– Meidän pitää nostaa tekemisen rimaa. Meidän pitää nostaa tavoite SM-liigasta NHL:ään, me pelataan maailmanluokan peliä.
Näin SOK:n uusi pääjohtaja Hannu Krook on sparrannut henkilökuntaa ensimmäisinä työviikkoinaan. Krook aloitti tehtävässä tammikuussa.
Krookista tuli osuuskauppamies kahdeksan vuotta sitten, kun hän aloitti Varuboden-Oslan toimitusjohtajana. SOK:n hallituksessa hän on ollut viisi vuotta, joten kaupparyhmän asiat ja numerot ovat ennestään hallussa. Alku on kulunut ihmisiin tutustumisessa, minkä korona siirsi nettiin.
Eteläpohjalainen murre kuuluu vienosti taustalla puheen rytmissä, sillä Krook on syntynyt Ylistarossa.
Aiempi kokemus on kertynyt erilaisista yrityksistä kuten Coca Cola -juomista, Tiimarista, Telia-Sonerasta ja Boston Consulting Groupista. S-ryhmä on ensimmäinen osuuskunta.
– S-ryhmän filosofia on hieno, pyritään tuottamaan etuja ja palveluja asiakasomistajille, Krook sanoo.
"Amazon on kirittäjä"
S-ryhmä on rönsynnyt monelle alalle; on marketteja, hotelleja, ravintoloita, liikennemyymäläketju ja pankki. Päätoimiala on kuitenkin päivittäistavarakauppa, jossa S-ryhmä on suurin kaupparyhmä 46 prosentin markkinaosuudella.
Krookin mukaan kilpailu täytyy voittaa jokaisella alueella eikä yhtään parane hellittää.
– Me tapellaan aika monessa liiketoiminnassa maailman parhaiden yritysten kanssa.
Kansainvälisiä kisaajia ovat esimerkiksi ruotsalainen Scandic-hotelliketju ja saksalainen verkkokauppa Zalando. Vanhoja tuttuja vastuksia ovat Kesko ja Lidl.
Ja sitten on yhdysvaltalainen verkkojätti Amazon, jonka pelätään mullistavan koko kaupankäynnin.
Amazon avasi syksyllä verkkokaupan Ruotsissa. Seuraavia askelia arvuutellaan.
Amazonista tiedetään halvat hinnat ja tehokas, nopea jakelu. Suomalaiset ovat jo tottuneet tilaamaan tavaraa Amazonin kautta, mutta lähellä Ruotsissa sijaitseva varasto voi nopeuttaa toimituksia, laskea hintoja ja monipuolistaa valikoimia pohjoismaiseen makuun. Verkkojätti saattaa hivuttautua myös ruokakauppaan.
– Amazon on kirittäjä. He ovat onnistuneet tuomaan asiakkaille relevantteja etuja.
Jos Amazon päättää vallata markkinat rytinällä, voiko sille kotimainen kauppaketju mitään?
SOK taistelee jättiläistä vastaan vihreällä kortilla, S-Etukortilla, joka on kaikilla asiakasomistajilla.
– Meillähän on varsin vahva yhteisö, lähes neljä miljoonaa vihreätä korttia ulkona, Krook sanoo.
Asiakkaista korttien kautta kaupalle kertyvä data – mitä kahvia ostat, millaisia muroja kuluu, mihin aikaan asioit – antaa etulyöntiaseman joksikin aikaa. Asiakaskunnalle voi suunnata oikeita tuotteita.
Mutta ajatteleeko S-Etukortin omistava prismaperhe autoilevansa omaan kauppaansa?
Krookin mukaan heidän pitäisi pystyä kertomaan paremmin, mitä hyötyä osuuskaupan jäsenyydestä on.
Jäsenille on tarjouksia ja ostoista kertyy bonuksia, ja jäsenkorttiin voi esimerkiksi liittää ilmaisen pankki- tai luottokortin.
Krook korostaa, että myös asiakasomistaja hyötyy tiedoista ja voi seurata laskureista esimerkiksi, miten terveellisesti hän syö tai millaisen hiilijalanjäljen ostokset jättävät. Uusia digitaalisia palveluja on suunnitteilla.
Professori: Asiakasdatalla voi pelata aikaa
Aalto-yliopiston markkinoinnin professori Lasse Mitronen arvelee, että kilpailussa Amazonia vastaan asiakasdatalla voi ainakin pelata aikaa. Paikallisesta tuntemuksesta on hyötyä. Lisäksi bonusten kertyminen sitouttaa asiakkaita kaupparyhmään.
– Toisaalta, onko vihreällä kortilla merkitystä, jos toinen myy halvemmalla.
Amazon on erityisen hyvä tiedonkeruussa saatuaan jalansijaa. Tiedon pohjalta se kohdistaa esimerkiksi sellaisia viestejä kuin tämä saattaisi kiinnostaa sinuakin.
