Valtaosa suomalaisista suhtautuu koronarokotteen ottamiseen myönteisesti. Tämä käy ilmi Ylen Taloustutkimus OY:llä tammikuussa teettämästä kyselystä.
Määrätietoiseimmin rokotteen ottaisivat yli 65-vuotiaat. Heistä 94 prosenttia kertoi ottavansa rokotteen varmasti tai todennäköisesti. Esimerkiksi nuorissa rokotteen ottamiseen suhtautui myönteisesti suurin osa. 18–24-vuotiaista varmoja tai todennäköisiä rokotteen ottajia oli 86 prosenttia.
Rokotteesta kieltäytyisi kyselyn mukaan 9 prosenttia, ehdottoman varmoja kieltäytyjiä oli 2 prosenttia.
Kielteisimmin rokotteen ottamiseen suhtautuivat 24–35 vuotiaat. Heistä noin 17 prosenttia arvioi kieltäytyvänsä varmasti tai todennäköisesti rokotteesta.
- Lue lisää aiemista kyselyistä: THL: 64 prosenttia suomalaisista ottaisi koronarokotteen, joka viides ei – erikoistutkija: "Suhteellisen hyvä luku"
Aiemmin joulukuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) teettämässä rokotekyselyssä 64 prosenttia suomalaisista sanoi ottavansa koronarokotteen, jos se tulee saataville ja sitä suositellaan. THL:n ja Ylen kyselyjä ei voi verrata suoraan, mutta myönteisten vastausten kasvanut osuus on THL:n erikoistutkijan Jonas Sivelän mukaan suuntaa-antava.
Kyselyiden tulokset voivat vaihdella esimerkiksi kysymyksen asettelun ja kyselyn ajankohdan mukaan suuntaan tai toiseen, mutta kaikesta huolimatta kyselyt antavat yleiskuvaa ihmisten asenteista ja ovat suuntaa-antavia, sanoo Sivelä.
– Nämä on tietysti hyviä uutisia. Yleisesti ottaen myönteiset asenteet koronarokotetta kohtaan tukevat sitä, että yhä useammat ihmiset myös ottavat sen rokotteen.
Luvut eivät tutkijaa yllätä. Sivelän mukaan ennakkoon oli jo odotettavissa, että kun rokotteista puhutaan enemmän ja tietoa tulee lisää, ja itse rokottaminen pääsee käyntiin, niin myös suhtautuminen rokotteisiin ja rokottamiseen muuttuu myönteisemmäksi.
– Sanoisin, että syksyn ja tuoreimpien kyselytulosten välillä on kuitenkin merkittäväkin ero. Se osoittaa, että nyt odotetaan selvästi rokotetta ja aika monia alkaa tämä pandemia jo väsyttää.
Eroja koulutuksen ja asuinpaikan suhteen
Miesten ja naisten välillä ei ollut huomattavia eroja rokotemyönteisyyden tai -kielteisyyden suhteen.
Myönteisimmin rokotteen ottamiseen suhtautuivat korkeastikoulutetut, heistä 93 prosenttia ilmoitti aikovansa ottaa rokotteen varmasti tai todennäköisesti Peruskoulun tai ammatillisen koulutuksen saaneista 78 prosenttia suhtautui rokotteen ottamiseen myönteisesti.
Myös asuinpaikkakunnan koolla oli vaikutusta asenteisiin. Pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien asukkaista noin 59 prosenttia piti varmana rokotteen ottamista ja 29 prosenttia todennäköisenä. Pienemmissä kaupungeissa eli alle 50 000 asukkaan kaupungeissa 53 prosenttia kertoi olevansa varma rokotteen ottamisesta ja 29 prosenttia piti sitä todennäköisenä. Kaupunkeja pienemmissä kunnissa varmuudella rokotteen ottaisi 46 prosenttia asukkaista ja todennäköisesti 37 prosenttia.
Myös rokotukseen kielteisesti suhtautuvien määrä vaihteli asuinpaikkakunnan koon suhteen. Pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa kielteisesti rokotteen ottamiseen suhtautui kaikkiaan 8 prosenttia suomalaisista. Alle 50 000 tuhannen asukkaan kaupungeissa ja muissa kunnissa asukkaista 12 prosenttia ilmoitti, ettei varmasti tai todennäköisesti ota koronarokotetta.
Taloustutkimuksella teetetty Ylen kyselytkimus toteutettiin 19.1.–22.1.2021. Tutkimukseen vastasi internet-paneelissa 1591 henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali on 95 %:n luotettavuustasolla koko otoksesta noin ± 2,0 prosenttiyksikköä.
Juttua täydennetty viimeisen kappaleen osalta 27.1.2020 klo 8.30: Lisätty tiedot muiden kaupunkien luvuista.
Juttua korjattu 12.25 : Myönteisimmin rokotteen ottamiseen suhtautuivat korkeastikoulutetut, heistä 93 prosenttia ilmoitti aikovansa ottaa rokotteen varmasti tai todennäköisesti Peruskoulun tai ammatillisen koulutuksen saaneista 78 prosenttia suhtautui rokotteen ottamiseen myönteisesti.
Lisää aiheesta:
**Takaisin Pasilaan -podcast:**Koronapandemia jyllää yhä, mutta Suomi valmistelee suunnitelmia jo seuraavan mahdollisen pandemian vastaisiin toimiin. Voimmeko tietää, milloin ja miten seuraava virus alkaa myllätä maailmaa? Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo kertoo Takaisin Pasilaan -podcastin Marjukalle ja Samille, miten pandemiaksi yltyvät virukset syntyvät ja voidaanko koronaviruspandemian kaltainen kaaos välttää tulevaisuudessa.