Lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2020 siivooja löysi Vantaan vankilan perhetapaamishuoneen vessasta taitellun paperilapun.
"He ovat antaneet minulle 29 erilaista nimeä", englanninkielisen tekstin yhdessä kohdassa luki. "Mutta ainoa lempinimeni, jonka tunnet, on Gibo."
Ei tiedetä, miksi lappu löytyi juuri vessasta. Poliisin mukaan sen oli kirjoittanut Gibril Massaquoi, jota syytetään hyvin vakavista rikoksista Liberian toisessa sisällissodassa. Edeltävänä päivänä Massaquoi oli tavannut perhehuoneessa läheisiään.
Lappu oli täynnä viestejä, jotka oli ilmeisesti tarkoitus toimittaa sotarikosjutun todistajille. Viesteissä Massaquoi kiinnitti huomiota vanhoihin lempinimiinsä. Se ei ollut sattumaa: hän tiesi Suomen poliisin kysyvän niistä tutkinnassa.
"Lempinimeni on Gibo", hän teroitti vielä toisellekin vastaanottajalle.
Massaquoilla oli hyvä syy tulla kutsutuksi vain tuolla lempinimellä. Keskusrikospoliisin mukaan hänet tunnettiin myös nimellä Angel Gabriel.
Jälkimmäisellä nimellä oli Liberian sisällissodan tapahtumapaikoilla paha kaiku.
Nopea urakehitys kapinallisjärjestön riveissä
Kun kapinallisryhmä LURD (Liberians United for Reconciliation and Democracy) hyökkäsi Liberian pohjoisosiin vuonna 1999, Liberian presidentti Charles Taylor pyysi apua itselleen tutulta suunnalta.
Naapurimaa Sierra Leone oli ollut sisällissodassa vuosien ajan. Taylor oli varustanut ja kouluttanut yhtä osapuolista, kapinallisarmeija RUF:ää (Revolutionary United Front). Kun Taylorin oma maa ajautui sisällissotaan, oli vastapalveluksen aika.
YK:n arvion mukaan presidentti kutsui rajan yli noin 600 sierraleonelaista. Pian liberialaiset saivat kokea raakuuksia, joita naapurimaan kapinalliset olivat omissa konflikteissaan oppineet tekemään.
– Sierraleonelaiset aiheuttivat hävitystä, Taylor ei olisi pärjännyt sodassa ilman näitä liittolaisiaan, liberialainen kyläpäällikkö kertoi Suomen keskusrikospoliisille vuonna 2019.
Poliisin mukaan yksi Liberian puolelle tulleista sierraleonelaisista oli Gibril Massaquoi. Hän oli tuolloin noin kolmekymppinen entinen opettaja, jonka RUF oli aikoinaan kaapannut ja pakottanut liittymään riveihinsä.
Koulutettu ja hyväpuheinen Massaquoi oli kohonnut nopeasti kapinallisarmeijan nokkimisjärjestyksessä. Ulkomailla hän oli tullut tunnetuksi RUF:n puhemiehenä. Siinä vaiheessa kun Massaquoi ilmestyi naapurimaa Liberian kriisialueille, hän oli yhden arvion mukaan koko RUF:n kakkosmies.
– Kaikki pitivät hänestä, myös "big men" [korkeassa asemassa olevat]. Gibrilistä ja Charles Tayloristä tuli läheisiä ystäviä, poliisin kuulema entinen lapsisotilas kertoi.
Paikallisten mielestä Massaquoi "näytti sierraleonelaiselta". Hän oli hoikka ja hänen terävä nenänsä jäi monen hänet kohdanneen mieleen. Myös hänen käyttämänsä krionkieli herätti Liberiassa huomiota.
Elämän ja kuoleman tuomari
Angel Gabriel oli eri lähteiden mukaan Massaquoin "kapinallisnimi" tai "tappamisnimi". Raamatussa enkeli Gabriel on Jumalan sanansaattaja. Todistajakertomusten perusteella Massaquoi rinnasti itsensä enkeliin usein juuri ennen tekemiään tai käskemiään murhia.
