Entinen perussuomalaisten ja myöhemmin Sininen tulevaisuus -puolueen kansanedustaja ja ministeri, nykyinen Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö on kirjoittanut elämäkertakirjan kansanedustaja, everstiluutnantti Paavo Susitaipaleesta (1896-1993).
Niinistö väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1998 Susitaipaleen elämästä. Paavo Susitaival – Kolme sotaa, kaksi kapinaa, neljä linnareissua -kirja pohjautuu tuohon väitöskirjaan, mutta sitä on täydennetty uusilla asiakirja-, kuva- ja tutkimuslähteillä. Kirjan on julkaissut Minerva-kustannus Oy (2021).
Paavo Susitaival osallistui kolmeen sotaan, oli muun muassa yksi Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) perustajista ja IKL:n kansanedustaja 1.9.1939-31.12.1940.
Niinistö toteaa, että Susitaipaleen elämä on kuin sankaritarina, jossa on toki tummiakin sävyjä. Yksi tragedioista oli Susitaipaleen pikkuveljen Bobi Sivénin itsemurha.
– Hänellä on ollut henki höllässä monta kertaa ja äärimmäisiä kokemuksia, mutta [mielestäni] tämänkaltaiset ihmiset ovat vahvimmillaan silloin, kun yhteiskunta on poikkeustilassa, kuten sotien aikana - silloin heidän vaikutusvaltansa on suurimmillaan.
Lue seuraavaksi: Bobi Sivén kutsuu kahvilaan — koulutyttö Katarina Sibeliuksen päiväkirja 1918
Politiikasta perspektiiviä
Niinistö pitää historian tutkimista ja harrastamista palkitsevana. Se, mitä historiasta sitten opitaan, on henkilökohtaista; jokainen lukee ja tutkii mennyttä omista lähtökohdistaan, hän muistuttaa.
– Elämäkerroissa minua kiehtoo niiden inhimillinen yhteys. Jokainen etsii yhtymäkohtia omaan, ystäviensä tai sukulaistensa elämään. Pohtii ja reflektoi, määritellen myös oman elämänsä suuntaa tietoisesti tai alitajuisesti, Niinistö sanoo.
Niinistö tunnustaa, että parikymmentä vuotta elämänkokemusta väitöskirjan jälkeen, näkyy tutkimuskohteen käsittelyssä. Uusi versio on jalostuneempi teos kuin väitöskirja oli.
– Kun itsekin olen saanut ryvettyä tai ansioitua politiikan saralla, on ehkä syntynyt vähän perspektiiviä nähdä, mikä on päiväperhosta ja mikä pidemmälle vaikuttavaa syvempää linjaa.
Sinimustaa ennen ja nyt
Paavo Susitaival toimi jääkäriliikkeessä värvärinä ja Suojeluskunnissa aktiivisesti.
Vuonna 1932 hän osallistui Mäntsälän kapinaan joutuen tästä syystä vankilaan.
Vapauduttuaan hän alkoi organisoida lapuanliikkeen seuraajan Isänmaallisen Kansanliikkeen toimintaa. IKL:n kansanedustajaksi hänet valittiin 1939.
Vaikka nationalismi, kansallisuusaate ja IKL:stakin tutut sinimustat värit ovat viime aikoina olleet julkisuudessa – ja olivat osa Susitaipaleen poliittista ympäristöä 1930-luvulla – Niinistön mukaan silloin ja nyt kyseessä ovat eri asiat.
Yhtymäkohtia tämän päivän sinimustilla ja 1930-luvun sinimustilla Niinistö ei juuri näe olevan.
– Tietynlainen nationalismi, kansallismielisyys ja populismi on ollut nousussa viime vuosina. Se ero kuitenkin Susitaipaleen aikaan on, että hänen aikanaan lapuanliike oli reaktio pohjimmiltaan maanpetokselliselle kommunistiselle liikehdinnälle. Se oli talonpoikaisen suomalaisen väestön vastareaktio kommunistikiihotukseen, taustalla 1918 traagiset tapahtumat.
Niinistö muistuttaa, että 1930-luvulla pelättiin Neuvostoliitosta tulevaa uhkaa. Kommunismia vastaan käytiin esimerkiksi lapuanliikkeen voimin ja myös lainsäädännöllä.
Susitaivalkin toimi niin kuin uskoi isänmaan edun edellyttävän.
– Kysyn kirjassa, että jos näin ei olisi tehty ja kommunistien maanpetoksellinen toiminta olisi saanut jatkua koko 1930-luvun, ja kansaa olisi kiihotettu, miten Suomen kansa olisi ottanut vastaan puna-armeijan vuonna 1939 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa.
Viime viikkojen uutisia uuden Sinimusta liike -puolueen perustamissuunnitelmista Niinistö ei tunnu hätkähtävän. Hän ei usko liikkeestä tulevan merkittävä toimija Suomen poliittisessa elämässä.
– Harvemminpa se, että otetaan historiasta jokin liike ja tuodaan se tähän päivään, on kovin menestyskonsepti, koska kukin ihminen elää omassa ajassaan – ja se on syytä ymmärtää.
Sinimusta väriyhdistelmäkään ei tässä yhteydessä saa entiseltä puolustusministeriltä (2015-2019) kehuja.
– Tavallaan pidän sitä vähän tylsänä sinimustia värejä kohtaan, koska nehän ovat heränneen kansan perinteiset värit. En niitä mielelläni sotkisi tällaiseen politiikkaan.
Politiikan radikaali, mutta inhimillinen sotilaskomentaja
Keskipohjalaisittain Paavo Susitaival linkittyy erityisesti jatkosodan aikaan, sillä hän komensi tuolloin keskipohjalaisista reserviläisistä koottua Jalkaväenrykmentti 29:ää. JR29:n kanssa hän osallistui muun muassa hyökkäysvaiheessa Petroskoin valtaukseen.
Niinistön mukaan Susitaival oli aktiivinen myös JR29:n perinnetoiminnassa ja kirjoitti vuonna 1948 siitä Rykmentti taistelee -kirjan (WSOY).
– Hän oli ylpeä näiden reserviläisten kanssa tekemästään työstä.
Politiikassa varsin radikaalin ja itseään itsekin fasistiksi nimittäneen Susitaipaleen komentaja-imago oli rintamalla toisenlainen.
– Hän osoittautui hyvin inhimilliseksi ja miehiään säästämään pyrkiväksi sotilaskomentajaksi, Niinistö sanoo.
Niinistö kertoo sotilaiden puhuneen kuultuaan Susitaipaleen nimittämisestä komentajaksi, että fasisti tulee ja tapattaa heidät kaikki.
Todellisuudessa Susitaival joutui jopa ristiriitaan korkeampien esimiestensä kanssa, koska tahtoi hyökkäysvaiheessa 1941 edetä paikoin hieman hitaammin ja saarrostaen sekä suoria rintamahyökkäyksiä välttäen, jotta miehiä säästyisi.
– Hänellä oli se näkemys, että Suomi on pieni maa, jolla ei ole liikaa sotilaita, joten niitä pitää säästää. Jokaisen henki on arvokas, Niinistö toteaa.
“Monena mies eläessään”
Paavo Susitaival vaikutti sotien jälkeen muun muassa kirjailijana.
– Voi sanoa, että monena mies eläessään, Niinistö toteaa.
Kirjoittajalle Susitaipaleen elämässä korostuivat muun muassa sitkeys ja pitkäjänteisyys.
– Susitaival koki monia voitoja ja tappioita, mutta jaksoi aina porskuttaa eteenpäin isänmaan puolesta.
Lue seuraavaksi:
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 22 saakka.