Kotitalouksilta kerättiin viime vuonna noin kolmannes enemmän kartonkijätettä kuin vuotta aiemmin. Ennakkoarvio kartongin määrästä asettuu 70 ja 75 tuhannen tonnin tienoille, kertoo Suomen Kuitukierrätys Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Salmi.
– Lisäksi aaltopahvin ja muun kuitujätteen määrä, eli sen mitä löytyy kaupan ja teollisuuden takapihoilta, kasvoi viime vuonna viitisen prosenttia, Salmi kertoo.
Viralliset tilastot viime vuodelta eivät ole vielä valmistuneet, mutta osviittaa kartonki- ja pahvijätteen kokonaismäärästä antaa viime vuoden luku, reilut 300 tuhatta tonnia.
Jätteen käsittelyn maksavat tuottajat, eli suurimmilta osin kotimainen elintarviketeollisuus ja kauppa. Nyt myös ulkomaiset verkkokaupat halutaan maksajiksi.
Tuottajille yhä enemmän vastuita
Suomessa sorvataan parhaillaan uutta jätelakipakettia, jonka myötä tuottajien vastuu pakkausjätteestä on kasvamassa reilusti nykyisestä. Tavoitteena on lisätä jätteiden kierrätystä, mutta myös ohjata yrityksiä vähentämään pakkausmateriaalien käyttöä.
Uuden lain myötä tuottajien maksama lasku pakkausjätteen kierrätyksestä on kasvamassa kaksin-kolminkertaiseksi. Tuottajien tulee jatkossa maksaa jätteen käsittelyn lisäksi myös osa keräyskuluista. Ne puolestaan kasvavat, kun kaikkiin yli viiden huoneiston taloyhtiöihin pitää järjestää pakkausjätteiden lajittelu ja erilliskeräys.
– Tällä hetkellä kuitumateriaalien kierrätyskustannukset ovat tuottajayhteisölle vuosittain noin kahdeksan miljoonaa euroa, kertoo Juha-Pekka Salmi.
Kun mukaan lasketaan kaikki pakkausmateriaalit eli lasi, kartonki ja muovi, lasku oli viime vuonna noin 25 miljoonaa euroa.
– Uuden lain myötä tämä on kasvamassa 60–70 miljoonaan euroon, kertoo Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen.
Kiinalaisten verkkokauppojen valvonta mahdotonta
Uuden jätelain myötä myös ulkomaiset verkkokaupat velvoitetaan osallistumaan Suomen markkinoille toimittamansa pakkausjätteen kierrätyskuluihin. Käytännössä se tarkoittaa, että Suomeen tuotteitaan myyvät verkkokaupat velvoitettaisiin liittymään paikalliseen tuottajayhteisöön tai palkkaamaan edustajan, joka huolehtii jätevastuista Suomessa.
Vastaava systeemi ollaan ottamassa käyttöön kaikissa EU-maissa, ja valvonta perustuu viranomaisyhteistyöhön.
– Eihän meillä ole viranomaisina toimivaltaa mennä etäkauppiaiden kimppuun. Mutta me voimme velvoittaa suomalaiset toimijat liittymään kohdemaansa tuottajarinkiin, ja systeemin pitäisi toimia myös toisin päin. Eli niin, että muut EU-maat toimisivat samoin, kertoo hallitussihteeri Jussi Kauppila ympäristöministeriöstä.
EU:n ulkopuolisten maiden, kuten Kiinan osalta tilanne on hankalampi.
– Se on ihan selvä, että asiaa ei yksittäisen jäsenmaan lainsäädännöllä ratkaista. Kiinassa ei ole samanlaista lainsäädäntöä, joten virka-avun pyytäminen ei ole ratkaisu, sanoo tuottajavastuuasioista vastaava ylitarkastaja Teemu Virtanen Pirkanmaan ely-keskuksesta.
Vapaamatkustajat iso ongelma
Vaikka suomalainen lainsäädäntö tulee jatkossa koskemaan tuottajavastuun osalta myös EU:n ulkopuolisia etämyyjiä, kukaan ei pysty varmistamaan, että lakia myös noudatetaan.
– Kilpailuetu, jonka vapaamatkustajat tässä saavat, on tosi iso ongelma, toteaa ympäristöministeriön Jussi Kauppila.
Hän huomauttaa, että vapaamatkustajia tosin on myös suomalaisten ja muiden EU:n sisällä toimivien yritysten joukossa.
– Ei voi luvata, että tilanne (merkittävästi) paranee tällä uudistuksella, Kauppila sanoo.
Tuottajien näkökulmasta uudistus on kuitenkin tervetullut.
– Pääasia on, että saadaan nyt mukaan isot (eurooppalaiset) toimijat. Jostain on pakko aloittaa, ja tämä on ihan hyvä steppi, sanoo Rinki Oy:n Juha-Heikki Tanskanen.
Hallituksen esitys jätelain muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuussa.
Päivitetty 21.01.2021 klo 11:17: Korjattu lause, joka antoi virheellisesti ymmärtää, että Rinki Oy on tuottajayhteisö.