“Ei tuo somevaikuttajan työ kovin raskaalta vaikuta.”
“Käsi ylös ne, joiden mielestä 6 510 euroa kuukaudessa on liikaa sponsoroituja alushousujaan ja minttuyrttisitruunakastanjamuffinsejaan esittelevälle someinfluensserille?”
Nämä sitaatit ovat oivallisia esimerkkejä siitä, kuinka sosiaalisen median vaikuttajien työn arvoa lytätään julkisessa keskustelussa rajusti.
Sosiaalisen median kanavissa tehtyä työtä väheksytään erityisen kärkkäästi keskustelupalstoilla, kuten anonyymissa Jodel-applikaatiossa, josta ensimmäinen sitaatti on napattu.
Toisaalta vähätteleviä asenteita ylläpitävät myös perinteiset mediat. Osuvana esimerkkinä mainittakoon vuodenvaihteessa julkaistu Iltalehden politiikan toimittaja Tommi Parkkosen kolumni, josta toinen sitaatti on lainattu.
Parkkonen viittaa kolumnissaan yrittäjä Sara Sieppiin, jonka merkittävä tulonlähde ovat Instagram-yhteistyöt eri yritysten kanssa. Kolumni kirvoitti runsaasti keskustelua. Moni somevaikuttaja kertoi törmänneensä toistuvasti siihen, että oman työn arvoa kyseenalaistetaan. Parkkonen nöyrtyikin myöhemmin pyytämään anteeksi kolumninsa ontuvaa rinnastusta.
Sama teema nousee esiin myös Ylen Työnä oma elämä-podcastsarjassa, jossa moni vaikuttaja kertoo kohdanneensa uransa aikana vähättelyä ja ennakkoluuloja.
Esimerkiksi vloggaaja Maiju Voutilaisen mukaan suurin ennakkoluulo somevaikuttajan työstä on väite siitä, että sosiaalisessa mediassa tehtävä työ ei edes olisi oikeaa työtä. Tämä epäkunnioittava väite on niin yleinen, että siitä on kehittynyt vaikuttajien sisäpiirivitsi.
Vähättely tuntuu omituiselta, koska Suomessa on jo vuosia ollut runsaasti somevaikuttajia, jotka elättävät itsensä joko osin tai täysin sosiaalisen median avulla.
Vaikuttajien verotiedoista tehdyt jutut ovat tuoneet vuosi toisensa jälkeen näkyväksi, kuinka hyvin somella voi parhaimmillaan tienata. Menestyneimmät vaikuttajat ovat viime vuosina perustaneet osakeyhtiöitä, palkanneet työntekijöitä ja vuokranneet toimitiloja.
Uskon, että yksi syy arvostuksen puutteeseen piilee siinä, että sometyö näyttää ulospäin helpolta.
Suurin osa vaikuttajan tekemästä työstä ei näy yleisölle.
Kun somevaikuttaja vaikkapa markkinoi Instagramissa hotellia ja julkaisee kuvia vaahtokylvystä samppanjalasi kädessään, hänen työnsä ei tietenkään ensisilmäyksellä vaikuta kovin haastavalta.
Juuri siksi onkin tärkeää ymmärtää**,** että suurin osa vaikuttajan tekemästä työstä ei näy yleisölle.
Kivan kylpyhetken lisäksi mainoksen julkaisuun voi liittyä esimerkiksi palavereita yrityksen kanssa, suunnittelua, stailausta, kuvaamista, editoimista, kirjoittamista, statistiikan seuraamista, laskuttamista ja seuraajien kanssa viestittelyä.
Onneksi somevaikuttajat ovat myös itse alkaneet puhua yhä avoimemmin työstään ja yritystensä ansaintamalleista.
Esimerkiksi vloggaajat Janne Naakka ja Sita Salminen ovat kertoneet seuraajilleen Youtube-videoilla yritystensä tuloista ja menoista.
Avoin rahapuhe auttaa hahmottamaan paremmin, kuinka somevaikuttaminen toimii, mitä se vaatii ja kuinka sen ympärille on mahdollista rakentaa kannattava bisnes.
Lisäksi on hyvä muistaa, että vaikuttajaksi ei noin vain ryhdytä, vaan takana on usein jopa vuosien ilmainen työ. Ennen kuin oman somen voi kaupallistaa, on oltava näkyvyyttä tuova sitoutunut seuraajakunta ja selkeä brändi.
Mitä sitoutuneempia seuraajat ovat, sitä houkuttelevampi vaikuttaja on mainostajien silmissä.
Kaikki vaikuttajan sisällöntuotanto ei myöskään voi olla mainoksia, joista saa rahaa. Oleellinen osa brändin luomista ja ylläpitämistä on sekin, että vaikuttaja kertoo arjestaan ja ajatuksistaan seuraajilleen sekä kommunikoi heidän kanssaan.
Usein seuraajat ovat sitä sitoutuneempia, mitä henkilökohtaisemmista asioista vaikuttaja puhuu tai mitä vahvemmin vaikuttaja rohkenee ottamaan yhteiskunnallisiin asioihin kantaa. Ja mitä sitoutuneempia seuraajat ovat, sitä houkuttelevampi vaikuttaja on mainostajien silmissä.
Työn ja vapaa-ajan erottaminen ei ole sometyössä helppoa. Lisäksi somekiusaaminen on alalla valitettavan yleinen ongelma. Moni vaikuttaja kokeekin työnsä toisinaan hyvin haastava ja uuvuttava.
Eurot eivät siis kilahda tilille pelkkiä muffineja esittelemällä, vaan usein taustalla on monenlaista hommaa ja yrittäjyyteen liittyvää epävarmuutta. Toisaalta moni vaikuttaja myös kertoo nauttivansa työstään ja suhtautuvansa siihen intohimoisesti.
Sellainenhan kuulostaa ihan oikealta työltä.
Johanna Malinen
Kirjoittaja on toimittaja, joka on oppinut somevaikuttajia seuraamalla paljon uutta niin yhteiskunnan suurista ilmiöistä kuin pienistä arjen nikseistä.
Kolumnista voi keskustella 11.2. klo 23:00 saakka.