Kahden viikon kuluttua Suomea odottaa konkurssisuma, konkurssiaalto ja kaikkien aikojen konkurssivyöry. Näin ainakin on pitkin viime vuotta ennakoitu ja pelätty.
Taustalla on hallituksen viime keväänä tekemä konkurssilain väliaikainen muutos, joka rajoitti merkittävästi velkojien mahdollisuutta hakea yrityksiä konkurssiin.
Konkurssisuoja väistyy kahden viikon kuluttua. Kuinka moni yritys paljastuu helmikuun alussa maksukyvyttömäksi?
Asiaa kannattaa kysyä niiltä, jotka useimmin ovat yrityksiä konkurssiin hakemassa. Suomessa nämä tahot ovat verottaja ja eläkevakuutusyhtiöt. Helmikuusta alkaen niillä on taas vapaat kädet lähettää konkurssihakemuksia, jos yritysten maksut ovat jääneet rästiin.
Yle kysyi eläkevakuuttajilta ja verottajalta, kuinka paljon maksurästejä on kertynyt – ja mitä niille aiotaan tehdä.
Siitä kaikki ovat yhtä mieltä, että konkurssien määrä tulee tänä vuonna kasvamaan. Koronasuoja oli nimittäin niin tehokas, että viime vuonna konkursseja tehtiin hämmentävän vähän.
Varmaa kuitenkin lienee, että korona ei tule jäämään historiaan aikana, jolloin yrityksillä meni erityisen mukavasti.
"En näe valtaisaa konkurssiaaltoa"
Ylen kysely paljastaa, että kevät voi olla paljon pelättyä parempi. Esimerkiksi eläkevakuuttaja Elon perintäpäällikkö Mia Ahlroosin mukaan yhtiöllä ei ole valtavaa määrää maksuja perinnässä.
– Jos katsotaan tilannetta vuoden lopussa verrattuna edelliseen vuoteen, tilanne on sama. Emme näe, että mitään valtaisaa konkurssiaaltoa olisi tulossa, vaikka konkurssit tulevat ihan varmasti lisääntymään, Ahlroos sanoo.
Sama viesti kuuluu eläkevakuutusyhtiö Varmasta.
– Maksamattomat TyEL-maksut eivät ole kasvaneet vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna, vakuutuspalvelujohtaja Tiina Grönqvist kertoo.
Työeläkevakuuttaja Ilmarisen asiakkaille maksurästejä sen sijaan on kertynyt aiempaa enemmän.
– Meidän asiakaskannassamme on erääntyneitä maksuja noin kymmenen prosenttia enemmän kuin vuodenvaihteessa 2019–2020, kertoo laskutus- ja perintäpäällikkö Janne Tammi.
Kyse on Tammen mukaan siitä, että asiakkaiden joukossa on paljon pieniä palvelualojen yrityksiä ja esimerkiksi henkilöstövuokraajia. Niille koronavuosi oli rankka.
Tammikaan ei odota konkurssiaaltoa.
– En ainakaan meidän asiakaskannan osalta usko, että hirvittävää [konkurssien määrän] kasvua keväällä tulisi, hän sanoo.
– Mitään välittömiä seurauksia sillä, että konkurssilain väliaikainen muutos poistuu, ei tule tapahtumaan.
Verottaja: Aiempaa vähemmän maksumuistutuksia
Verottajakaan ei usko, että konkurssisuojan poistumista seuraisi konkurssien suma.
– Meidän tilastojemme perusteella voi vetää varovaisia johtopäätöksiä, ettei mitään poikkeuksellisen suurta konkurssiaaltoa ole nähtävissä ainakaan helmikuussa, Verohallinnon ylitarkastaja Timo Helin sanoo.
Hän uskoo konkurssien määrän kuitenkin lisääntyvän jo senkin vuoksi, että koronasuoja on pitänyt hengissä myös sellaisia yrityksiä, jotka olisivat ilman koronaakin ajautuneet konkurssiin.
– Erityisesti näiden toimijoiden kohdalla konkurssihakemuksia tullaan varmaankin näkemään, Helin sanoo.
Maksamattomien verojen määrä on kasvanut viime vuoden maaliskuun jälkeen noin 15 prosenttia, eli 500 miljoonaa euroa. Se kuulostaa pahalta, mutta Helinin mukaan iso osa summasta syntyi tarkoituksella.
Verottaja nimittäin palautti yrityksille rahaa noin 360 miljoonaa euroa osana hallituksen koronatukitoimia.
– Näistä palautetuista rahoista on tehty maksujärjestelyt, joiden puitteissa rahat on tarkoitus suorittaa takaisin seuraavan kahden vuoden aikana, Helin sanoo.
Koronatoimiin liittyvät ohjelmat käynnistyivät syyskuussa – ja tähän asti kaikki on sujunut Helinin mukaan hyvin.
– Se näkyy siinä, että Verohallinto lähetti syksyllä vähemmän konkurssiuhkaisia maksukehotuksia kuin normaalisti vastaavana aikana.
"Yritys tarvitsee aikaa järjestellä tilannettaan"
Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula ilahtuu kuullessaan eläkevakuuttajien ja verottajan arviot.
– Tämä on hyvä tieto, että julkisvelkojien tilanne näyttää tuolta. Sopii toivoa, että mitään konkurssiaaltoa ei tule.
Makkulan mukaan on tärkeää, että velkojat suhtautuvat maksujärjestelyihin suopeasti eivätkä lähde tekemään konkurssihakemuksia, vaikka siihen nyt avautuukin parempi mahdollisuus.
Yrittäjäjärjestö olisi toivonut väliaikaiselle konkurssisuojalle jatkoa, mutta joutuu tyytymään maksuajan pidennykseen.
Ennen koronaa yritys voitiin katsoa maksukyvyttömäksi, jos se ei maksanut konkurssiuhan alaista maksukehotusta seitsemän päivän kuluessa. Syyskuun loppuun asti tuo maksuajan pituus on 30 päivää. Suomen Yrittäjät haluaisi venyttää maksuajan 60 päivään ja tehdä järjestelystä pysyvän.
– Normaalioloissakin yritys tarvitsee aikaa järjestelläkseen tilannettaan ja sopiakseen maksuohjelmista, Makkula sanoo.
Ylen haastattelemat julkiset velkojat lupaavat harjoittaa konkurssisuojan poistumisen jälkeenkin harkintaa ennen konkurssihakemusten lähettämistä. Hyviä yrityksiä ei haluta ajaa vain koronan vuoksi konkurssiin.
Sen sijaan maksuajan pidennyksille ei löydy kannatusta.