Etuja suomalaiskaupoille antaa myös laaja myymäläverkosto. Esimerkiksi Yhdysvalloissa suuri vähittäiskauppaketju Walmart aikoo perustaa automatisoituja varastoja tilausten keräilyyn eli alueelliset varastot nähdään kilpailuetuna.
Mitronen arvelee, että Amazonin tulo ruokakauppaan edellyttäisi kumppania. Muutoin esimerkiksi kylmäketju on hankala saada toimimaan.
Pohjoismaiden ostovoimaiset asiakkaat kyllä kiinnostavat Amazonia.
Amazon on sekä verkkokauppa että markkinapaikka, johon valmistajat voivat panna tuotteitaan tarjolle. Yritys saa tuloja myös nettipalvelusta ja mainonnasta, joten sen ei tarvitse riipiä tuottoja pelkästään tuotteiden myynnin katteesta kuten tavallisen kaupan. Näin se voi pitää hintoja alhaalla.
Mitrosen mukaan Amazon on kokonainen ekosysteemi, johon kuuluu kaupan lisäksi esimerkiksi viihdepalveluja, maksujärjestelmiä ja terveyspalveluita.
Kivijalkakauppoja ei saa unohtaa
Keväällä yhtäkkinen kova kysyntä tukkeutti osuuskauppojen jakelun niin, että ruokakassia sai odotella viikkoja. Ostoryntäys tasoittui, mutta yhä useampi osaa nyt ostaa ruokaa verkosta. Hitautta on vieläkin.
– Korona toi kvanttihypyn verkkokaupan käyttöön, Krook sanoo.
Verkkokaupan parantamiseksi tehdään nyt Krookin mukaan paljon töitä. Parannuksia on luvassa alustoihin ja tilaussovelluksiin, joita moni pitää hankalina.
Suurin haaste on verkkokaupan kannattavuus. Tavaroiden laittaminen hyllyyn, tilausten käsittely, keräily ja vieminen asiakkaalle on raskas kuvio.
– Meidän pitää pystyä optimoimaan keräilyprosessia, on se sitten myymäläkeräilyä tai alueellisia niin sanottuja dark storeja, joissa ei ole asiakkaita vaan keräilyä.
Lisäksi verkkokauppa kaipaa uusia asiakkaita.
Kaupasta yli 95 prosenttia tulee vielä myymälöistä.
– Niin tärkeitä kuin verkko ja digitaalisuus ovatkin kasvun ja asiakkaiden palvelun kannalta, kyllä kivijalassa täytyy pitää menestyksestä huolta.
S-ryhmän ylpeys on Sipoon päivittäistavaroiden jakelukeskus, joka toimii lähes kokonaan automaattisesti.
– Tehokas logistiikka on meille erittäin suuri kilpailuedun lähde. Jakelukustannukset ovat meillä pitkälti kiinteitä eli kun volyymi kasvaa, niin tehokkuus paranee koko ajan. Ilman robotiikkaa, kun volyymit nousevat, muuttuvat kulut nousevat siinä mukana.
Osuuskunta ei täysin poikkea pörssiyrityksestä
Osuuskunnan tavoitteena ei ole voiton maksimointi kuten pörssiyhtiöllä. Vauhdittajana ei myöskään ole pörssikurssia eikä pääomasijoittajia.
Miten osuuskuntamalli pärjää kovenevassa kilpailussa?
– Meidän tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon palveluja ja etuja asiakasomistajille, ei se ehkä poikkeaa pörssiyrityksestä. Meillä kuitenkin ihmiset saavat palveluja ja etuja sen mukaan, kuinka he käyttävät palveluja.
Krookin mukaan jää pitkälti johdon ja hallinnon tehtäväksi asettaa rima riittävän korkealle.
S-ryhmän 19 osuuskauppaa ovat itsenäisiä. Ne omistavat keskusliikkeensä SOK:n, jossa pohditaan muun muassa digitaalisuutta, jakelua ja kampanjoita kuten viime vuosina nähtyä halpuutusta.
Edellisen pääjohtajan Taavi Heikkilän mielestä osuuskauppoja oli liian monta. Pääjohtaja ei kauppoja kuitenkaan voi yhdistellä.
– Kaikki osuuskaupat ovat kannattavia, siinä mielessä ei ole paineita. Mutta osuuskauppojen pitää arvioida tulevaisuutta, auttaako isompi koko ja ovatko ne yhdessä vahvempia kilpailussa, Krook sanoo.
Päivittäistavarakaupan porskutus ei korvaa hotellien ja ravintoloiden tappioita koronavuonna.
– SOK-yhtymä ei tule tekemään positiivista tulosta viime vuodelta.
Voit keskustella aiheesta 1.2. klo 23:een asti.