Kirjastojen kotipalvelu syö erityisesti pienten kirjastojen resursseja.
Kirjojen valitseminen ja kirjakassien pakkaaminen on käsityötä. Niiden kuskaaminen asiakkaan kotiovelle ottaa myös oman aikansa.
Kirjastojen maksuton kotipalvelu on tarkoitettu sellaisille ihmisille, jotka eivät itse pääse kirjastoon iän, sairauden tai vamman takia.
Yleisin tapa kirjastoissa on se, että kirjakasseista huolehtii ja ne kuskaa perille kirjastovirkailija. Näin tehdään esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Outokummussa, jossa toimintaa on ollut jo 40 vuotta.
– Vien asiakkaille kirjakassin kerran kuukaudessa ja samalla otan jo luetut mukaani, kertoo kirjastovirkailija Marjo Nevalainen Outokummun kirjastosta.
Kohtaaminen lainaajan kanssa ei ole pelkästään kassien vaihtoa, vaan myös kuulumisten vaihtamista.
– Kontakti asiakkaaseen on erittäin tärkeää ja se, että hän voi samalla kysellä vinkkejä kirjoista asiantuntijalta. Tässä toteutuu tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, korostaa Marjo Nevalainen.
Tämän allekirjoittaa outokumpulainen Kerttu Soininen, joka on kirjaston kotipalvelun pitkäaikainen asiakas.
– Se on niin ihana asia. Olen todella kiitollinen kotipalvelusta, kun ei itse pääse enää kirjastoon. Tämä on minulle ihan elinehto.
Kerttu Soininen on ahkera lainaaja ja kirjaston suurkuluttaja. Kirjakassista löytyy niin romaaneja kuin äänikirjojakin.
Hän on erittäin tyytyväinen kirjaston tarjoamaan palveluun.
– Hyvin ovat toiveet täyttyneet. Jos haluan jotain, soitan kirjastoon tai sieltä soitetaan minulle.
Kirjavasti kotipalvelua
Kirjastojen kotipalvelu on tällä hetkellä melko kattavaa eri puolilla maata, mutta käytännöt ovat kirjavia. Sen järjestämiseen on monia tapoja.
Yhteistä on se, että kirjastot tarvitsevat lisää voimia turvatakseen palvelun myös tulevaisuudessa. Asiakkaita voidaan nyt ottaa palvelun piiriin useissa paikoissa vain rajallinen määrä.
– Kotipalvelu on käsityötä, mikä vaatii paljon resursseja. On keksittävä uusia keinoja ja löydettävä uusia yhteistyökumppaneita, sanoo kirjastotoimen ylitarkastaja Eeva Hiltunen Itä-Suomen aluehallintovirastosta.
Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee yhteistyön kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen, erityisesti kotihoidon kanssa. Joissakin kunnissa tätä jo onkin.
– Näin saataisiin potentiaalinen asiakaskunta hyvin selville. Lisäksi kotihoidon työntekijät voisivat samalla viedä kirjakassin, kun käyvät asiakkaan luona.
Uutena muotona kirjastotoimen ylitarkastaja Eeva Hiltunen nostaa esille niin sanotun joustoasiakkuuden, joka on käytössä jo esimerkiksi Helsingissä.
– Tämä tarkoittaa sitä, että kotipalvelun asiakas voi valtuuttaa läheisen tai omaisen hoitamaan kirjastoasiat puolestaan. Tämä keventäisi kaikkien taakkaa.
Osa kirjastoista tekee myös jonkin verran yhteistyötä eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Tämä ei kuitenkaan ole kovin yleistä.
Kirjasto kotiovelle
Kotipalvelun järjestäminen vie voimia erityisesti pieniltä kirjastoilta, joissa on vähän henkilökuntaa. Tämä ei kuitenkaan estä järjestämästä palvelua.
Pohjois-Karjalassa on uusimpana kuntana liittynyt palvelurinkiin Polvijärvi, jossa on reilut 4 000 asukasta.
– Tälle on paljon tarvetta, kun asiakkaat ikääntyvät eivätkä pääse itse kirjastoon. Siksi on tärkeää, että kirjasto pääsee asiakkaan luokse, sanoo toiminnasta vastaava kirjastonhoitaja Elina Niemi.
Nyt alkuvaiheessa kotipalvelun piiriin pääsee Polvijärvellä 10 asiakasta.
– Jos tulee enemmän halukkaita, niin sitten otetaan jonotuslistalta. Toivon, että kaikki halukkaat pääsevät mukaan.
Pienessä kirjastossa odotellaan innolla uuden palvelun alkamista.
– Kun korona päättyy, niin sitten päästään kunnolla kohtaamaan asiakkaita. Sitä odotan eniten, toteaa kirjastonhoitaja Elina Niemi.
Lue lisää: