Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Lintujen ruokkimista pihoilla saa jatkaa lintuinfluenssan rajoitusalueella, jos ei ole tekemisissä siipikarjan tai harrastelintujen kanssa

Suositukset luonnonlintujen ruokinnan lopettamisesta koskevat siipikarjatiloja ja niillä vierailevia ihmisiä.

Kaura maistuu keltasirkulle.
Kanta-Hämeessä on herännyt huoli pikkulintujen pärjäämisestä, jos talviruokinta kokonaan lopetetaan lintuinfluenssan rajoitusalueella. Kuva: Yle / Asko Hauta-Aho
  • Johanna Talasterä

Suositus lopettaa luonnonlintujen ruokinta on herättänyt hämmennystä Janakkalan seudulla lintuinfluenssan rajoitusalueella. Ristiriitaisista ohjeista huolimatta suurin osa asukkaista voi jatkaa talviruokintaa myös rajoitusalueella Janakkalassa, Lopella ja Riihimäen liepeillä.

Etelä-Suomen läänineläinlääkäri Sari Haikka tarkentaa, että luonnonlintujen piharuokinta suositellaan lopetettavan rajoitusalueella olevilla siipikarjatiloilla. Sama suositus koskee harrastelintuja pitäviä. Myös siipikarjatiloilla tai muissa lintujen pitopaikoissa vierailevat henkilöt voivat pohtia talviruokinnan siirtämistä esimerkiksi naapurin hoidettavaksi.

– Jos oma toiminta tuntuu lisäävän tautiriskiä, tulisi harkita, olisiko järkevää lopettaa luonnonlintujen ruokinta.

Reilu viikko sitten Sauvalan kartanon mailta Vähikkälässä löytyi kymmeniä kuolleita fasaaneja. Ruokaviraston tutkimukset varmistivat kuolemien syyksi H5N8-tyypin lintuinfluenssan.

Lue lisää: Suomesta löytyi ensi kertaa herkästi tarttuvaa lintuinfluenssan tyyppiä – nyt kartanon isäntä joutuu lopettamaan fasaaninsa

Luonnonvaraisista linnuista tautiin sairastuvat herkimmin vesilinnut. Sairastuneita lintuja syövät petolinnut ovat myös joissakin tapauksissa saaneet tartunnan.

– Oleellista taudin leviämisen kannalta on, että isot vesi- ja petolinnut eivät pääse kosketuksiin siipikarjan tai niiden käyttämän rehun ja juomaveden kanssa. Isot vesi-ja petolinnut eivät käy yleensä pikkulintujen ruokintapaikoilla, sanoo Haikka.

Ruokavirasto teki perjantaina päätöksen rajoitusvyöhykkeestä. Fasaanitilaa ympäröivän rajoitusvyöhykkeen laajuus on tartuntapaikasta 10 kilometriä suuntaansa. Samalla annettiin ohjeet alueella sijaitseville siipikarjatiloille, joihin on oltu puhelimitse yhteydessä. Ohjeissa mainittiin suositus luonnonlintujen ruokkimisen lopettamiseksi.

Lintuharrastaja kiikarin kanssa talvisessa luonnossa.
Juhani Kairamo kertoo, että BirdLife Kanta-Hämeeseen on tullut useita yhteydenottoja siitä, saako rajoitusalueella asuva jatkaa lintujen ruokkimista kotipihassa. Kuva: Elsa Kairamo

Pidä ruokintapaikka siistinä

BirdLife Kanta-Hämeen puheenjohtaja Juhani Kairamo toteaa, että etenkin nyt lintuja ruokkiessa tulisi noudattaa ruokintaohjeita. Tietoa lintuinfluenssasta ja ruokintaohjeita löytyy ruokaviraston ja Birdlife Suomen kotisivulta.

– Ruokintapaikat täytyy pitää siistinä ja voisi olla hyvä välttää rajoitusalueella yltiöisoja ruokintoja, joihin kerääntyy todella paljon lintuja. Mutta tällaisia ei tavallisesti piharuokkijalla olekaan.

Kairamo muistuttaa, että mikäli löytyy poikkeuksellisen paljon kuolleita lintuja, täytyy olla yhteydessä kunnaneläinlääkäriin.

Yksittäistä kuolleena löydettyä lintua ei pidetä lintuinfluenssaepäilynä, ellei kyseessä ole iso petolintu. Yleensä joukkosairastumisena tai -kuolemana pidetään tilannetta, jossa samalta alueelta löytyy sairaana tai kuolleena useampi kuin yksi joutsen, viisi tai useampi muu vesilintu tai yli kymmenen muihin lajeihin kuuluvaa lintua.

– Ellei tällaista ilmene, en lietsoisi hysteriaa lintujen ruokkimisen suhteen.

Talviruokintaan tottuneille, herkemmille lintulajeille koittaa hankalat ajat, mikäli ruokinta lopetetaan isolla alueella täysin ja säät kylmenevät. Kairamon mielestä tällöin on mahdollista, että linnut siirtyvät hakemaan ravintoa rajoitusalueen ulkopuolelta.

– Silloin on jopa pienen pieni teoreettinen mahdollisuus, että tauti leviää rajoitusalueelta ulkopuolelle näiden lintujen mukana.