Lopella asuvan naisen katsotaan tuoneen Suomeen susia ja kasvattaneen Lopella koirasusia. Hänelle syyttäjä vaatii yhden vuoden ja kahden kuukauden mittaista ehdollista vankeusrangaistusta ja 120 päivää yhdyskuntapalvelua. Päätekijäksi epäilty nainen ei ollut itse paikalla pääkäsittelyssä.
Syytteessä on myös kolme muuta henkilöä. Yhdelle syytetyistä vaaditaan kahdeksan kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta ja toiselle neljää kuukautta ehdollista. Neljännelle henkilölle vaaditaan tuntuvaa sakkorangaistusta.
Syytetyt kiistävät
Syytteinä on törkeä eläinsuojelurikos, useita eläinsuojelu- ja luonnonsuojelurikoksia, salakuljetuksia, metsästysrikos ja laiton tuontitavaraan ryhtyminen. Päätekijää syytetään myös laittomasta uhkauksesta ilmiantajaa kohtaan. Kaikki syytetyt kiistävät syytteensä.
Esitutkinnassa selvisi, että pääepäillyn tilalle Lopelle on salakuljetettu Venäjältä marraskuussa 2017 ja toukokuussa 2018 yhteensä neljä sutta.
Poliisi teki 9. tammikuuta 2019 kotietsinnät Lopella, Karkkilassa ja Orimattilassa. Etsinnöissä poliisi löysi Karkkilasta yhden ja Orimattilasta kaksi sudeksi epäiltyä eläintä, jotka oli siirretty pois Lopelta tulossa olevan eläinsuojelutarkastuksen vuoksi. Esitutkinnan mukaan yksi susista oli lopetettu aiemmin Lopella.
Susia vai laittomia koirasusia?
Pääepäillyn puolustusasianajaja, varatuomari Teemu Lamberg katsoo, etteivät eläimet olleet laittomia susia tai kiellettyjä niin sanottuja F1-F4 koirasusia. Puolustuspuheenvuorossa hän totesi myös, ettei eläimiä pidetty hyötymistarkoituksessa.
Pääepäillyn mielestä eläimiä oli myös jossain vaiheessa vaihdettu ja hänet on yritetty lavastaa syylliseksi. Lisäksi hän kiistää, että kaksi eläimistä olisi koskaan ollut hänen, vaan hän ohjasi koiratarhalleen tulossa olleet eläimet tilanpuutteen vuoksi suoraan hoitoon Orimattilaan. Yhden eläimen osalta pääsyytetty myöntää, että se voi olla susi.
Puolustusasianajaja Teemu Lamberg pitää oikeudenkäynnin yhtenä tärkeimmistä kysymyksistä määritelmää, mikä on susi ja mikä koirasusi.
– Pitää pystyä näyttämään se, missä polvessa puhdas susi on ollut mukana ja sen näyttäminen on tosi hankalaa. Geneettisesti (suden osuus) on helpompaa tutkia, mutta se ei ole juridisesti merkittävä asia. Jos eläin on 99-prosenttisesti susi, se viittaa vahvasti puhtaaseen suteen, mutta jos prosentit ovat 70 tai 80, se on ihan eri asia.
Suuret korvausvaateet
Päätekijäksi epäillyltä naiselta vaaditaan neljän suden arvona yhteensä 18 000 euroa ja rikoksella saatuna hyötynä kahdesta koirasusipentueesta 4800 euroa. Nainen kiistää korvausvelvoitteet ja katsoo, että eläinten luonnonsuojelullinen merkitys on vähäinen.
Yksi henkilöistä on syytettynä kolmen valkohäntäpeuran ampumisesta. Hänelle syyttäjä esittää muun muassa aseen menetystä, metsästyskieltoa ja 1800 euron korvausta peurojen arvona.
Rikosten epäillään tapahtuneen Lopella, Karkkilassa, Orimattilassa ja Vaalimaalla heinäkuun 2016 ja tammikuun 2019 välisenä aikana.
Oikeus kuulee kymmeniä todistajia
Maanantaina alkaneessa oikeudenkäynnissä kuullaan yli 30 todistajaa ja viittä asiantuntijaa. Oikeudenkäynnille on varattu 12 istuntopäivää ja kaksi varapäivää. Loppulausuntojen on määrä valmistua helmikuun alussa.
Valtioneuvoston vuonna 2015 antamalla asetuksella kesykoiran ja toisen koiraeläimen risteymä eli käytännössä koirasusi on kielletty kansallisena vieraslajina aina neljänteen risteymään saakka. Koirasusien myynti, markkinointi ja hallussapito on Suomessa kielletty vuoden 2019 kesäkuun alusta lähtien.