Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Epäily laittomista halal-teurastuksista Pohjanmaalla laajenee – Suomen lammastiloilta eläviä eläimiä kysytään säännöllisesti: "Koin sen painostavaksi ja pelottavaksikin"

Laittomasti teurastettuja eläimiä arvioidaan olevan jo 1 800.

Ett vitt får som kikar fram bakom ett staket.
Yleensä asiallinen keskustelu ostohaluisen kanssa riittää, mutta osa lammastilallisista on kokenut yhteydenotot painostaviksi.. Kuvan lammas ja tila eivät liity juttuun. Arkistokuva. Kuva: Yle/Cecilia Skinnars
  • Sari Vähäsarja

Epäilty eläinsuojelurikos Pohjanmaalla on osoittautumassa luultua laajemmaksi. Poliisi tutkii nyt lampaiden laittomia halal-teurastuksia myös vuosilta 2012–2016. Kaikkiaan eläimiä arvioidaan kuolleen 1 800.

Jo aiemmin tutkinta kohdistui vuosiin 2016–2020, jolloin keski-ikäisen miehen epäillään tappaneen noin 1 300 lammasta tainnuttamatta eläimiä ensin.

– Tutkinnan edetessä aloimme katsoa pidempääkin ajanjaksoa taakse päin, kun tuntui siltä, ettei toiminta pysähtynytkään vuoteen 2016, sanoo tutkinnanjohtaja Sakari Palomäki.

Suomen lain mukaan verenlaskun voi tehdä vain tainnutetulle eläimelle. Osa muslimeista suosii kuitenkin perinteistä halal-menetelmää, jossa eläimen kaulavaltimot avataan sen ollessa vielä tajuissaan.

Lue myös: Poliisi tutkii vakavaa rituaaliteurastuksiin liittyvää eläinsuojelurikosta – epäily: mies teurasti yli tuhat lammasta ilman tainnutusta

Tutkinta edellyttää tarpeeksi vahvaa tietoa

Epäiltyjen joukko on pääosin ennallaan. Päätekijän epäillään ostaneen lampaita toisen nimissä ja teurastaneen niitä laittomasti myyntiin. Pohjanmaalla asuva mies ei ole lammastilallinen.

Sen sijaan noin kymmentä lammastilallista epäillään avunannosta eli käytännössä lampaiden myymisestä. Tilat ovat enimmäkseen Pohjanmaan rannikkoalueelta ja muualta keskisestä Suomesta, mutta yksittäisiä osumia on Palomäen mukaan muualtakin.

Vastaavat tutkinnat ovat harvinaisia, ja laiton toiminta näyttää jatkuneen vuosikausia. Vaikka poliisin korviin kantautuu huhuja ja vinkkejä toiminnasta, tutkinta vaatii tarpeeksi vahvat nimikkeet, jotta rikos ei ole esimerkiksi ehtinyt jo vanhentua.

– Yksi tieto teurastetusta eläimestä ei välttämättä vielä riitä törkeään tekomuotoon ja siihen, että tapaukseen päästään kunnolla käsiksi ja esimerkiksi käyttämään pakkokeinoja, sanoo Palomäki.

Vyyhti alkoi purkautua eläinlääkärin kautta. Yhteistyö poliisin, syyttäjän ja Ruokaviraston kanssa on viime aikoina parantunut, ja Palomäkin onkin tyytyväinen, että tapauksiin päästään nykyään paremmin käsiksi.

– En lähde kritisoimaan ketään, ja ehkä asiassa pitää katsoa peiliinkin. Mutta hyvä, että nyt ollaan tässä pisteessä. Toivottavasti tapauksella on ennaltaehkäisevä vaikutus, sanoo tutkinnanjohtaja Sakari Palomäki.

Kyselyitä säännöllisesti, mutta harvakseltaan

Kyselyt elävien eläinten ostamisesta tiloilta itse teurastettavaksi ovat lampureille tuttu ilmiö Suomessa.

– Itselle kyselyjä keskimäärin joka toinen kuukausi, sanoo MTK:n lammasverkoston puheenjohtaja Tapio Rintala.

Yle kysyi myös muutamalta satunnaisesti valikoidulta lammastilalta eri puolilta maata, ovatko ostoyritykset tuttuja ja miten niihin suhtaudutaan.

Vastanneet kertovat, että tiedusteluja tulee silloin tällöin, osalle taas vain hyvin harvoin. Kyselyt eivät ole lisääntyneet viime aikoina.

Lähestymistapa noudattaa samaa kaavaa: soittaja sanoo haluavansa ostaa eläviä eläimiä. Siitoseläin ei kuitenkaan kiinnosta, vaan usein ostaja sanoo haluavansa lampaan esimerkiksi lähestyvän juhlan vuoksi.

Kun hänelle kerrotaan, että lihaa saa vain teurastettuna ja pakattuna, puhelu päättyy. Yksi lampuri kertoo soittajan myös tarjoutuneen teurastamaan eläimet tilan pihalla.

Sain näistä ihmisistä alkuun riesaa, kun en osannut sanoa kyllin jämäkästi.

Yleensä asiallinen keskustelu soittajan kanssa riittää, mutta joskus tilanne on koettu painostavaksi.

– Sain näistä ihmisistä alkuun riesaa, kun en osannut sanoa kyllin jämäkästi. Soittoja ja tekstiviestejä tuli paljon, mutta sitten ne onneksi loppuivat. Koin sen painostavaksi ja pelottavaksikin, kirjoittaa eräs Ylen kyselyyn vastannut lammastilallinen.

Aiheen arkaluontoisuuden takia vastaajat eivät halunneet tulla esiin nimillään.

Ammattilampurien suljetussa ryhmässä asiaa käsitellään aika ajoin.

– Toiset ovat toki herkempiä, ja joku voi ahdistuakin, varsinkin jos heitä painostetaan, sanoo myös Tapio Rintala.

Painostavaksi asian kokeva lampuri toivoisi enemmänkin keskustelua siitä, miten ostoyritystilanteessa olisi toimittava.

– Asiaan ei oikein ole ollut selkeää ohjetta. Koen että aiheesta on ilmitulleen uutisenkin vuoksi keskusteltava.

Rikosepäily ei tullut täytenä yllätyksenä

Tilan löydettävyys lisää todennäköisyyttä yhteydenotoille. Tapio Rintalalla, kuten monella muulla, on lammastila verkkokauppoineen, nettisivuineen ja Facebook-sivuineen. Matalan profiilin lampurit saanevat olla paremmin rauhassa, Rintala uskoo.

Äärimmäisessä tapauksessa tilallinen on Rintalan mukaan nähnyt, että eläimiä on kylmästi käyty hakemassa laitumelta. Tämä on kuitenkin harvinaista.

Kun riittävän moneen numeroon soittaa, voi saada myöntävän vastauksen

Harvinaista on sekin, että soittaja saa myönteisen vastauksen. Ei kuitenkaan tavatonta, kuten esiin noussut poliisitutkinta muistutti.

– Ei tämä keissi ihan yllätyksenä tullut. Kun riittävän moneen numeroon soittaa, voi saada myöntävän vastauksen, sanoo MTK:n lammasverkoston puheenjohtaja Tapio Rintala.

Hän arvioi, että mukaan lähtemisen pontimena on voinut olla alan pitkään jatkunut heikko kannattavuus.

Toisaalta mukana voi olla myös "vastarannankiiskeyttä". Osa lampureista on pitkään vaatinut mahdollisuutta kotiteurastukseen ja tarkastamattoman lihan myyntiin, mutta toive on aina tyrmätty.

Lue seuraavaksi: Teurastus tiukkenemassa Suomessa entisestään: eläin on tainnutettava ennen verenlaskua – niin halal-teurastukset nykyäänkin pääosin tehdään

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 saakka.