"Minä olen Angel Gabriel ja olen viimeinen jonka tapaatte ennen Jumalaa", oli hän väitetysti sanonut ennen kahden miehen teloittamista. Toisessa teloituksessa hänen kerrotaan sanoneen: "Ennen kuin näet Jumalan, sinun on nähtävä enkeli".
Suomen keskusrikospoliisin puhuttamien todistajien mukaan "enkeli Gabriel" murhasi tai murhautti uhrejaan muun muassa ampumalla, puukottamalla, polttamalla elävältä ja hirttämällä.
Moni kertoi Massaquoin syyllistyneen myös kannibalismiin. Eräs todistaja kertoi joutuneensa pakotetuksi laittamaan ruokaa ämpärillisestä ihmislihaa Angel Gabrielille ja muille. Todistaja kertoi poliisille, ettei ole voinut syödä lihaa tapahtuman jälkeen.
– Kaikki korkeassa asemassa olevat ihmiset, jotka olivat kylässä, söivät ihmisiä, toinen todistaja selvensi Suomen poliisille.
Puolustus: Massaquoi ei ole edes ollut Liberiassa rikosten aikaan
Massaquoi on esitutkinnassa ja maanantaina alkaneessa oikeudenkäynnissä kiistänyt kaikki rikokset. Hänen mukaansa hän ei ole Angel Gabriel, vaan hänestä on levitetty tarkoituksella valheita. Puolustus pyrkii osoittamaan, ettei Massaquoi ole edes ollut maassa väitettyjen rikosten aikaan.
– Meillä on vastanäyttöä siitä, että väitettyinä ajankohtina päämiehemme ei ole voinut olla Liberiassa tai ainakin on hyvin todennäköistä, että hän ei ole ollut, puolustuksen asianajaja Kaarle Gummerus sanoo.
Massaquoin, puolustuksen nimeämien todistajien sekä syyttäjän nimeämien todistajien kuvaukset tapahtumista ovat hyvin ristiriitaisia. Toisaalta moni "Angel Gabrielin" sotarikoksista kertonut todistaja ei tunnistanut kuvista Massaquoita. Julmuuksiin ja jopa ihmissyöntiin syyllistyi sisällissodassa moni komentaja.
Petti entiset aseveljensä
Vuonna 2002 kapinalliset olivat onnistuneet saamaan entistä vahvemman otteen taistelussa Liberian hallinnasta. Tilanne näytti vaikealta presidentti Charles Taylorille ja hänen tukijoilleen.
Samaan aikaan naapurimaa Sierra Leonessa sisällissota oli lopultakin päättynyt. Kesäkuussa YK:n alaisen erityistuomioistuimen tutkinnanjohtaja Alan White lensi maahan etsimään todistajia tulevaa oikeudenkäyntiä varten.
Sopiva mies löytyi nopeasti. Gibril Massaquoi kertoi Whitelle avoimesti kapinallisarmeija RUF:stä, sen komentoketjusta ja roolistaan siinä. Hän myös lupautui todistamaan oikeudessa, kunhan saisi vastineeksi syytesuojan.
Massaquoi johdatti poliisin käsiin kaksi entistä aseveljeään. Myöhemmin kumpikin miehistä tuomittiin sotarikoksista Sierra Leonen sisällissodassa.
Tämän jälkeen Massaquoilla oli hyvä syy pelätä entisiä tovereitaan. Hän asui perheineen useissa eri turvataloissa. Heinäkuussa 2005 veitsimiehet hyökkäsivät yhteen niistä: vartijan onnistui pidätellä hyökkääjiä sillä välin kun Massaquoi pakeni aidan yli naapuritaloon.
