BRYSSEL Koronaepidemian alkamisesta on vuosi.
Vuosi on ollut yhtä tottumista ja käänteitä. On pitänyt hiljalleen hyväksyä, että tauti on ja pysyy ja ravistaa, eikä poistu hetkessä.
Mutta viime viikot ovat olleet täynnä käänteitä, joita ei voinut koronarutiinillakaan ennustaa.
Optimismi
Optimismi alkoi joulun alla ja kesti viime viikkoon.
Pikatahtia kehitetyt rokotteet osoittautuivat pureviksi tautia vastaan, ne hyväksyttiin EU:ssa ja niitä alettiin pistää etunenässä seniorikansan käsivarsiin.
Rokotukset alkoivat eri maissa eritahtisesti, mikä ei kuitenkaan tuntunut mahdottomalta ongelmalta. Erot kirittäisiin kiinni.
Vain puolitoista viikkoa sitten komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen asetti jäsenmaille tavoitteen: kesällä jo 70 prosenttia aikuisista pitäisi olla rokotettu.
Takaisku
Ensin tulivat Pfizerin–Biontechin rokotteen toimitusvajaukset.
Yhtiön selitys "kapasiteetin noston aiheuttamista vaikeuksista" oli ymmärrettävä. Jokainen tehdastyötä tehnyt tietää, että kapasiteetin nostaminen vaatii muutostöitä, jotka vähentävät tuotantoa väliaikaisesti.
Mutta Astra Zeneca pudotti pommin. Kun yhtiö oli luvannut EU:lle maaliskuun loppuun mennessä 80 miljoonaa rokoteannosta, nyt se lupasi vain 31 miljoonaa.
Päälle iskivät virusmuunnokset. Herkästi tarttuva brittiläinen, samoin vakavammat mutta kaukaisemmat eteläafrikkalainen ja brasilialainen.
Koronaviruksen perusmuoto tuntui niihin verrattuna tutulta ja helpolta. Eurooppa alkoi pistää luukkuja kiinni: Ranskan ulkonaliikkumiskielto alkoi jo kello 18 illalla, säädettiin tukku matkustusrajoituksia ja Hollantiin vuoden 1945 jälkeen ensimmäinen ulkonaliikkumiskielto.
Osa hollantilaisista juhli asiaa polttamalla autoja.
Suuttumus
Jos joku sanoo "EU suuttui", ensimmäisenä tulee mieleen, että virkaväki on heitellyt toisiaan paperiliittimillä. Ehkä joku on saanut kuhmun.
Tämän viikon ajan on ollut toisin. EU on ollut Astra Zenecan kanssa ilmiriidoissa Tai ainakin niin ilmi- kuin EU:ssa voi olla. Normivuonna terveyskomissaari Stella Kyriakides olisi voinut tehdä mitä tahansa ilman mediahuomiota. Nyt Kyriakides antoi kasvot EU:n ja Astra Zenecan tappelulle.
EU vaati sovittuja toimituksia ja tehtyä sopimusta avoimeksi, sekä uhkasi tämän lisäksi pysäyttää rokotteiden viemisen ulos EU:sta. Yhtiö julkisti sopimuksen – mustattuna – ja korotti tarjouksensa 39 miljoonaan rokoteannokseen.
Ei tyydytä, sanoi EU.
Hyväksyminen
Riitaviikon päätteeksi tuli pilkahdus: Euroopan lääkevirasto antoi hyväksynnän Astra Zenecan rokotteen käytölle EU:ssa. Komissio siunasi päätöksen valoa nopeammin eli kolmessa tunnissa.
Kaupan päälle tuli muitakin keventäviä uutisia. Rokotteiden kerrottiin esimerkiksi lähtökohtaisesti tepsivän virusmuunnoksiin.
Mutta kukaan ei tiedä, saavatko yhtiöt tuotannon oikeasti lupaamaansa kuntoon ja mikä virusmuunnos seuraavaksi yllättää. Pelkkä brittivariantti, joka on tarttuva muttei perusmuotoa ärhäkämpi, sai EU-maat pistämään rajat säppiin.
Vapaasta kesästä voi olla vielä turha haikailla. On jouduttu hyväksymään, että seuraava odottamaton käänne voi taas vaania nurkan takana.
Sitä odottaessa kannattaa muistaa, kuinka moni ei ole sairastunut koronavirukseen ainakaan niin että tietäisi siitä: suomalaisista 99,3 prosenttia, saksalaisista 97,4 prosenttia ja jopa ruotsalaista 94,6 prosenttia.
Suuri enemmistö on kohdannut vain rajoituksia.