Ruokalähettijätit ovat tehneet uusia aluevaltauksia. Woltin lähetti kuljettaa nyt myös vaatteita, designia ja koruja, Foodora esimerkiksi kukkia ja lahjatavaroita.
Tampereella Wolt ja Sokos aloittivat yhteistyön joulukuussa.
– Koronan myötä verkkomarkkinat kasvoivat valtavasti ja yhdessä vuodessa otimme varmaan useamman vuoden harppauksen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ryhmäpäällikkö Ville Inkilä.
Samanlaisen yhteistyön oli jo aloittanut Helsingissä HOK-Elanto.
Yli 100-vuotiaalle Osuuskaupalle yhteistyössä uutta on se, että nyt toinen osapuoli toimii kaupan tekijänä. Asiakas tilaa ja maksaa Woltilla, Sokoksella hoidetaan vain tuotteiden keräily.
– Meille tämä on oivallinen lisä. Aiemminkin asiakkaat ovat voineet tilata meiltä tuotteita, mutta nopeus on tässä uutta. Toimituksessa menee nyt päivien sijaan tunteja.
Aluevaltaus ruokakauppaan, lähettimäärissä kasvua
Molemmat ovat laajentuneet hiljattain myös ruokakaupan puolelle. Foodora avasi varastoruokakaupan joulukuussa Helsingin Pasilaan. Lähetit keräävät ostokset ja toimittavat ne asiakkaan kotiin.
Woltilla on kaksi kauppaa Helsingissä ja yksi Turussa. Kyse ei silti ole S-ryhmän tai Keskon haastamisesta niiden tontilla, vaan oman kaupan kautta on ennemmin opeteltu kauppatavaran kuljetusta ja pakkaamista, sanoo Woltin maajohtaja Henrik Pankakoski.
Vaikka Wolt kasvaa kohisten, laajentumisen investoinnit eivät ole maksaneet itseään vielä takaisin. Maajohtaja Pankakosken mukaan Wolt on "edelleen raskaasti tappiollinen yritys".
– Mutta polku kannattavuuteen on myös näkyvissä. Ja koska aiomme investoida jatkossakin, niin varmaan vielä jonkin aikaa se näkyy tappiona.
Lähettien asemaan muutosta ehkä jo tänä vuonna
Korona-aikana lähettien joukko on kasvanut Woltin ja Foodoran omistavan Delivery Hero Finlandin listoilla, mutta kasvu ei johdu yksin koronasta, kertoo Delivery Hero Finlandin viestintäpäällikkö Outi Sjöman.
– Kyse on kasvusta kasvun sisällä, sillä toimituspalveluiden kysyntä on ollut Suomessa selkeässä nousussa jo monta vuotta.
Alustatalous, johon Woltin ja Foodoran kaltaiset toimijat kuuluvat, hakee vielä Suomessa muotoaan. Lähettien asemaan liittyy edelleen ratkaisematon ongelma: työsuhteen ja yrittäjyyden välimaasto.
Foodoralla muutama lähetti on työsuhteessa, mutta heidän työkuvaansa kuuluu Sjömanin mukaan yrityksen sisäisiä tehtäviä. Valtaosa Woltin ja Foodoran läheteistä on kuitenkin käytännössä yrittäjiä.
Sellainen oli myös tamperelainen Iiro Sinisalo, 31, joka teki yhteensä parin vuoden ajan töitä Foodoran lähettinä.
– Silloin putosi lähestulkoon kaiken sosiaaliturvan ulkopuolelle. Yleistä asumistukea ja toimeentulotukea sai, mutta muuta ei, Sinisalo kuvailee työrupeamaa lähettinä.
Turvattomia hetkiä voi Sinisalon mukaan tulla loukkaantuessa tai mikäli työvuoroja ei tulekaan.
Pyöräillen lähetyksiä hoitanut Sinisalo piti työstä ja sen liikunnallisuudesta, mutta päätyi lopulta reilu vuosi sitten lopettamaan.
– Siinä oli pari “läheltä piti”-tilannetta auton kanssa ja tulin siihen tulokseen, että riski on liian suuri, Sinisalo toteaa.
Esimerkiksi Woltilla lähetit laskuttavat yhdestä keikasta 4–12 euroa matkan pituudesta riippuen, kertoo Woltin perustajaosakas Juhani Mykkänen. Keskimäärin lähetti laskuttaa tunnilta 14–15 euroa ja arvonlisäveron. Summasta lähetti maksaa itse sosiaaliturvansa, eläkkeensä eli yel-maksun ja kulkuneuvon kuluineen.
Avi kehottaa Woltia ja Foodoraa toimiin kevään aikana
Lokakuussa valtioneuvoston nimittämä työneuvosto otti kantaa ruokalähettien asemaan.
Työneuvosto lausui, että ruokalähettien työ täyttää työsuhteen tunnusmerkit eli heidän tulisi olla työntekijöitä.
Lausuntoa oli pyytänyt Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Avi oli tehnyt tarkastuksen Woltiin ja Foodoraan viime vuonna ja kysyi neuvostolta, kuuluvatko lähetit työaikalain piiriin. Työaikalaki ei nimittäin koske yrittäjiä, joiksi alustatalous puolestaan lähetit mieltää.
Lausunnon saatuaan Avi otti yhteyttä Woltiin ja Foodoraan ja kehotti yrityksiä panemaan työaikakirjanpidon kuntoon toukokuun puoliväliin mennessä.
Mikäli yritykset eivät tee niin, Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjestää kuulemisen ja antaa asiasta velvoittavan päätöksen, kertoo lakimies Aki Eriksson Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Velvoittavan päätöksen jälkeen Wolt ja Foodora voivat Erikssonin mukaan vielä hakea lopullista ratkaisua hallinto-oikeudelta.
"Läheteistä valtaosa haluaa pitää nykyisen mallin"
Lopullisen ratkaisun hakeminen hallinto-oikeudesta on yksi vaihtoehto, näkee Woltin perustajaosakas Juhani Mykkänen. Toinen vaihtoehto on päättää nykyisten lähettien palvelusopimukset ja alkaa haastatella osaa ihmisistä työsuhteeseen.
Töitä jäisi tarjolle Mykkäsen mukaan vain runsaalle 1 500 lähetille, sillä hallinnollisten kustannusten kannalta järkevintä olisi palkata vain kokoaikaisia työntekijöitä. Myös ansiotaso laskisi nykyisestä.
Luku on pieni verrattuna nykyiseen. Woltin kirjoilla on tällä hetkellä noin 5 000 lähettiä, joista noin 3 000 teki kuljetuksia joulukuussa.
Woltin lisäksi Foodora ei ole myöskään tehnyt päätöstä vielä, selvitys on kesken.
Mykkänen kertoo Woltin pyytäneen läheteiltä heidän ajatuksiaan asiasta. Vastauksina tuli vapaamuotoisia sähköposteja, joissa kaikkiaan yli 100 lähettiä kertoi mietteistään. Heistä valtaosa, yli 80 prosenttia halusi Mykkäsen mukaan pitää nykymallin.
– Vain pari prosenttia oli työsuhteen kannalla, Mykkänen toteaa.
Lähettien joukko kutistuisi
Mykkäsen mukaan Wolt selviää yrityksenä, jos lakimuutos edellyttää työsuhdetta läheteille.
– Mutta ihan vilpittömästi en usko, että se on paras tapa parantaa lähettien asemaa. Tuntuu hassulta, että emme saisi jatkaa mallissa, johon ylivoimainen valtaosa läheteistä on tyytyväisiä. Se tässä keskustelussa on ironista.
Mykkänen toivoo, että eri vaihtoehtoja pohdittaisiin avoimemmin ennen tyrmäämistä. Yhtenä ratkaisuna hän näkisi yel-järjestelmän uudistamisen.
– Meistä olisi hienoa, jos voisimme tilittää yel-maksuja suoraan esimerkiksi 20-25 prosenttia lähetin palkkiosta, ja sillä mahdollistettaisiin samanlaiset turvaverkot kuin työsuhteisille. Tekisimme sen mielellämme, mutta nyt se ei ole mahdollista.
PAM odottaa, että hallitus lunastaa lupauksensa
Palvelualojen ammattiliitto PAMin lakimies Suvi Vilchesin mielestä ongelma ei ratkea siihen, jos Woltin ja Foodoran tapauksiin nuijitaan viimeinen päätös tuomioistuimessa, sillä kyse on ruokalähettejä laajemmasta ilmiöstä.
Asiaan tarvitaan Vilchesin mielestä lainsäädännöllinen kokonaisratkaisu.
Sellainen onkin tuloillaan, sillä Sanna Marinin (sd.) hallitus on luvannut hallitusohjelmassaan käsitellä itsensätyöllistäjien asemaa, joihin myös ruokalähetit luetaan. Hallituksen tavoitteena on estää “työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi”.
Kolmikantaisen työryhmän on määrä käsitellä asiaa ja mahdollisia muutostarpeita tänä vuonna.
– Odotamme, että hallitus tekee sen, mitä on luvannut. Jos tähän ei puututa, ilmiö laajenee palvelualoille vielä laajemminkin. Onhan esimerkkejä jo, aamuisin Helsingin Sanomia jakavat Early Birdin yrittäjät”, Vilches toteaa.
Nykyisessä mallissa työtapaturmien, loukkaantumisten, sairastumisten ja jopa asumis- ja toimeentulon kustannukset lankeavat työntekijälle – tai viime kädessä yhteiskunnalle, Vilches huomauttaa.
– Eli loppujen lopuksi tämä on piilotettua yritystukea näille firmoille. Ne säästävät kuluissa ja veronmaksajat maksavat heidän puolestaan sen vähimmäiselannon.
Työelämätutkija: Perustulo ratkaisuksi?
Työelämätutkija Anu Järvensivun mukaan jo lähes kymmenellä prosentilla työtätekevistä on useampia ansaintatapoja. Hän on itse sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun että Tampereen yliopiston työntekijä.
– Ja olettaisin, että ilmiö yleistyy entisestään, sillä monet työnantajat tarjoavat tulevaisuudessa töitä alihankintana ja yrittäjyyden kautta, Järvensivu sanoo.
Järvensivu on osa Tampereen yliopiston työelämätutkimusryhmää, joka on pohtinut ongelmaan mahdolliseksi ratkaisuksi perustuloa. Ensin tosin täytyy selvittää, kuinka moninaisesta joukosta itsensätyöllistäjissä on kyse. Kaikki eivät ole huono-osaisia.
– Perustulo mahdollistaisi sen, ettei ihmisille laitettaisi niin paljon erilaisia kategorisointeja, että onko kyse yrittäjästä vai palkkatyöntekijästä.
Järvensivu pitää mahdollisena, että lähivuosina tai vuosikymmeninä joudutaan tekemään yhtä suuria muutoksia työelämään kuin sata vuotta sitten.
– Jos alustatalous lisääntyy, joudutaan katsomaan aika laajasti eläkejärjestelmää, sosiaaliturvaa ja työlainsäädäntöä, Järvensivu toteaa.
Mitä ajatuksia lähettibisneksen laajeneminen herättää sinussa? Voit keskustella aiheesta 14.1. klo 23.00 saakka.
Lue lisää:
Finnish Labour Council says takeaway food couriers are employees, not entrepreneurs