Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) on erilainen demari.
Hollannissa ja Britanniassa kauppa- ja oikeustieteitä opiskellut ja jääkiekkoa pelannut Skinnari meni vuonna 1997 työharjoitteluun japanilaiselle kauppahuoneelle ja rakastui Japaniin.
– Kyllä Japani on minulle erittäin tärkeä ja voi sanoa rakas maa edelleen, ja tiedä, tuleeko vielä se päivä, että asuisin siellä. Katsotaan, Skinnari pohtii tulevaisuutta
Politiikkaan Ville Skinnari tuli yritysmaailman kautta.
– Minua on lokeroitu SDP:n sisällä lipposlaisiin, jos heitä puolueessa enää on, Skinnari viittaa SDP:n entisen puheenjohtajan ja pitkäaikaisen pääministerin Paavo Lipposen oikeistolaisena pidettyyn politiikkaan.
Skinnari kuvailee olevansa pragmaattinen reaalipoliitikko, jolle asiat ja ratkaisujen hakeminen ovat politiikassa tärkeintä. Hän kuuntelee yrittäjien ääntä, mutta arvioi olevansa monissa politiikan kysymyksissä myös aika vasemmalla.
Parikymmentä vuotta sitten Skinnari kyseli töitä EU-komissaari Erkki Liikasen kabinetista ja haki EU-virkauralle Brysseliin. Ne haaveet jäivät toteutumatta.
Rinteen ja Marinin lähipiirissä
Ville Skinnari, 46, on toisen polven ministeri ja kansanedustaja. Hänen isänsä Jouko Skinnari (1946–2016) oli SDP:n kansanedustajana vuosina 1980–2015 ja ministerinä Paavo Lipposen ensimmäisessä hallituksessa vuosina 1997–99.
Jouko Skinnari tuki usein vasemmistodemari Erkki Tuomiojan linjauksia, kuten teki myös SDP:n johtoon vuonna 2014 noussut Antti Rinne. Politiikan oppivuosinaan Rinne ehti toimia myös Jouko Skinnarin ministerikauden avustajana.
Ville Skinnari on toisen kauden kansanedustaja. Kevään 2015 eduskuntavaaleissa lahtelainen Skinnari keräsi runsaat 5 700 ääntä ja neljä vuotta myöhemmin äänisaalis oli yli 8 300 ääntä.
Lahden puoluekokouksessa 2017 Ville Skinnari nousi SDP:n toiseksi varapuheenjohtajaksi. Sosiaalidemokraattien sisäisissä väännöissä Skinnari on tukenut Rinnettä ja Sanna Marinia.
– Kun Antti Rinne oli ilmoittanut jättävänsä eronpyynnön pääministerin tehtävästä, soitin Sannalle. Se oli lyhyt puhelu.
– Sain Sannan kiinni Brysselistä, lentoasemalta, kun hän oli palaamassa Suomeen. Kysyin Sannalta: haluatko pääministeriksi? Sanna vastasi: haluan. Se oli sillä selvä, joulukuun alun 2019 dramaattisten päivien aikana virkamatkalla Kanadassa ja Yhdysvalloissa sukkuloinut Skinnari muistelee.
Skinnarin ja Marinin yhteistyösuhde vahvistui talvella 2019, kun he SDP:n varapuheenjohtajina joutuivat kantamaan vastuuta eduskuntavaalivalmisteluista Rinteen vakavan sairastumisen jälkeen.
Tokiossa lounaalla presidentti Ahtisaaren kanssa
Työharjoitteluaika Tokiossa 1990-luvun lopulla oli Ville Skinnarin mukaan unohtumaton kokemus.
– Kulttuurishokkihan oli ihan mieletön. Tulin jälleen jääkiekkokassin, mailojen ja kahden matkalaukun kanssa Naritan lentokentälle enkä löytänyt asuntolaa millään.
– Siihen aikaan ei ollut edes englanninkielisiä kylttejä, vaan kaikki oli japaniksi. En ymmärtänyt siitä mitään, eikä taksikuski ymmärtänyt minua, joten kyllä siinä tunteja meni ennen kuin löysin asuntolan, Skinnari kuvailee alkuaskeliaan Tokiossa.
Harjoittelun alussa Skinnari sai kutsun kauppahuonen pääjohtajan puheille.
– Minua jännitti valtavan paljon, kun tällaisen maailmankaupan jätin pääjohtaja halusi tavata minut. Hänellä oli minulle yksi viesti.
– Hän sanoi, että kuule Ville: Suomi ja Japani ovat tehneet hyvää yhteistyötä viimeiset sata vuotta. Sinun tehtäväsi on varmistaa, että seuraavat sata vuottakin ovat hyviä. Ja sitten hän pyysi minua poistumaan, Skinnari muistelee lyhyttä tapaamista.
Skinnarin Japanin-matkalle osui myös presidentti Martti Ahtisaaren Japanin-vierailu syksyllä 1997. Nuori harjoittelija sai kutsun presidentin lounaalle, jolle osallistui japanilaisia elinkeinoelämän johtajia ja ministereitä.
– Minut istutettiin japanilaisten puolelle ja jälleen tietysti nuorta, 23-vuotiasta poikaa jännitti, kun presidentti Ahtisaari istui vastapäätä ja minä istuin japanilaisten puolella.
– Lounastilaisuuden aluksi kaikki esittäytyivät. Minä nousin seisomaan ja esittäydyin japaniksi. Osasin juuri sen verran japania. Ahtisaari katsoi minua ja sanoi, että Ville, sinä tulet kyllä tälle puolelle istumaan.
– Sitten alkoi hirvittävä show, kun vaihdettiin nimikylttejä ja ehkä tarinan huipennus oli se, että minä esittelin itseni uudestaan siellä Suomen puolella suomeksi ja tulkki käänsi sen japaniksi, Skinnari kertoo.
Ministerinä Skinnari teki viime syksynä hologrammi-vierailun Suomen suurlähetystöön Tokioon.
– Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) kanssa putosimme sinne hologrammina, kolmiulotteisina, ja pidimme puheet alunperin olympialaisia varten rakennetun Metsä-paviljongin avajaisissa.
Urheilun ja Japanin ystävät ulkoministeriössä toivovat, että koronan vuoksi siirtyneet olympialaiset voitaisiin järjestää ensi kesänä Tokiossa.
Ulkomaankauppaa viritetään kohti normaaliaikoja
Koronakriisi on jättänyt syvän kuopan Suomen ulkomaankauppaan.
Viime vuoden tammi–marraskuussa viennin arvo supistui lähes neljätoista prosenttia ja tuonnin arvo runsaat kymmenen prosenttia.
– Kyllä tässä takapakkia on otettu ja takamatkalta lähdetään. Suomalaisten vientiyritysten määrä on pudonnut huolestuttavalla tavalla. Mutta juuri siitä syystä me panostamme yhdessä elinkeinoelämän, yritysten kanssa tähän alkuun. Meidän veturit ovat iskussa, mutta etenkin pienet ja keskisuuret yritykset pitää nyt saada mukaan, ulkomaankaupasta vastaava Skinnari linjaa.
Ministerin pahin pelko on, että koronakriisi pitkittyy.
Vielä vuosi sitten ulkomaankaupan näkymät olivat valoisat.
– Vuonna 2019 viennin arvo oli lähes sata miljardia euroa ja toivottavasti tällä vuosikymmenellä ja jo tällä hallituskaudella se on yli sata miljardia, Skinnari toivoo.
Vientiponnistuksissa toiveet kohdistuvat elvytysohjelmiin eri puolilla maailmaa. Eurooppa Saksan johdolla on tärkeä ja kauppasopu Britannian kanssa oli helpotus, mutta Skinnarin mukaan verkot ovat vesillä myös Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa.
– No itse asiassa koko tämän viikon olen käynyt läpi 20 suurlähettilään kanssa meidän uusia henkilöresursseja. Meillä tulee 20 uutta liiketoimintaosaajaa eri puolille maailmaa. Me olemme todella huolella puntaroineet paikat, alueet ja tekemisen painopisteet, jotta me pystymme auttamaan suomalaisia yrityksiä nopeasti liikkeelle, Skinnari kertoo.
Vallanvaihto Yhdysvalloissa herättää myös toivoa.
– Uskon myös, että pääsemme osavaltiotasolla uudella tavalla liikkeelle ja se on yksi syy siihen, että ulkoministeriö myös vahvistaa läsnäoloa Yhdysvalloissa. Ilmastopolitiikka, ilmastoratkaisut, digitalisaatio ja 5G-ratkaisut ovat ratkaisuja, millä Suomi tulee menestymään Yhdysvalloissa ja koko maailmassakin, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vakuuttaa.
Lue myös: