Suomen liikenteen päästötavoitteet nojaavat vahvasti biopolttoaineisiin, mutta raaka-aineiden kestävyyden yllä on kysymysmerkki.
Viime kuussa hallitus ilmoitti aikeestaan nostaa biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Jakeluvelvoite tarkoittaa, että polttoainetta myyvien yhtiöiden on sekoitettava vuosi vuodelta kasvava osuus biopolttoaineita bensan ja dieselin joukkoon.
Merkittäviltä osin velvoite tullaan täyttämään jätteistä valmistetulla uusiutuvalla dieselillä, jonka käyttöä tuetaan verohelpotuksin. Suomessa jätteeksi lasketaan kuitenkin myös raaka-aine, jonka käytöstä naapurimaissa on pyritty ympäristösyistä luopumaan: palmuöljyn rasvahappotisle. Jos raaka-aineen luokittelu olisi toinen, se ei myöskään saisi nykyisen kaltaista veroetua.
Kyseessä on palmuöljytuotannon sivutuote, jota syntyy palmuöljyn jalostuksen yhteydessä.
Ympäristöjärjestöt ja tutkijat ovat kritisoineet tisleen käyttöä sen ympäristö- ja ilmastohaittojen takia. Kun sademetsäkadon aiheuttamat epäsuorat päästöt otetaan huomioon, tisleestä valmistettu polttoaine saattaa aiheuttaa jopa enemmän päästöjä kuin tavallinen diesel.
Yle on selvittänyt rasvahappotisleen käyttömääriä Suomessa.
Biopolttoaineiden ilmastohyötyjen arvioimista vaikeuttaa kuitenkin se, että tuotanto on käytännössä öljy-yhtiö Nesteen monopoli. Neste tuottaa valtaosan Suomen liikenteen uusiutuvasta dieselistä, joten markkinoilla olevia raaka-aineita ei voida julkaista raottamatta samalla Nesteen verhoja.
Joulukuussa Helsingin hallinto-oikeus linjasi, että palmuöljyn rasvahappotisleen määrä Suomen liikenteen uusiutuvassa dieselissä on öljy-yhtiö Nesteen liikesalaisuus.
Ruotsissa ja Norjassa, jossa uusiutuvan dieselin raaka-aineet ovat julkista tietoa, tisleen käytön nopeaan kasvuun on reagoitu. Molemmat maat ovat luopuneet tisleen käytöstä sen kestävyysongelmien takia.
Naapurimaat heräävät tisleen ongelmiin
Kun jätteistä ryhdytään valmistamaan polttoainetta teollisessa mittakaavassa, jätteiden luokittelusta syntyy satojen miljoonien eurojen peli.
Tässä pelissä Neste on merkittävä pelaaja. Jäteluokitus mahdollistaa raaka-aineen käyttämisen uuden sukupolven biopolttoaineissa ja samalla mittavat verohelpotukset.
Uusiutuvan dieselin kestävyyteen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti se, mistä raaka-aineista se on valmistettu.
Norjassa nousi vuonna 2016 kohu, kun kuluttajille paljastui maassa käytetyn uusiutuvan dieselin olevan valmistettu lähes yksinomaan palmutuotteista.
Norjan hallitus oli edellisenä vuonna nostanut biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta viiteen prosenttiin, ja kasvanut kysyntä oli lopulta täytetty tuomalla maahan lähes yksinomaan palmuöljyn rasvahappotislettä.
Norjassa uusiutuvan dieselin raaka-aineista rasvahappotisleen osuus oli 52 prosenttia vuonna 2016. Yleisradioyhtiö NRK uutisoi, kuinka Neste oli lobannut tisleelle jäteluokituksen samana vuonna.
NRK:n mukaan biopolttoaineet saivat Norjassa vuonna 2017 noin 160 miljoonaa euroa verohelpotuksia, joista suuri osa meni suoraan Nesteelle.
Norja päätti poistaa rasvahappotisleeltä jäteluokituksen huhtikuussa 2016 ympäristösyihin vedoten. Päätöstä perusteltiin sillä, että tisleen käytön katsottiin kasvattavan palmuöljyn kysyntää ja siten painetta raivata lisää sademetsiä plantaaseiksi.
Ruotsissa rasvahappotisleen räjähdysmäiseen kasvuun herättiin maaliskuussa 2018. Norjan tapaan myös Ruotsi oli asettanut jakeluvelvoitteita biopolttoaineille samana vuonna.
Rasvahappotisleen osuus uusiutuvan dieselin raaka-ainejakaumassa oli kasvanut muutamassa vuodessa räjähdysmäisesti. Vuonna 2015 tislettä ei ollut markkinoilla lainkaan, mutta vuoteen 2018 mennessä sen osuus oli jo 46 prosenttia kaikista raaka-aineista.
Sveriges Natur-lehti kirjoitti, kuinka palmuöljyn rasvahappotisle sai myös Ruotsissa satojen miljoonien eurojen edestä verohelpotuksia. Vuonna 2016 määrä oli noin 149 miljoonaa euroa, kun 2017 verohelpotukset olivat kivunneet jo 319 miljoonaan.
Niin ikään myös Ruotsi päätti lopettaa rasvahappotisleen tukemisen marraskuussa 2018. Sveriges Natur kuitenkin uutisoi, kuinka jäteluokituksen poistamista hidasti sekä Nesteen lobbaustyö että Suomen hallituksen notifikaatio lakimuutoksesta EU komissiolle.
Hallinto-oikeus: rasvahappotisleen käyttömäärät salaisia Suomessa
Suomessa on Euroopan korkeimmat jakeluvelvoitteet tieliikenteen biopolttoaineille, mutta toisin kuin naapurimaissa, Suomessa biopolttoaineiden raaka-aineet on salattu.
Samoihin aikoihin kun Ruotsissa käytiin keskustelua biopolttoaineiden kestävyydestä kesällä 2019, jutun kirjoittaja tiedusteli Suomen Energiavirastolta, kuinka suuri osa uusiutuvasta dieselistä Suomessa on valmistettu palmuöljyn rasvahappotisleestä.
Vastaus oli, että Energiavirasto ei ylläpidä julkista listaa käytetyistä raaka-aineista, sillä monet raaka-aineet ovat luokiteltu liikesalaisuuksiksi.
Asianosaisena Energiaviraston päätöksessä oli Neste Oyj.
Perusteluina päätökselle oli, että Suomessa toimijoiden lukumäärä biopolttoaineiden markkinoilla on pieni. Mikäli tisleen käyttömäärät julkistettaisiin, se voisi aiheuttaa taloudellista vahinkoa asianosaisille toiminnanharjoittajille.
Jutun kirjoittaja valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen elokuussa 2019. Joulukuussa 2020 hallinto-oikeus ratkaisi valituksen Energiaviraston hyväksi.
Myös Tekniikka&Talous uutisoi omasta tietopyynnöstään tisleeseen liittyen, joka niin ikään hylättiin hallinto-oikeudessa tammikuussa.
Tisleen käyttömäärät siis pysyvät salassa.
Asiantuntijan arvio: jopa puolet uusiutuvasta dieselistä palmuöljyn rasvahappotislettä
Kun raaka-ainejakauma on salattu, kuluttaja ei voi tietää, onko biopolttoaine valmistettu suomalaisesta kinkkurasvasta vai indonesialaisesta palmuöljystä.
Ruotsin luonnonsuojeluliiton biotalousasiantuntija Otto Bruun kuitenkin uskoo, että rasvahappotisleen käyttömäärien olevan Suomessa merkittäviä.
– Varovainen arvio Suomen tilanteesta on, että varmaan puolet uusiutuvasta dieselistä Suomessa on rasvahappotisleeseen perustuvaa, Bruun arvioi. Bruun kuitenkin toteaa, että tarkkojen arvioiden tekeminen on vaikeaa.
Nesteen mukaan raaka-aineiden salaamisessa on kyse puhtaasti kilpailullisista tekijöistä.
– Tällä haluamme varmistaa asemamme globaalissa kiihtyvässä kilpailussa jäte- ja tähderaaka-aineista, sanoo Nesteen vastuullisuusjohtaja Salla Ahonen.
Neste painottaa, että raaka-aineet voi kuka tahansa käydä tarkistamassa Nesteen verkkosivuilta. Eri raaka-aineiden käyttömääriä ja osuuksia Neste ei kuitenkaan paljasta.
Ahonen kertoo, että kasviöljytuotannon jätteet ja tähteet, johon palmuöljyn rasvahappotisle kuuluu, on kolmen tärkeimmän raaka-ainekategorian joukossa. Se ei kuitenkaan ole muita merkittävämpi.
– Mikään valikoimaamme kuuluvista raaka-aineista ei ole vuositasolla merkittävin eli mikään niistä ei yksin muodosta valtaosaa uusiutuvien raaka-aineiden vuotuisesta kokonaiskäytöstä.
Riski ympäristölle
Rasvahappotisleen käyttöä biopolttoaineissa on kritisoitu palmuöljyteollisuuden ympäristöongelmien takia.
Tutkija ja konsultti Chris Malins uskoo, että Nesteellä on intressi rasvahappotisleen käyttömäärien salaamisessa ympäristöongelmissa ryvettyneen palmuöljyn negatiivisen imagon vuoksi.
– Neste ymmärtää, että palmuöljyn rasvahappotisleen käyttö on kiistanalaista kestävyysnäkökulmasta, joten ei ole yllättävää, että he tahtovat jättää kysymysmerkin sen ylle kuinka paljon tislettä he käyttävät, hän arvioi.
Malinsin mukaan rasvahappotisleen käyttö nostaa samat kestävyysongelmat kuin itse raakapalmuöljy. Kun tisleen kysyntä kohoaa, myös tarve uusien plantaasien raivaamiselle kasvaa.
– Jo olemassaolevat markkinat, kuten oleokemikaali- ja elinrahuteollisuus käyttävät tisleen. Raaka-aineen ohjaaminen biopolttoaineteollisuuteen kasvattaa kysyntää varsinaiselle palmuöljylle ja täten painetta metsäkadolle, Malins kertoo.
Malins on laskenut selvityksessään norjalaiselle Rainforest Foundation-järjestölle, että jokainen 10 tonnin kasvu tisleen kysynnässä johtaa pahimmillaan hehtaarin metsäkatoon. Malinsin mukaan tisleen kasvava kysyntä luo painetta uusien öljypalmuplantaasien raivaamiselle sademetsiin.
Hyödyt eivät ole kiistattomia
Ympäristöjärjestöt korostavat, että palmuöljytisleen ympäristöhyödyt eivät ole kiistattomia. Yle uutisoi tammikuussa 2020 kuinka tisleen käyttö Nesteen biopolttoaineissa saattaa jopa kasvattaa päästöjä fossiilisiin verrattuna, mikäli metsäkadon aiheuttamat epäsuorat päästöt otetaan huomioon.
Mekanismi on tämä: Jos oletetaan, että tisleen käytön myötä myös palmuöljyn kysyntä kasvaa, pitää myös plantaaseja varten raivata yhä enemmän viljelypinta-alaa. Raivauksen seurauksena hiilinielut pienenevät ja tämä voidaan lasketaan raaka-aineen epäsuoriksi päästöiksi.
Joulukuussa Renewable and Sustainable Energy Reviews-julkaisun tuore tutkimus päätyi samaan tulokseen. Kun epäsuorat päästöt otetaan huomioon, rasvahappotisleestä valmistettu diesel ei vähennä päästöjä ollenkaan dieseliin verrattuna.
Myös Bruun on samoilla linjoilla.
– Huolenaiheet siitä, että rasvahappotisle, yhtä lailla kuin palmuöljy, ajaa metsäkatoa ja sitä kautta aiheuttaa suuremmat päästöt kuin esimerkiksi fossiiliset polttoaineet, on niin vakava, että näiden käytöstä on syytä kokonaan luopua, Bruun toteaa.
Neste kuitenkin painottaa, että rasvahappotislettä syntyy palmuöljyn jalostuksen yhteydessä vain 3-5 prosenttia raaka-ainesyötöstä. Kun määrä on näin pieni, yhtiön mukaan on vaikea nähdä, että tisleen käyttö aiheuttaisi palmuöljyketjun alkupäähän vaikutusta.
Markkinat ympäristön edelle?
Kritiikistä huolimatta rasvahappotisleen käyttöä tuskin ollaan Suomessa lähiaikoina rajoittamassa.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen jätti lokakuussa 2019 kirjallisen kysymyksen eduskunnalle, jossa hän vaati rasvahappotisleen jäteluokituksen poistamista.
Kysymykseen vastasi kieltävästi silloinen elinkeinoministeri Katri Kulmuni. Vastauksessa todettiin, ettei biopolttoaineiden raaka-ainepohjaa tule tarpeettomasti rajoittaa. Kulmunin mukaan tämä heikentäisi biopolttoaineita tuottavien yritysten toimintaedellytyksiä.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan linja ei ole muuttunut Kulmunin ajoista.
– Suomen yleisnäkemyksenä biopolttoaineiden raaka-ainekysymyksiin on ollut, että raaka-ainevalikoima tulisi pitää mahdollisimman laajana EU:n asettamien kestävyysvaatimusten puitteissa, muotoilee työ- ja elinkeinoministeriön yli-insinööri Jukka Saarinen.
Ministeriön mukaan tarvetta uusiutuvan energian direktiivistä poikkeaville vaatimuksille tai määritelmille ei ole.
– Tämä on omiaan hankaloittamaan biopolttoainemarkkinoiden toimintaa EU:ssa, mikä ei ole direktiivin tarkoitus, Saarinen jatkaa.
Ruotsin luonnonsuojeluliiton Bruun kuitenkin näkee asian niin, että EU-lainsäädäntö ei takaa raaka-aineiden vastuullisuutta.
– Kun EU:n kestävyyskriteereitä asetettiin, niin todettiin, että jäsenvaltioille tulee suuri vastuu näiden metsäkatoon liittyvien päästöjen estämiseksi, hän muistuttaa.
Illan A-studion lähetyksessä biopolttoaineiden kestävyydestä keskustelemassa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.
Tarkennus 4.2. kello 17:38 Lisätty lause "Jos raaka-aineen luokittelu olisi toinen, se ei myöskään saisi nykyisen kaltaista veroetua."
Lue myös:
EU tiukensi uusiutuvan energian tavoitettaan – Palmuöljy halutaan pois tankista