Eduskunnan käsittelyyn tuli kuluneella viikolla Yle-laki. Lakiuudistuksen ydinajatus on rajoittaa Ylen tekstimuotoisia julkaisuja.
Lakiehdotuksen mukaan Ylen verkkojuttujen pitäisi joitain poikkeuksia lukuun ottamatta liittyä äänen tai liikkuvan kuvan julkaisuun. Uudistuksen tarkoitus on muuttaa Yle-laki EU:n valtiontukisääntelyn mukaiseksi.
Lakia on ajanut kaupallisten medioiden yhteenliittymä Medialiitto.
Iltalehden tällä viikolla jättänyt päätoimittaja Erja Yläjärvi toteaa, että Yle ei vie Iltalehden lukijoita. Hän ei myöskään pidä minkään tietyn teknisen keinon, kuten tekstisisältöjen, rajoittamista järkevänä. Yle kuitenkin tarvitsee rajoittamista, hän sanoo:
– Sekä oma lehteni että muu yksityinen media on pitänyt tärkeänä, että julkisen palvelun tehtävä määritellään jollain tavalla. Jos sitä ei määritellä ja rahoitus on kovin antelias, tulee ongelma, että Yle laajentaa aina uusille tonteille.
Yle-lakia käsittelevässä julkisessa keskustelussa ovat olleet vastakkain yhtäällä mediatutkijat ja toisaalla Medialiitto ja kaupallisen median johtajat.
Tiedotusopin dosentti Heikki Hellman Tampereen yliopistosta painottaa, että Ylen tehtävät on jo määritelty ja toimintaa rajoitettu Yle-laissa.
Hellmanin mukaan Yle-laissa on kyse pitkälti medialiiton onnistuneesta lobbauksesta. Tutkijoiden mukaan ei ole ole näyttöä siitä, että Yle veisi lehdiltä leivän, Hellman muistuttaa.
Hellman toimi Ylen hallituksen jäsenenä vuosina 2013–2017 ja työskenteli ennen tutkijanuraansa pitkään Helsingin Sanomissa. Hän ja Iltalehdestä Hufvudstadsbladetin päätoimittajaksi siirtyvä Yläjärvi ovat vieraina mediakriittisessä Viimeinen sana -ohjelmassa. Sen voi katsoa klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa tai tästä linkistä.
Tutkija: Ei Yle ole median kriisin aiheuttaja
– Todisteet siitä, että Yle heikentäisi kaupallisen median toimintaa, ovat olemattomia, Heikki Hellman sanoo.
Hän painottaa, että Yle kilpailee uutisten sisällöstä ja laadusta sekä yleisön huomiosta ja luottamuksesta. Rahasta sen sijaan ei. Kaupallisen median tulot tulevat muualta kuin Ylen.
– Tuntuu antiikinaikaiselta, että jotain kerronnan muotoa aletaan rajoittamaan, Hellman sanoo.
Hän painottaa, että taustalla ovat toki eurooppalaiset valtiontukisäännöt. Ne eivät kuitenkaan aivan selvästi kerro, minkä verran tekstisisältöjä julkisen palvelun yhtiölle pitää sallia, Hellman sanoo.
Hän muistuttaa, että iltapäivälehdillä on verkossa paljon isompi yleisö kuin Ylellä. Kuten Yle, nekin tarjoavat uutisia maksutta. Siitä voisi päätellä, että Yle ei niiden liiketoimintaa juuri häiritse.
”Uutiset eivät ole bisnes”
– Uutisilla itsessään, sillä mitä tapahtuu tänään, ei tehdä bisnestä, Yläjärvi toteaa.
Uutiset ovat ilmaiseksi kaikkien käytössä ja leviävät esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Sen sijaan muunlainen sisältö, esimerkiksi taustoittava journalismi, on kaupallisesti kannattavaa. Siksi Yläjärven mukaan on merkityksellistä, mitä valtio rahoittaa.
Toisaalta hän sanoo, että karsisi Ylen toimintaa mieluummin muusta kuin uutisista.
Hellman ei pidä kaupallisen median ja Ylen välistä kilpailua taloudellisesti merkittävänä.
– Lehtitalot ovat olleet hyvin kannattavia koko 2010-luvun, ainakin isot mediatalot. Vielä 2019 suurimmat, Sanoma, Keskisuomalainen ja Alma, olivat erittäin kannattavia. Pienemmistä pörssissä olevista mediataloista Ilkka tai Punamusta ovat hädin tuskin voitollisia, Hellman sanoo.
Finanssikriisin jälkeen levikit laskivat, mutta mediatalot saivat korjattua tämän hinnannostoilla. Nyt digijulkaisu ei Hellmanin mukaan tuo riittävästi rahaa kassaan, mutta sillä ei ole Ylen kanssa tekemistä.
Yläjärvi sanoo, että media on murroksessa. Ja koska Suomi on pieni maa ja pieni kielialue, etenkin alueelliset mediat kärsivät, kun asiakkaat katoavat.
Hän epäilee, että Ylen aluetoimitukset heikentävät maakuntalehtien mahdollisuuksia toimia alueilla.
Hellman toteaa, että maakuntalehdet ovat olleet aiheesta äänekkäitä. Hänen mukaansa Ylen aluetoimitukset ovat pieniä, eikä väite siitä, että ne veisivät maakuntalehtien asiakkaat, pidä paikkaansa. Ylellä on toimituksia 25 paikkakunnalla. Nämä suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset toimitukset tekevät alueellisia sisältöjä verkkoon, radioon ja televisioon.
Viimeaikaiset aluelehtien ja esimerkiksi aikakauslehtitalojen yt:t ja henkilöstön vähennykset eivät Hellmanin mukaan ole taatusti Ylen vika.
Yläjärvi on samaa mieltä.
– Yle ei ole median murroksessa avainasemassa, hän toteaa.
Ja painottaa, että eri puolilla Suomea tarvitaan Ylen palveluita.
Sen sijaan hän peräänkuuluttaa alueellisille toimijoille lehdistötukea, joka uupuu kokonaan Suomesta, toisin kuin muista pohjoismaista.
– Eurooppalaisessa mitassa, ainakaan pohjoiseurooppalaisessa, Yle ei ole kovin avokätisesti rahoitettu, Hellman sanoo. Hän painottaa, että Ylen tehtävät pitää määritellä ja päivittää tasaisin väliajoin.
Juttua korjattu 5.2. kello 22.42. Iltalehden päätoimittaja vaihdettu ex-päätoimittajaksi, työsuhde päättyi jo edellispäivänä.
Lisäys 6.2. kello 9.12: Lisätty tieto Heikki Hellmanin aiemmasta jäsenyydestä Ylen hallituksessa.