Kurdien sissijärjestön PKK:n kouluttajana toimineelle naiselle sai jättää myöntämättä turvapaikan, katsoi Korkein hallinto-oikeus (KHO) päätöksessään.
Päätös koski tapausta, jossa Turkista kotoisin oleva kurdinainen haki Suomesta turvapaikkaa vuonna 2016. Nainen haki turvapaikkaa, koska hän oli joutunut poliittisen vainon kohteeksi Turkissa. Vainon syy oli naisen jäsenyys kurdien sissijärjestö PKK:ssa, jota Turkki, EU ja Yhdysvallat pitävät terroristijärjestönä.
Turvapaikkapuhuttelussa ilmeni, että nainen oli liittynyt PKK:hon jo 13-vuotiaana omasta tahdostaan ja salassa perheeltään. Hän oli saanut sotilaallisen koulutuksen ja myöhemmin komentajan arvon. Hän oli osallistunut niin sotatoimiin kuin toiminut järjestön taistelijoiden kouluttajana Turkissa ja Irakissa.
Vuonna 2013 nainen ilmoittautui taistelemaan Isisiä vastaan Syyriassa. Hän haavoittui räjähdyksessä, minkä jälkeen hän saapui Suomeen syksyllä 2016 ja haki turvapaikkaa.
"Naista voidaan pitää vastuullisena järjestön teoista"
Maahanmuuttovirasto katsoi, että naisella oli perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi. Naiselle ei kuitenkaan myönnetty turvapaikkaa johtuen poissulkemislausekkeesta, jonka mukaan turvapaikka voidaan jättää myöntämättä, mikäli hakija on tehnyt törkeän rikoksen Suomen ulkopuolella ennen Suomeen tuloa.
Nainen valitti päätöksestä. KHO kuitenkin linjasi, että turvapaikan sai jättää myöntämättä naiselle.
KHO:n mukaan naisen voidaan katsoa olleen verrattain korkeassa asemassa PKK:ssa, jossa "tämä toimi tärkeänä ideologisena kouluttajana". Lisäksi KHO:n mukaan naista voidaan pitää vastuullisena rikollisista teoista. Tämä johtuu siitä, että nainen oli merkittävänä aatteellisena kouluttajana myötävaikuttanut PKK:n taistelijoiden tekoihin.
Nainen itse kertoi, että hän oli antanut vain pitkälti historiaan ja kulttuuriin liittyvää koulutusta. Maahanmuuttoviraston mukaan ideologinen koulutus kulkee kuitenkin rinnakkain aseellisen koulutuksen rinnalla. Koulutettavat ovat olleet PKK:n militantteja. He ovat siirtyneet taistelemaan eri puolille Turkkiin, Syyriaan ja Irakiin.
PKK on käynyt jo vuosikymmeniä sotaa Turkin valtiota vastaan. Se tavoittelee itsehallintoa.
Niin Turkin valtio kuin PKK ovat syyllistyneet ihmisoikeusrikkomuksiin konfliktin aikana.