Suomessa havaittiin vuonna 2020 yli 60 prosenttia vähemmän salamaniskuja kuin edellisenä vuonna, kertoo säämittauslaitteita valmistava Vaisala. Tiedot perustuvat Vaisalan vuosittaiseen, maailmanlaajuiseen salamaraporttiin.
Vaisalan salamatutka rekisteröi viime vuonna Suomessa yhteensä 69 388 salamaa, kun vuonna 2019 salamaniskuja havaittiin yli 180 000.
Ilmatieteen laitos kertoi jo loppusyksystä, että ukkoskauden salamamäärät jäivät Suomessa alle puoleen keskimääräisestä: maasalamoita havaittiin touko–syyskuussa 54 000, mikä on vain 40 prosenttia vuosien 1960–2019 keskiarvosta.
Erot Vaisalan ja Ilmatieteen laitoksen luvuissa johtuvat siitä, että Vaisalan salamahavainnoissa ovat mukana maahan osuneiden salamaniskujen lisäksi myös pilvisalamat. Pilvisalamat eivät iske maahan asti, vaan tapahtuvat pilven sisässä. Ne voi tunnistaa esimerkiksi ukkospilven välähdyksenä.
Salaman reseptissä on kolme ainesosaa
Ukkosen reseptissä on kolme ainesosaa, sanoo Ylen meteorologi Matti Huutonen: kosteus, pystysuuntainen lämpötilaero ja jokin laukaiseva tekijä, joka saa prosessin käyntiin.
– Jos jokin näistä elementeistä ei natsaa kohdilleen, ukkosia ei pääse muodostumaan. Esimerkiksi viime kesäkuu oli lämmin, mutta oli hyvin kuivaa. Lämpöä olisi ollut tarjolla, mutta ei kosteutta.
Suomen ukonilmat voidaan Ilmatieteen laitoksen mukaan jakaa ilmamassaukkosiin ja rintamaukkosiin. Ensimmäinen voi syntyä esimerkiksi auringonpaisteen vaikutuksesta, kun kosteasta ilmasta muodostuneet kumpupilvet kasvavat korkeutta ja muuttuvat kuuro- ja ukkospilviksi.
Rintamaukkonen taas syntyy helpoimmin kylmään säärintamaan, jossa tiheä ja kylmä ilma kiilautuu lämpimän ja kostean ilman alle saaden sen nousemaan.
Ennätysvuonna lähes 400 000 salamaniskua
Ei ole tavatonta, että salamaniskujen määrä vaihtelee vuosittain paljonkin. Keskimäärin salamaniskuja havaitaan Suomessa noin 134 000 vuodessa.
– Nyt on ollut useampi kesä, jolloin olosuhteet eivät ole olleet otollisia salamoinnille. Kuitenkin ennätysvuosina on Suomessa on havaittu lähes 400 000 salamaniskua, joten vaihteluväli on iso, Huutonen sanoo.
Huutosen mukaan esimerkiksi vuonna 1972 salamoi lähes 400 000 välähdyksen edestä. Vuonna 2003 raportoitiin puolestaan 240 000 salamaa ja vuonna 1988 noin 360 000.
Tässä jutussa voit tarkastella salamointia kotiseudullasi vuosina 2003–2015. Jutun tilasto yltää vuoteen 2015, joka oli kyseisen tilaston häntäpäässä salamaniskujen määrissä mitattuna – silloin Suomeen iski vain 16 675 salamaa.
Maailman mittakaavassa Suomi ei salamaennätyksillään juhli. Vaisalan salamaraportissa Suomen ja Skandinavian keskimääräinen salamatiheys jää matalaksi verrattuna esimerkiksi Etelä-Amerikan tai Afrikan maihin.
Salamointia eri puolilla maailmaa voi tarkastella alla olevasta grafiikasta, joka kuvaa keskimääräistä salamointitiheyttä vuosina 2016–2020.
Talvellakin voi salamoida
Suomessa salamoi eniten luonnollisesti ukkoskaudella toukokuusta syyskuuhun. Viime vuonna salamoinnin ykköskuukausi oli kesäkuu, jolloin salamaniskuja raportoitiin reilut 21 000.
Rajuin yksittäinen ukkospäivä kotimaassa oli 18. kesäkuuta, jolloin maasalama iski 11 300 kertaa. Noin puolet kesäkuun salamoista iski siis yhtenä päivänä.
Ei ehkä uskoisi, mutta talvellakin voi salamoida, kertoo Huutonen.
– Talviaikaan salamanisku voi siellä täällä ripsahtaa sakean lumipyryn yhteydessä myös keskellä talvea. Yksittäisiä salamaniskuja havaitaan ympäri vuoden, vaikka salama- ja ukkoskausi painottuukin kesäaikaan.
Salamointia vähemmän myös globaalisti
Sääteknologiayhtiö Vaisalan raportin mukaan salamahavainnot vähenivät merkittävästi myös maailmalla.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa tavallista vähäisemmän salamoinnin syynä olivat poikkeuksellisen vahvat korkeapaineen alueet keväällä ja monsuunikauden aikana, Vaisala kertoo tiedotteessa.
Hiljaisesta vuodesta huolimatta salamat ehtivät aiheuttaa myös tuhoja maailmalla. Kaliforniassa salamat sytyttivät isoja maastopaloja, vaikka useimmissa osavaltioissa salamointia esiintyikin tavallista vähemmän.
Monet maastopaloalueet kärsivät kuivuudesta, minkä vuoksi maasto myös syttyi helpommin salaman iskiessä.
Yksittäisistä alueista salamavuosi oli vilkas pohjoisnavan läheisyydessä, missä Vaisalan salamapaikannusjärjestelmä havaitsi 192 salamatapahtumaa lähellä pohjoisnapaa. Se on Vaisalan mukaan enemmän kuin koskaan aiemmin.