Suomessa myönnetään kotitalousvähennyksiä kotien remontti-, siivous- ja hoivatöistä yhteensä yli 400 miljoonan euron edestä vuodessa. Vähennyksen hyödyntämisen suosio on kasvussa.
Kotitalousvähennys tarkoittaa huojennusta veroihin: osan kodissa teetetyn työn kustannuksista voi vähentää tuloverotuksesta.
Vähennyksen tarkoitus on kohentaa sen piirissä olevien alojen työllisyyttä ja suitsia harmaata taloutta. Uusi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimus kuitenkin kertoo, että kotitalousvähennys ei tee kumpaakaan.
Tutkijat tarkastelivat ensimmäistä kertaa laajojen rekisteriaineistojen avulla, miten vähennysjärjestelmän käyttöönotto ja sen merkittävät muutokset ovat vaikuttaneet vähennyskelpoisten palveluiden kysyntään ja sitä kautta työllisyyteen.
– Tutkimuksessamme ei havaita kotitalousvähennyksellä mitään kysyntävaikutuksia, mistä voidaan päätellä, että sillä ei ole työllisyysvaikutuksia. Kun rekisteriaineistoilla tarkastellaan vaikutuksia harmaaseen talouteen, havaitaan, että mitään veronkiertoa vähentävää vaikutusta ei ole, summaa tutkimusprofessori Jarkko Harju VATT:sta
Alempi hinta ei lisää kotipalveluiden kulutusta
Tutkimuksessa kotitalousvähennyksen vaikutuksia selvitettiin sekä Suomessa että Ruotsissa.
Kotitalousvähennyksen käyttöönotto Ruotsissa vuonna 2007 tai sen tason reipas nosto Suomessa vuonna 2009 eivät näkyvästi vaikuttaneet palveluiden kulutuksen määrään, vaikka vähennysoikeutta käytetään melko ahkerasti.
Toisin sanoen remonttien tai kotisiivouksen kysyntä ei kasvanut, vaikka kotitalousvähennys tarjoaa työn teettäjälle roiman veroedun ja sitä kautta halvemman hinnan.
– Hinnalla ei vaikuta olevan kovin isoa merkitystä sille, kuinka paljon niitä palveluita kulutetaan, sanoo tutkimusprofessori Jarkko Harju VATT:sta.
Suomessa nykymuotoinen kotitalousvähennys otettiin käyttöön vuonna 2001. Järjestelmän yksityiskohtiin on tehty vuosien varrella useita muutoksia.
Tällä hetkellä kotona tai vapaa-ajan asunnolla teetettävän työn hinnasta voi vähentää verotuksessa 40%, mutta korkeintaan 2 250 euroa.
Harmaa talous ei näytä vähentyvän
Kotitalousvähennys merkitsee joka vuosi satojen miljoonien eurojen verotulomenetyksiä valtiolle.
Toisaalta järjestelmän on ajateltu vähentävän veronkiertoa: vähennysoikeus kannustaa kuluttajia ilmoittamaan ostonsa verottajalle, mikä puolestaan lisää yritysten painetta välttää pimeitä keikkoja.
Oletus ei saa uudessa tutkimuksessa tukea.
Vähennyksen käyttöönotto Ruotsissa vuonna 2007 ei lisännyt siivousyritysten verottajalle ilmoittamaa myyntiä. Tästä tutkijat päättelevät, ettei harmaan talouden osuus pienentynyt vähennyksen myötä.
– Jos kotitalousvähennyksellä olisi harmaata taloutta vähentäviä vaikutuksia, niin nämä raportoinnit verottajalle kasvaisivat. Mutta me emme havaitse mitään kasvua näissä raportoinneissa, tutkimusprofessori Jarkko Harju sanoo.
Suomessa kotitalousvähennystä kasvatettiin tuntuvasti vuoden 2009 alussa. Vähennyksen enimmäismäärä remonttipalveluissa nousi 1 150 eurosta 3 000 euroon. Tämäkään muutos ei tutkimuksen mukaan kasvattanut yritysten verottajalle raportoimaa liikevaihtoa.
– Tuloksemme eivät tue sitä, että kotitalousvähennys olisi tehokas keino harmaan talouden vähentämiseksi, tutkimuksen tiivistelmämuistiossa todetaan.
Kohdistuu voimakkaasti hyvätuloisiin
Käyttäjiään kotitalousvähennys toki hyödyttää. Noin viidennes suomalaisista veronmaksajista hyödyntää vuoden aikana kotitalousvähennystä.
Tutkimuksessa todetaan, että kotitalousvähennyksen käyttö on voimakkaasti tulosidonnaista. Mitä suurempituloinen kotitalous on, sitä enemmän euromääräisesti kotitalousvähennystä keskimäärin käytetään.
Kotitalousvähennys hyödyttää erityisesti suurituloisia veronmaksajia, joilla on mahdollisuus vähennyksen maksimaaliseen käyttöön.
Pienituloiset käyttävät kotipalveluita vähemmän ja heidän mahdollisuutensa hyödyntää tuloverotuksesta tehtäviä vähennyksiä on lähtökohtaisesti pienempi.
– Tämä on tulonsiirto niille suurituloisille ihmisille, jotka tätä vähennystä käyttävät. He hyötyvät siitä, että saavat nyt palveluita halvempaan hintaan kotitalousvähennysjärjestelmän ansiosta, toteaa professori Jarkko Harju.
Kodinhoitoyrittäjä: Uskomaton tutkimustulos
Kodinhoitopalveluita ja kotisiivousta tekevän yrityksen Klaara Service Oy:n toimitusjohtaja Kaisa Tipuri ei ole uskoa korviaan kuullessaan tutkimuksen päätulokset. Hänen kokemuksensa mukaan kotitalousvähennyksen ansiot ovat kiistattomia.
– Aivan uskomattomalta kuulostaa. Ilman muuta työllisyys paranee. Nykyään asiakkaat on hyvin valveutuneita ja osaavat laskea sen, että käyttämällä kotitalousvähennystä he saavat palvelun samaan hintaan kuin pimeiltä markkinoilta saisi.
Tipurin näkökulmasta kotitalousvähennyksellä on ollut keskeinen merkitys pian 15 vuotta täyttävän Klaara Service -yrityksen menestykselle ja se on tervehdyttänyt koko palvelumarkkinaa.
Tipuri toivoo, että poliitikot nostaisivat kotitalousvähennyksen maksimimäärää ja korvausprosenttia.
– Jos vähennystä pienennetään, niin ihan varmasti harmaa talous kasvaa, Tipuri sanoo.
Vähennyksen nostolle laajaa tukea eduskunnassa
Kotitalousvähennys näyttää myös poliitikkojen joukossa suositulta työllisyystoimelta. Ylen viime lokakuussa kansanedustajille tekemässä kyselyssä valtaosa vastaajista halusi korottaa kotitalousvähennystä.
Suhteellisesti eniten kotitalousvähennyksen nostoa epäileviä oli hallituspuolueiden, erityisesti vasemmistoliiton ja SDP:n eduskuntaryhmissä.
Hallituspuolue RKP:n ja opposition porvaripuolueiden edustajat kannattivat vähennyksen korottamista kyselyssä yksituumaisesti.
Erityisesti kokoomus on pitänyt esillä vaatimusta kotitalousvähennykseen nykyisen hallituskauden alussa tehdyn leikkauksen perumisesta ja erityisestä superkotitalousvähennyksestä yli 75-vuotiaille.
VATT:n professori Jarkko Harju sanoo ymmärtävänsä, että kotitalousvähennys kuulostaa hyvältä idealta.
– Ehkä tässä näkyy myös se, että aikaisempaa tutkimusta ei ole ollut. On aika paljon menty musta tuntuu -ajatuksella. Helposti voi nähdä, että tällaisia vaikutuksia periaatteessa voisi olla, mutta meidän tutkimuksen perusteella näyttää, että niitä positiivisia työllisyysvaikutuksia ei ole.
Kotitalousvähennystä supistettiin hieman vuoden 2020 alusta. Maksimivähennyssumma laskettiin 2 400 eurosta 2 250 euroon ja korvausprosentti laski 50 prosentista 40 prosenttiin. Hallitus laski kasvattavansa muutoksella valtion verotuloja vajaat 100 miljoonaa euroa.
Hallitukselta odotetaan uusia työllisyystoimia kevään kehysriihessä. Tässä yhteydessä hallitus on ilmoittanut harkitsevansa myös kotitalousvähennyksen laajentamista.
Lue lisäksi:
VTT:n ja PT:n tutkimusraportti kotitalousvähennyksestä (englanniksi)
Tiivistelmämuistio VTT:n ja PT:n tutkimustuloksista (suomeksi)
Kotitalousvähennyksen suosio on noussut jatkuvasti
Kokoomus esitteli työllisyysreseptinsä: Ikäihmisille uusi superluokan kotitalousvähennys