Pian ensi-iltansa saava luontoelokuva Tunturin tarina on Suomen ensimmäinen elokuvateattereissa esitettävä pitkä elokuva, joka on tekstitetty pohjoissaameksi.
Elokuvassa näytetään monipuolista tunturiluontoa, maisemia ja eläimiä eripuolelta Suomen saamelaisaluetta. Tämän vuoksi tekijät ovat halunneet tekstittää elokuvan myös pohjoissaameksi. Tunturin tarinan eli Duoddara máinnas -elokuvan pohjoissaamenkielisen käännöksen on tehnyt Inger-Mari Aikio.
Elokuvan ohjaaja ja toinen tuottaja Marko Röhr on viettänyt viimeiset viisi vuotta kuvaten Tunturin tarina ja Ailo - Pienen poron suuri tarina -elokuvia eri puolilla Pohjois-Suomea. Lapista on tullut hänelle kuin toinen koti.
– Tämä on kuitenkin ulkopuolisen tarina. Elokuvassa kerromme, mitä matkailija näkee, kuulee ja kokee. On todella merkittävää ja jännittävää tietää, miten sukupolvesta toiseen alueella asuneet ihmiset kokevat elokuvan, Röhr sanoo.
Elokuvan taustatarina perustuu kirjailija Antti Tuurin ajatukseen, että tunturit ovat nukkuvia jättiläisiä. Röhr käsikirjoitti Tunturin tarinan yhdessä Tuurin kanssa. Elokuvaa on kuvattu esimerkiksi Utsjoen ja Käsivarren tunturialueilla.
Tunturin tarina -elokuva jatkaa Järven tarina ja Metsän tarina -luontoelokuvien sarjaa, jossa Suomen kaunis luonto on tarinan pääroolissa.
Suomen pohjoisimmassa elokuvateatterissa kova kysyntä saamenkielisille elokuville
Utsjoella sijaitseva elokuvateatteri Davvenásti on yksi niistä elokuvateattereista, missä Tunturin tarina -elokuvan pääsee näkemään jo ennakkoon. Elokuvan virallinen ensi-ilta on vasta helmikuussa.
Davvenásti-elokuvateatterin suunnitteleva työntekijä Outi Laiti kertoo, että he ovat tehneet töitä sen eteen, että myös saamenkieliset sisällöt huomioitaisiin suomalaisissa elokuvatuotannoissa.
– Tieto tämän elokuvan saamenkielisistä teksteistä tuli meille aivan yllättäen. Saamenkielisiä tekstityksiä ei vielä näy elokuvissa. Olemme tehneet töitä sen eteen, että tiedetään meillä olevan tarve saamenkielisille elokuville, Laiti sanoo.
Vuosi 2020 oli Davvenásti-elokuvateatterille erityinen, sillä viime vuonna esitettiin kolme saamenkielistä elokuvaa. Chihiro ilmmiid gaskkas (Henkien kätkemä), Jikŋon 2 (Frozen 2) sekä Aamu stuorra liidni (Aamun iso huivi) kiinnostivat elokuvan ystäviä Utsjoella.
Utsjoen elokuvateatteri on toiminut vuodesta 2017 lähtien. Elokuvateatterit muualla Suomessa ovat suurempia Utsjoen Davvenástiä suurempia, mutta teatterilla on Outi Laitin mielestä siitä huolimatta erittäin tärkeä rooli.
– On todella erityistä, että olemme päässeet näyttämään jopa kolme saamenkielistä elokuvaa vuoden aikana. Jos vertaa koko vuoden kävijämääriin, joka kolmas asiakas kävi meillä katsomassa saamenkielisen elokuvan. Sellaisille elokuville on kova kysyntä alueellamme, Laiti kertoo.
Ennen tätä päivää Utsjoen elokuvateatterissa ei ole ollut kokemusta elokuvien saamenkielisistä tekstityksistä. Outi Laiti kertoo, että teatteriin odotetaan saamenkielisten elokuvien näytöksiä.
– Palaute on aina hyvin positiivista ja saamenkielisiä elokuvia halutaan nähdä. On todella hyvä edistys, jos suomalaisiin elokuviin on tulossa tällainen muutos tekstityksien kannalta. Tulevaisuudessa toivon, että näemme aikuisten elokuvia myös saameksi tai saamenkielisillä tekstityksillä. Nyt olemme nähneet vain koko perheen tai lasten elokuvia.
Ohjaaja haluaa tulevaisuudessakin palvella myös saamenkielisiä
Tunturin tarina -elokuvan ohjaaja Marko Röhr on itse kotoisin kaksikielisestä ympäristöstä, ja hänelle on tärkeää, että elokuvia on myös omalla kielellä. Suomalaisen elokuvatuotannon rahoituksessa ei ole huomioitu eri kieliversioiden tekemistä.
– Ymmärrän, miten tärkeä oma kieli on, ja miten tarinat aukeavat eri tavalla, kun ne kuulee omalla äidinkielellään. On murheellista, että meillä ei Suomessa ole rahoitusmahdollisuuksia, muuten me voisimme tehdä myös dubbauksia. Tällaisessa elokuvassa, jossa on kertoja, se ei ole niin suuri kustannus kuin elokuvassa, missä useat roolit pitäisi dubata, kertoo Röhr.
Tunturin tarinan ensi-ilta piti olla jo viime vuonna, mutta koronan vuoksi ensi-ilta siirtyi. Röhr on tyytyväinen tapahtuneeseen, sillä nyt saamenkieliset tekstitykset ehtivät valmistua juuri ennen ennakkonäytöstä. Hänen haaveensa on dubata koko elokuva saameksi.
– Tekstitys on vähintä, mitä voimme tehdä, ja johon meillä on jo velvollisuus. Samalla tavallahan Suomessa elokuvissa on myös ruotsinkieliset tekstitykset. Niin pitäisi olla kaikkien Suomessa puhuttujen virallisten kielten osalta, Röhr sanoo.