Seuraavana vuonna presidentti Tarja Halonen allekirjoitti lain, jonka nojalla Sierra Leonen erityistuomioistuimessa kuultavana olleita voitiin sijoittaa Suomeen. Massaquoi oli yksi sijoitetuista.
Hänet lennätettiin perheineen Freetownista Helsinkiin elokuussa 2008. YK ehdotti tilataksin hankkimista ja 100 euron lainaamista kullekin. Tulijoilla ei ollut juurikaan rahaa.
Verisestä sisällissodasta tamperelaiseen lähiöön
Kaksi veristä sisällissotaa nähnyt entinen kapinalliskomentaja asettautui rauhalliseen lähiöön Tampereelle. Hän ei vaikuta yrittäneen peitellä olinpaikkaansa. Poliisin mukaan hän on muun muassa toiminut koordinaattorina Tampereen yliopiston järjestämässä tapahtumassa ja kirjoittanut nimellään arvioita Tampereen alueen yrityksistä.
Lisäksi Massaquoi näyttää kirjoittaneen Tampereella käsikirjoitusta, joka käsitteli RUF:n kapinaa. Kansilehden mukaan käsikirjoitus oli "sisäpiiriläisen analyysi ja tulkinta konfliktista". Poliisi löysi satoja sivuja pitkän tekstin takavarikoimaltaan muistitikulta.
Massaquoin epäillyt sotarikokset kaivoi esiin sveitsiläinen kansalaisjärjestö Civitas Maxima. Se toimitti elokuussa 2018 suomalaisen asianajotoimiston kautta aineiston Massaquoin rikoksista. Lisäksi Civitas Maxima lähetti poliisille muun muassa Massaquoin puhelinnumeron.
Valtakunnansyyttäjä määräsi KRP:n aloittamaan esitutkinnan lokakuussa 2018. Maaliskuun 10. päivä vuonna 2020 poliisi otti Massaquoin kiinni ja hänet vangittiin kahta päivää myöhemmin.
Miksi oikeutta käydään Suomessa?
Joidenkin mielestä on väärin syyttää todistajansuojeluohjelmaan hyväksyttyä Massaquoita. YK:n entisen tutkinnanjohtajan Alan Whiten mukaan syytesuojan saaneen todistajan vieminen oikeuteen voi vahingoittaa tulevia sotarikosoikeudenkäyntejä. Syytesuoja koski kuitenkin Sierra Leonen sisällissotaa, kun taas nyt käsiteltävä syyte koskee Liberian toista sisällissotaa.
Valtionsyyttäjä Tom Laitisen mukaan asia oltaisiin periaatteessa voitu käsitellä muuallakin kuin Suomessa, esimerkiksi jossakin kansainvälisessä tuomioistuimessa. Miksi oikeutta kuitenkin käydään Suomessa?
– Perussyy on se, että epäilty henkilö asuu ja oleskelee pysyvästi Suomessa. Ja kun syytekynnys on ylittynyt, Suomelle on syntynyt velvoite käsitellä asiaa.
Oikeudenkäyntiä varten KRP:n tutkijat kävivät Sierra Leonen ja Liberian lisäksi Ruandassa ja Yhdysvalloissa. Myös oikeutta käydään osittain Afrikan mantereella.
Joka tapauksessa Massaquoi vaikuttaa olevan luottavainen, että häntä ei tuomita. "Tiedän että murskaamme heidät", lukee lapussa, joka löytyi hänen jäljiltään Vantaan vankilan perhetapaamishuoneen vessasta.
"Jos he eivät voita, tästä tulee [Suomen] valtiolle katastrofaalista."
Poliisin esitutkinnassa Massaquoi ensin kiisti kirjoittaneensa lapun, mutta myönsi myöhemmin.
Pääkäsittely Massaquoin epäillyistä sotarikoksista alkoi maanantaina Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Tuomio on tarkoitus antaa syksyllä 2021.
Lue lisää: