Tampereella on alkanut erittäin vakavia sotarikoksia koskeva oikeudenkäynti, jossa vuonna 1969 syntynyt sierraleonelainen Gibril Massaquoi vastaa syytteisiin muun muassa kymmenistä murhista ja kahdeksasta törkeästä raiskauksesta. Syyttäjän haastehakemus tuli julki tänään, kun oikeudenkäynnin valmisteluistunto käynnistyi Tampereella.
Syyttäjän mukaan vastaaja syyllistyi myös kidutukseen ja vangittujen ihmisten syömiseen.
Massaquoi kiistää kaikki häntä vastaan nostetut syytteet.
Tampereella asunut Massaquoi vangittiin maaliskuussa 2020. Tutkinta epäillyistä rikoksista käynnistyi jo vuonna 2018.
Syytteet liittyvät Massaquoin väitettyihin tekoihin Liberian toisessa sisällissodassa, joka käytiin 21.4.1999–18.8.2003. Syyttäjän teonkuvauksessa mainitut väitetyt rikokset ovat hyvin raakoja. Yle kertoo raakuuksista vain sellaiset yksityiskohdat, jotka ovat väitettyjen tekojen vakavuuden ymmärtämiseksi tarpeellisia.
Liberian toisessa sisällissodassa olivat vastakkain Liberian presidentin Charles Taylorin joukot ja häntä vastustaneet kapinallisjoukot, joita tukemaan saapui joukkoja naapurimaasta Guineasta.
Massaquoi kuului Revolutionary United Front (RUF) -nimiseen kapinallisryhmään, joka oli aiemmin taistellut hallituksen joukkoja vastaan 1991–2002 soditussa Sierra Leonen sisällissodassa. RUF oli jakautunut sisäisten ristiriitojen vuoksi, ja osa siitä tuki Tayloria. Taylor kutsui itselleen uskolliset RUF:in taistelijat Liberiaan taistelemaan kapinallisia vastaan. Heistä noin 200 liittyi sotaan joulukuusta 1999 alkaen Liberiassa.
Massaquoi oli järjestössä vaikutusvaltainen. Hän toimi paitsi sotilaskomentajana myös RUF:in johtajan Foday Sankohin henkilökohtaisena avustajana. Lisäksi hän toimi RUF:in puhemiehenä vuoden 2002 kevääseen saakka.
Yle julkaisee vastaajan nimen jo oikeudenkäyntivaiheessa, koska Massaquoita syytetään poikkeuksellisen vakavista rikoksista julkisessa tehtävässä.
Arviot sisällissodan uhrimäärästä vaihtelevat suuresti. Surmattujen siviilien määräksi on arvioitu 150 000–300 000.
Syytteet murhista
Syyttäjä on nostanut syytteet Massaquoita vastaan kymmenistä murhista, jotka ovat haastehakemuksen perusteella tapahtuneet useissa eri yhteyksissä aikavälillä 7.3.1999–9.3.2003.
Tekopaikkoina on valtionsyyttäjä Tom Laitisen mukaan Lofan piirikunta, Kamatahun Hassala, Yandehun -kylät ja niiden ympäristö Liberian tasavallassa.
Syyttäjän mukaan Massaquoi määräsi sotilaitaan murhaamaan kymmeniä siviilejä ja hän myös itse murhasi useita siviilejä.
Syytteen teonkuvauksen mukaan useita siviilejä surmattiin ampumalla. Syytteen mukaan sotilaat surmasivat ampumalla siviilejä, jotka etsivät ruokaa kaupoista, joihin oli murtauduttu.
Eräässä joukkomurhassa vangittuja siviilejä kuljetettiin Kamatahun Hassalaan, jossa sotilaat sulkivat heitä taloihin, jotka sytytettiin palamaan. Massaquoi oli syyttäjän mukaan läsnä ja määräsi sotilaansa polttamaan siviilit elävältä.
Samassa yhteydessä Massaquoi käski syyttäjän mukaan polttamaan noin kymmenen lasta, jotka oli teljetty Kamatahun Hassalan keskuskeittiöön.
Massaquoin sotilaat myös raiskasivat vangitsemiaan siviilinaisia. Syyttäjän mukaan naiset surmattiin raiskauksen jälkeen Massaquoin käskystä.
Syytteen mukaan Massaquoi surmasi itse ampumalla ja veitsellä kymmeniä vankeja.
Massaquoi kiistää kaikki syytteet. Asianajaja Kaarle Gummeruksen oikeudelle toimittamasta kirjallisesta vastauksesta ilmenee, että puolustuksen mukaan Massaquoi ei ole edes ollut Liberiassa kesäkuun 2001 jälkeen.
Syytteet törkeistä raiskauksista
Syyttäjän mukaan Massaquoi raiskasi kahdeksan naista Kamatahun Hassalassa ja Foyassa. Teot tapahtuvat syyttäjän mukaan todennäköisesti tammi-joulukuussa 2002.
Syyttäjän mukaan Massaquoi raiskasi väkivaltaisesti ainakin kahdeksan kiinni otettua naista.
Itse tehtyjen murhien ja raiskausten sekä niiden sallimisen takia Massaquoita syytetään myös törkeästä sodankäyntirikoksesta ja törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa. Rikosnimikkeet ovat tapahtuma-aikana voimassa olleen Suomen rikoslain mukaisia.
Ihmissyöntiä ja kidutusta
Syytteeseen sisältyy myös lapsisotilaiden käyttäminen taisteluissa, ruumiiden silpominen ja jopa ihmissyönti.
Syytteen mukaan Massaquoi itse silponut ja käskenyt silpoa vainajia, joista on sitten tehty hänen käskystään ruokaa. Syyttäjän mukaan Massaquoi on myös itse syönyt ihmisistä tehtyä ruokaa.
Syyttäjän mukaan Massaquoi syyllistyi sodan aikana myös vangitun siviilin kiduttamiseen ja nöyryyttämiseen.
Eli Tampereella piileksimättä
Liberian naapurimaan Sierra Leonen sisällissotaa selvittäneen totuuskomission mukaan Massaquoi on vastuussa erittäin vakavista rikoksista Sierra Leonen sisällissodan aikana. Sotarikoksia tutkineen erityistuomioistuimen todistajana häntä itseään ei kuitenkaan syytetty teoista.
Suomeen Massaquoi sijoitetiin varta vasten tuomioistuimen todistajia varten laaditun lain perusteella elokuussa 2008. Nyt alkaneessa oikeudenkäynnissä on kyse Liberian sisällissodassa tapahtuneista teoista, joten mahdollisesti voimassa oleva syytesuoja ei vaikuta jutun käsittelyyn.
Pian sen jälkeen, kun Massaquoi saapui maahan perheineen, pari erosi. Avioeroa seurasi elatusapuriita ja kiista isyyden tunnustamisesta. Massaquoi määrättiin maksamaan elatusapua.
Massaquoi todettiin kuitenkin vähävaraiseksi eikä maksuja vahvistettu maksettavaksi.
Pirkanmaan käräjäoikeuden asiakirjojen mukaan hänen rahatilanteensa jatkui huonona. Massaquoi määrättiin lukuisilla yksipuolisilla velkomustuomioilla maksamaan maksamatta jääneitä laskuja.
Tampereella hän työskenteli avoimesti. Hänellä oli suomalainen henkilötunnus ja osoite väestörekisterissä. Osoitteensa hän oli määrännyt luovutuskieltoon, mutta hänen maassa oleskeluaan ei voi kutsua piileksimiseksi.
Hän asui vuosia Tampereen Kissanmaalla sijaitsevassa kerrostaloasunnossa nimi asunnon ovessa. Häntä ei ole tuomittu rikoksista Suomessa.
Vuonna 2012 hän joutui itse rikoksen uhriksi, kun mies löi häntä tuolilla Hämeenkadulla sijaitsevalla terassilla. Kaiken kaikkiaan Massaquoi vaikuttaa eläneen sangen tavallista elämää pidätykseensä asti maaliskuussa 2020.
Korjaus 1.2.2021 klo 17.47: Jutusta poistettu maininta, jonka mukaan Massaquoi olisi ollut vangittuna Liberian sisällissodan jälkeen. Tästä ei ole varmuutta.
Päivitys 2.2.2021 klo 8.58: Lisätty tietoa siitä, millä perustein Massaquoi sijoitettiin Suomeen.
Lue lisää: