Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hiilijalanjälki on Metsähallituksen toimesta kartoitettu ja toimet sen pienentämiseksi aloitettu. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat viimeisen kolmen vuoden aikana olleet keskimäärin 229 tCO2e vuodessa. Se vastaa noin 30 suomalaisen keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä vuodessa.
Osassa kansallispuiston rakennuksia on öljylämmitys, ja se on suurin fossiilinen päästölähde kansallispuistossa. Toiseksi suurin on kansallispuistossa vierailevien jättämien jätteiden kuljetus käsiteltäväksi. Kansallispuiston huollossa ja retkeilyrakentamisessa tarvittavat autot, moottorikelkat ja mönkijät tuottavat kolmanneksi suurimmat päästöt.
Fossiilisten hiilidioksidipäästöjen lisäksi kansallispuistossa syntyy biogeenisiä hiilidioksidipäästöjä. Niiden keskimääräinen suuruus on 304 tCO2e, ja se tulee pääosin puun poltosta kansallispuiston alueella.
Edessä olevilla muutoksilla kansallispuiston fossiilinen hiilijalanjälki pienenee noin 45 prosenttia. Joidenkin kansallispuiston rakennusten lämmönlähteenä olevasta öljystä siirrytään maalämpöön. Lisäksi Tunturi-Lapin luontokeskus ja Pallasjärven huoltokeskukseen tulee jatkossa myös aurinkoenergiaratkaisuja. Ajoneuvokantaa uusittaessa valitaan kansallispuiston työtarpeita vastaavia vähäpäästöisiä tai sähkökäyttöisiä ajoneuvoja.
Metsähallitus muistuttaa myös, että jokainen retkeilijä voi tehdä paljon hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tuomalla jätteensä pois kansallispuistosta ja lajittelemalla jäte voidaan jatkokäsitellä asianmukaisesti ja vähentää myös jätteen kuljetusajosta syntyviä päästöjä.
Polttopuun maltillisella käytöllä tekee myös osansa. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa myös tulla kansallispuistoon joukkoliikennevälineitä käyttäen.
Pallas-Yllästunturin hiilijalanjäljen kartoitus on osa Tobe Low Carbon -projektia, jota rahoittaa Euroopan Unionin aluekehitysrahasto, Metsähallituksen Luontopalvelut sekä kansallispuiston kumppaniyritykset.