Koronaa vastaan kehitettiin rokote ennennäkemättömän nopeasti, mutta maailman huomio keskittyi vain siihen. Liian vähälle huomiolle jäi, miten rokotetta saataisiin riittävästi kaikille.
Näin arvostelee Lääkärit ilman rajoja -järjestö.
Tilanne on huonoin köyhissä maissa. Maailman terveysjärjestö (WHO) varoitti tällä viikolla, että koronarokottamisesta on tulossa ”katastrofaalinen moraalinen epäonnistuminen”.
Suomeenkaan rokotteita ei ole saatu kuten odotettiin. Arviota siitä, milloin suomalaiset on rokotettu, on viivästetty kesästä loppuvuoteen.
Miten tilanne voi olla tämä, vaikka ensimmäinen toimiva rokote sai myyntiluvan viime vuoden puolella?
Lääkärit ilman rajoja -järjestö moittii, että vastuu on annettu muutamalle yritykselle.
– Nyt on tehokkaita ja turvallisia rokotteita, mutta näyttää siltä, että saatavuus on riittämätöntä ja hidasta, arvostelee järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate.
– Olemme tilanteessa, että pari yritystä määrittelee missä ja miten rokotetta tuotetaan ja kuka sen saa ja milloin. Yrityksillä ei riitä kapasiteetti, ja koko maailma odottaa. Menee nokkimisjärjestyksessä, kuka ehtii ja kuka maksaa enemmän.
Polioon on rokote, jota ei koskaan patentoitu
Lääkärit ilman rajoja -järjestö vaatii, että koronarokotteet pitäisi nähdä yhteisenä hyvänä, ja niitä pitäisi pystyä tuottamaan kaikkien, joilla on siihen mahdollisuus.
Sitä on ihmetelty, että rokotteita voivat tuottaa vain patentin haltijat, ja suuri osa maailman lääketehtaista makaa toimettomina, vaikka meneillään on poikkeuksellinen pandemia.
Esimerkiksi Suomessa käytössä olevaa Pfizerin ja Biontechin rokotetta valmistetaan koko maailmassa muutamalla tehtaalla.
Lääkärijärjestö tukee Intian, Etelä-Afrikan ja sadan muun maan ehdottamaa ratkaisua, että koronarokotteiden ja lääkkeiden patenteista poikettaisiin koronapandemian ajaksi. Valtioiden ei siis tarvitsisi noudattaa normaaleja patenttivelvoitteita.
– Olemme jatkuvasti sanoneet, että olisi tärkeää poistaa esteet ja varmistaa, että tuotantoa on laajasti. Sen sijaan että tätä olisi edistetty, rikkaat maat hamstraavat rokotteita, Linda Konate sanoo.
– Nyt kannattaisi kartoittaa, voisiko rokotteita valmistaa jossain muualla. Se vaatisi, että tekijänoikeuksia ei suojeltaisi.
Konate sanoo, että patentteja on purettu ennenkin.
– Hivin pandemia-aikana oli pitkä taistelu, että päästiin esteistä ja varmistettiin, että potilas saa lääkkeen. Nyt ei pitäisi mennä patentit ja voitto edellä, vaan kansanterveys. Esimerkiksi polioon on rokote, jota ei koskaan patentoitu.
EU torjui esityksen patenttien jäädyttämisestä
Konate harmittelee, että rikkaat maat, Euroopan unioni ja Suomi mukana, eivät ole tukeneet Intian ja Etelä-Afrikan Maailman kauppajärjestössä (WTO) tekemää esitystä.
Konate ei osaa ottaa suoraan kantaa, olisiko Suomeenkin voitu saada rokotteita nopeammin, jos tuotanto olisi laajempaa. Hän huomauttaa, että suomalaiset kärsivät myös siitä, jos virus jatkaa leviämistä muualla maailmassa. Näin käy, jos rokotesuoja puuttuu köyhistä maista.
– Monet valtiot hankkivat rokotteita enemmän kuin tarvitsevat, kun toiset jäävät kokonaan ilman.
Suomikin on jo sitoutunut ostamaan rokotteita määrän, jolla rokottaisi suomalaiset moneen kertaan.
Konaten mukaan on tapahtunut juuri se, mistä varoiteltiin. Lääkärit ilman rajoja piti jo keväällä ensisijaisen tärkeänä, ettei lopullinen rokote jää yhden tai muutaman lääkeyhtiön yksinoikeudeksi.
Koronarokotteisiin käytetty paljon julkisia varoja
Lääkeyhtiö Pfizer perusteli Ylelle patenttisuojan tarvetta lyhyellä sähköpostivastauksella. Pfizerin mukaan tekijänoikeuksien ennustettavuus on elinehto tutkimukseen nojaavalle lääkeyhtiölle.
Konate epäilee perusteluja, että rokotteen kehittäminen ei olisi onnistunut yhtä nopeasti toisenlaisella mallilla tai että patenteista luopuminen voisi vaarantaa tulevat innovaatiot.
Hänestä yhtiöiden pitäisi pystyä näyttämään, miten oikeuksista luopuminen voisi olla esteenä. Hän huomauttaa, että koronarokotteiden kehittämiseen laitettiin paljon julkisia varoja.
– Voisi kysyä, miksi ensin maksamme tutkimuksesta ja kehityksestä, jotta saadaan rokote. Sitten maksamme itse rokotteesta eikä ole selvyyttä ja avoimuutta, kuinka paljon se on maksanut itse yritykselle.
Konate arvostelee, että koronarokotteiden tutkimukseen ja kehitykseen on laitettu paljon julkista rahaa ilman ehtoja. Hänen mukaansa ehtona olisi pitänyt olla se, miten varmistetaan rokotteen saatavuus ja laaja tuotanto.
– Valtioilla olisi ollut enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mikä rokotteiden tuotantokapasiteetti on nyt. Tulisi vaatia enemmän avoimuutta ja osaamisen jakamista.
– Monet yritykset ovat sanoneet, että eivät tavoittele voittoa, mutta siitä ei ole mitään vahvistusta, koska ne eivät myöskään avaa kustannuksia. Täytyy vain luottaa yritysten sanaan.
Pfizer vakuutti Ylelle olevansa sitoutunut jakamaan asiantuntemustaan hallitusten kanssa pandemian torjumiseksi. Pfizer kertoi myös aloittavansa kattavan saatavuuteen ja kohtuuhintaisuuteen liittyvän ohjelman.
Lääkeyhtiö Moderna on sanonut, että se ei hae patenttia koronarokotteelleen, mutta Linda Konate epäilee, riittääkö se.
– Se kuulostaa hyvältä, mutta ei vielä auta asiaa, koska he eivät jaa tietoa, teknologiaa ja osaamista muille.
Sijoituksille odotetaan tuottoa
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet muistuttaa, että vielä ennen marraskuuta yksikään lääkeyhtiö ei tiennyt, toimiiko sen rokote. Siksi olisi ollut ongelmia tuottaa suuria määriä rokotteita esimerkiksi varastoon.
Se selittää Rämetin mukaan myös sitä, että ensimmäisten viikkojen aikana myyntiluvan saamisen jälkeen rokotteiden tuotantotahti on ollut se mikä on ollut.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rokoteasiantuntijan, ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan se unohtuu usein, että lääkekehitystä tehdään hyvin paljon riskipääoman varassa.
Myös Nohynek muistuttaa, että julkinen sektori on tukenut paljon koronarokotteiden kehitystä, mutta vastuu on ollut yhteinen ja riskipääoma odottaa sijoituksilleen tuottoa.
– Kuinka paljon tästä voidaan tai halutaan luopua on suuremman yhteiskunnallisen keskustelun aihe, jota varmasti tullaan käymään, kun pandemiasta selvitään rauhallisille vesille, Nohynek sanoo.
– En kuitenkaan pidä realistisena sitä, että lääke- ja rokotekehitys olisi mahdollista ilman yksityissektoria. Se aika on menneisyyttä.
Suomessa arvioitiin vielä viime keväänä, että oman rokotetuotannon nopeakin aloittaminen olisi täysin mahdollista. Jo silloin oli pelkona, että Suomikin jää rokotejonossa suurten maiden taakse, eikä saa rokotetta siinä aikataulussa kuin tarvitsee.
Esimerkiksi koronarokotetta Itä-Suomen yliopistossa kehittänyt tutkimuspäällikkö Tommi Heikura arvioi tuolloin, että taakkaa olisi syytä jakaa, koska ensimmäisen rokotteen valmistaja tuskin pystyy toimittamaan rokotettaan maailmanlaajuisesti.
Lue lisää: