Urheiluruudussa sunnuntaina vieraillut liikuntalääketieteen erikoislääkäri Katja Mjösund on huolissaan nuorista naisurheilijoista, jotka kamppailevat omaan kehoon, painoon, ravintoon ja itsetuntoon liittyvien ongelmien kanssa tuoreen tutkimuksen mukaan hyvinkin laajassa mittakaavassa.
Jyväskylän yliopiston ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen tekemä kyselytutkimus kertoo hätkähdyttäviä lukuja naisurheilijoiden suhtautumisesta itseensä.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että niissä lajeissa, joissa kevyt kehonpaino on tiettyyn pisteeseen asti eduksi suoritukselle, on syömishäiriökäyttäytyminen yleisempää. Näitä ovat muiden muassa esteettiset lajit sekä antigravitaatio- ja painoluokkalajit.
Mjösund muistuttaa nuoria naisia siitä, että kehon pitäisi rauhassa antaa kasvaa ja kehittyä naiseksi ja urheilijaksi ennen kuin painokikkailua kannattaa edes harkita.
– On todella tärkeää, että kasvavat nuoret urheilijat, sekä lapset että nuoret, ainakin pariinkymmeneen ikävuoteen asti, ajattelevat ruuasta niin, että siitä saa tehoa, energiaa ja jaksamista harjoitteluun ja kehittymiseen. Siinä vaiheessa uraa ei kuulu miettiä sitä sekuntien tai senttien viilaamista painonhallinnalla, Mjösund totesi.
– Painonhallinta kuuluu mahdollisesti vasta sinne, kun ollaan menossa olympialaisiin tai ollaan ammattilaisia ja aikuisia, ja se kehon hormonimyrsky, kasvaminen ja perusharjoittelu on ohi.
Kehon naisistuminen alkaa tasoittua parikymppisenä
Tutkimustuloksista Mjösundia järkytti erityisesti se, että peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi kokevansa, että heidän oma arvonsa ihmisenä määrittyy painon perusteella. Neljäsosa kertoi rajoittavansa syömistään ja vajaa viidesosa raportoi syömishäiriötaustasta.
Mjösund näkee ongelman keskipisteenä erityisesti nuoret naiset. 71 prosenttia heistä kyselyyn vastanneista, joilla painoindeksi viittasi alipainoon, olivat alle 20-vuotiaita.
– Tämä on enemmän nuorten naisten ongelma siksi, koska silloin kun nainen kasvaa naiseksi, monilla hormonit voivat aika voimakkaasti naisistaa kehoa. Silloin keho muuttuu nopeasti ja sitä voi olla vaikea hyväksyä.
Kehon naisistuminen voi vaikuttaa kehon mittasuhteisiin ja sen myötä lajitaitoihin. Yhtäkkiä juokseminen voi tuntua raskaammalta. Kaikissa lajeissa naisistuminen ei ole eduksi, mikä lisää urheilun tuomia ulkoisia paineita nuorilla.
– Naiseksi muuttuminen yleensä kuitenkin tasoittuu siinä parinkympin jälkeen. Monella urheilijalla, jos pohja on hyvä, kehon hallintaa ja urheilullisuutta on paljon helpompi kehittää silloin kuin nuorempana. Nuorena tulee myös ylilyöntejä helpommin, eikä myöskään päästään ole kasvanut valmiiksi.
Sosiaalisella medialla on toki näppinsä pelissä, kuten yleisestikin nuorten ulkonäköpaineiden kohdalla urheilupiirien ulkopuolellakin.
– Kukaan ei yleensä näytä somessa huonoja puolia. Nuoret urheilijat joutuvat jakamaan aiempaa enemmän elämäänsä sponsoreita tai faneja varten. Samalla seurataan kilpailijan sometiliä, ja tulee hirveä paineet siitä, mitä pitää näyttää, Mjösund totesi.
Lue myös: