olisi sitten maailman liikenneturvallisin kappale näiden tietojen valossa? Kipale, joka rytmittää ajoa mukavasti nostamatta kuitenkaan sykettä liian korkealle.
Liikenneturvan Tapio Heiskanen nimeää tällaiseksi The Righteous Brothersin Unchained Melodyn, jonka tempo on 76, jolloin ollaan ihanteellisella alueella.
– Se on lähes klassista mutta myös poppia. Sen mukana ei tule rummutettua tai laulettua, ja se on muutenkin yksi maailman pidetyimmistä kappaleista eri äänestysten mukaan.
Fiilispohjalta jammailuun
Useat autoilijat Porissa ovat sitä mieltä, että musiikin kuuntelu ei vaikuta heidän liikennekäyttäytymiseensä vaan ennemminkin mielialaan ratin takana.
– Joskus musiikki harmittaa ja sitten pitää vaihtaa kanavaa, se on varmaan ainoa keskittymistä häiritsevä asia. Musiikki viihdyttää, pitää ajovireyden yllä ja on mukava tehdä jotain muuta ajamisen ohessa. Hyvä blues-, rock- ja jazz-musiikki saavat hyvälle mielelle, kun taas tämän päivän iskelmät päinvastaisesti, sanoo Hannu Jaakkola.
Heikki Nieminen kertoo, että välillä ratissa tulee eläydyttyä musiikkiin laulamalla mukana. Kuunnellulla musiikilla on hieman vaikutusta ajohetkeen, mutta se jää oikeastaan vain ratin ja penkin väliin.
– Jos on menossa jonnekin kulkemaan, niin laittaa vähän menevämpää musiikkia, ja jos taas on vähän aamuinen meno töihin mennessä, niin sitten vähän rauhallisempaa.
Volyymi matalaksi liikkuessa
Kuinka musiikin kuuntelu vaikuttaa sitten kevyessä liikenteessä, pyöräillessä tai kävellessä?
Liikenneturva osallistui västikään yleiseurooppalaiseen ESRA-tutkimukseen (E-Survey of Road Users' Attitudes), jonka tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoja tieliikenteen turvallisuudesta ja tienkäyttäjien käyttäytymisestä.
Tutkimuksessa havaittiin, etteivät suuremmat ikäluokat juurikaan kuuntele musiikkia pyöräillessä tai kulkiessaan jalan kun taas nuoremmissa ikäluokissa näin tapahtuu pääsääntöisesti aina. Varsinkin 15–24-vuotiaiden ikäryhmästä käytännössä kaikki kuuntelevat musiikkia liikkuessaan.
Tapio Heiskasen mielestä tämä vaikuttaa meihin kahta kautta.
– Musiikin volyymin tulisi olla sellaisella tasolla ettei se peitä muun liikenteen ääniä, kuten äänimerkkejä tai lähestyviä ajoneuvoja. Sama pätee myös autoilijoihin. Kappalevalintoja tehdessä katse on poissa liikenteestä ja toinen käsi pois käytöstä. Tuolloin väistöliikkeen tekeminen pyörällä ja autolla on hankalaa.
Musiikin tuomat muutokset tärkeää tunnistaa
Millainen olisi sitten musiikinkuuntelun ABC rattiin?
Pääsääntöisesti musiikin olisi hyvä olla mukavalla tempoalueella (65–80) olevia rauhallisia kappaleita, jotka eivät kuitenkaan herätä suuria tunteita. Ne eivät nosta adrenaliinia pintaan eivätkä laita kuljettajaa suorittamaan suuria showkoreografioita liikenteen vilskeessä.
Liikenneturvan Tapio Heiskanen kertoo, että mukanalaulettavuudesta varsinkin pitkillä ajomatkoilla on saatu hieman kaksisuuntaista tietoa.
– Mukana laulaminen voi tietyissä tilanteissa jopa hieman piristää tai innostaa, mutta toisaalta joissain tutkimuksissa sen on todettu herpaannuttavan huomiota liikennetilanteista.
Nämä ovat kuitenkin yksilöllisiä eroja. Tärkeintä onkin tunnistaa itsessään muutoksia, joita musiikki liikkumiseen tuo.
Mikä musa sinulla soi liikkeellä ollessasi? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 10.1. 2021 kello 23.00 asti.
Lue myös: