Koronapandemia vei konserttien kaltaiset yleisötapahtumat kieltolistalle ja toi työt sekä opiskelemisen kotiin. Miten “uusi normaali” on vaikuttanut musiikin kuuntelemiseen ja sen myötä koko toimialaan?
Tamperelaiset musiikin ystävät kertovat, että heidän kodeissaan ovat soineet pääasiassa tutut klassikot ja suosikkiartistit.
Rasmus Mäkynen on laajentanut musiikkimakuaan kuluneen koronavuoden aikana vanhoilla artisteilla, joilta ei uutta tuotantoa ole tullut enää pitkään aikaan.
– CCR:n Bad Moon Rising on esimerkiksi kova biisi, hän alleviivaa.
Mari Mäkisen arjessa musiikki kuuluu kotona oleilun lisäksi olennaisesti kuntosaliharjoittelun oheen.
Hän ei ole lähiaikoina uusia suosikkeja löytänyt, vaan luotto vanhoihin tuttuihin kotimaisiin lempiartisteihin on vankkumaton.
– Kaija Koolla on hyviä kappaleita. Samoin Lauri Tähkällä. Kaikki kotimaiset biisit ovat hyviä. Rohkeasti vain kuuntelemaan erilaista.
Lauri Välimäki vastaa kuuntelevansa musiikkia nyt ehdottomasti enemmän, koska keikoillakaan siitä ei voi nauttia.
– Tietokoneella istuessa musiikki soi yleensä koko ajan. Olen käynyt festareilla aika paljon, mutta nyt tälle ei voi mitään.
Kaikki gallupvastaukset alla upotetussa videossa.
Ei keikkoja, ei läpimurtoja
Musiikkifanit ovat saaneet korona-aikana tyytyä enimmäkseen ennestään tuttujen artistien kuuntelemiseen. Keikkojen puuttuminen synnytti nimittäin viime vuonna tulojen romahtamisen lisäksi toisen ikävän lieveilmiön musiikintekijöille: uusien artistien on vaikea tehdä läpimurtoa ilman keikkailua.
– Esiintymiset ja festarikesä ovat läpimurroissa tärkeä osa. Mediat lähtevät niissä mukaan keikkojen ja muun annin synnyttämään imuun, kuvailee YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen.
Keikattomuudesta huolimatta eräät kotimaiset artistit, kuten William ja Behm onnistuivat saaman itsensä suuresti esiin koronavuoden aikana.
Williamin esikoisalbumi Sheakespeare julkaistiin 4. syyskuuta ja helmikuussa päivänvalon nähnyt singlelohkaisu Penelope pysyi Suomen singlelistan piikkipaikalla yhteensä 21 viikon ajan. Myös Behmin debyyttialbumi Draaman kaari viehättää julkaistiin viime syyskuussa. Albumi on myynyt jo triplaplatinaa ja se on ehdolla tulevassa Emma-gaalassa vuoden albumin lisäksi viiden muun palkinnon voittajaksi.
Hakanen alleviivaa, että ilman keikkojakin on eri kanavia, joiden kautta musiikintekijöitä voi tukea.
– Olen itse käyttänyt rahaa tukilippujen ja äänitteiden ostamiseen sekä musiikin striimauspalveluihin. En ole varmaan koskaan ennen kaivannut näin paljon hikisille klubeille tai festareille, vaikka olen käynyt niissä teini-iästä saakka.
Yleisötapahtumien joutuminen kieltolistalle on pakottanut luomaan erikoisempia tapahtuma- ja viihdekonsepteja kuluttajille. YleX:n osalta niitä ovat olleet virtuaalifestivaali, dj-keikkojen striimaaminen ja erikoislähetysten lisääntyminen radiokanavan lähetysvirrassa.
Online-kuuntelu kasvaa ja kehittyy
Säveltäjäin tekijänoikeustoimiston Teoston asiakkuusjohtaja Jani Jalonen kertoo verkkokuuntelun korvauksien kasvun olevan musiikintekijöille yksi harvoista toivonpilkahduksista.
Hän arvelee, että kuluvan vuoden aikana maksettavat online-korvaukset kasvavat vuodesta 2020 noin 15 prosenttia.
Korona-aika toi Teostolle nopeasti uusia vaatimuksia lisensoinnin kehittämiseen. Hyvänä esimerkkinä niistä ovat verkossa lähetettävät striimauskonsertit, joissa maksava yleisö on kodeissaan näyttöpäätteiden äärellä.
– Niiden lisensoinnissa on uusia rakenteita. Normaalisti livetapahtumien ja online-käytön oikeudet ovat olleet kaksi erillistä osa-aluetta. Striimikonserteissa ne sulautuvat yhteen.
Jalonen uskoo, että striimikonsertit vakiintuvat elämään vaihtoehtoisena ansaintamallina musiikintekijöille.
– Ne eivät ole korvanneet silti menetyksiä. Striimauksen lisäksi kaikki verkkoon liittyvä toiminta kasvaa voimakkaasti. Erityisesti VoD-palvelujen (Video On Demand, kuten Netflix toim. huom.) osuus. Suomalaisen musiikin osuus VoD-palveluissa on kuitenkin pieni.
Pandemia rankaisi 10 miljoonalla eurolla
Teoston lopulliset luvut vuonna 2020 tilitetyistä korvauksista julkaistaan toukokuussa avoimuusraportissa.
– Liikevaihdon pudotus vuodesta 2019 viime vuodelle on arviolta 15 prosentin luokkaa, eli noin 10 miljoonan euroa.
Ulkomailta Suomeen saapuvien tulojen pieneneminen on kuitenkin synkkä varjo, jonka laskeutuminen tapahtuu vasta tänä vuonna.
– Odotamme ulkomaiden tulojen putoavan vähintään 30 prosenttia. Ulkomailla Teosto-korvaukset kerätään maakohtaisten aikataulujen mukaan. Siksi vaikutus näkyy vasta tänä vuonna.
Jo ennen koronapandemiaa Teoston strategiassa oli läsnä uudenlaisen tekemisen murros.
Aiempaa vahvemman automatisoinnin päämääränä on lisätä musiikin kuuntelun joustavuutta ja hakea niin kasvua toimialalle.
– Sisällöt sulautuvat toisiinsa ja käyttäjä voi räätälöidä niistä sopivan paketin. Esimerkiksi musiikit ja podcastit ovat jo Spotifyssa. Uskon, että lähitulevaisuudessa siellä on myös äänikirjoja ja konsertteja. Korona-aika on edistänyt kehitystä.
Nykyisenlainen kaikenlaisen audioviihteen kuluttaminen samalta palveluntarjoajalta on uudistanut Jalosen mukaan vahvasti Teoston toimialaa. Musiikkioikeuksien sääntely tunnettiin ennen hyvin tarkasti määriteltynä alana.
Radio pitää pintansa erojen kera
Hakasen mukaan YleX tavoitti viime vuonna kuulijoita mainiosti.
– Digikuuntelu kasvoi vahvasti ja perinteisen FM-radion kuulijamäärä on pysynyt samana viimeiset kolme vuotta. Olemme tyytyväisiä siihen, koska analogisen radion kuuntelutrendi tuntuu olevan yleisesti laskussa nuoren kohdeyleisön keskuudessa.
YleX reagoi poikkeusoloihin lisäämällä kanavan soittolistan kotimaisen musiikin määrää. Ennen suomalainen musiikki edusti soittolistalla 40 prosentin osuutta, mutta nyt osuus on Hakasen mukaan noin 55 prosenttia.
Finnpanelin kansallinen radiotutkimus osoittaa, että YleX tavoitti viime syys- ja marraskuun välisenä aikana päivittäin 226 000 kuuntelijaa. Vuoden 2019 joulukuun ja viime vuoden helmikuun välisenä aikana vastaava luku oli 185 000 tavoitettua kuuntelijaa.
Suurta kuvaa tarkasteltaessa kaikkien radiokanavien yhteenlaskettu päivittäistavoittavuus oli kuitenkin vuoden 2020 alussa ja lopussa sama, eli noin 3,37 miljoonaa kuulijaa.
Osa radiokanavista on myös menettänyt kuulijoita korona-aikana. Esimerkiksi Sanoma Media Finlandin kanava Radio Rock tavoitti viime syksynä päivittäin 267 000 kuulijaa. Alkuvuonna 2020 määrä oli noin 20 000 kuulijaa enemmän.
Ovatko sinun tapasi kuunnella musiikkia muuttuneet kuluneen koronavuoden aikana? Keskustelu aiheesta on auki 5.2. kello 23 asti.
Aiemmin aiheesta uutisoitua:
Muokattu 4.2. kello 11.08 Hakasen mukaan analogisen radion kuuntelu vähenee nimenomaan nuoren kohdeyleisön osalta.