Rakentajille on töitä tarjolla kasvukeskuksissa vaikka kuinka, mutta alan koulutus ei ole peruskoulun päättävien suosiossa suurissa kaupungeissa.
Stadin ammatti- ja aikuisopistossa sähkö- ja automaatiotekniikkaa opiskeleva Matvei Ivanov arvelee, että ilmiötä selittää ainakin osin suurten kaupunkien nuorille tarjoamat laajat mahdollisuudet.
– Saattaa olla, että Isossa kaupungissa näkee niin monta eri alaa ja elämäntien vaihtoehtoa, ettei rakennusala tule ensimmäiseksi mieleen.
Ivanov kertoo olevansa omaan valintaansa tyytyväinen, mutta naurahtaa ja sanoo aika ajoin haaveilevansa itsekin muusta.
Ivanov toimii Stadin ammattiopiston opiskelijoiden edunvalvontajärjestön STAO ry.n puheenjohtajana.
Rakennusalalle hakeudutaan vähiten alueilla, joilla töitä on eniten
Rakennusteollisuuden mukaan talotekniikan, pintakäsittelyn ja talonrakentamisen linjoille on toki hakijoita, mutta ei tarpeeksi rakentamisen määrään ja avoimiin työpaikkoihin suhteutettuna. Rakennusteollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Lauri Pakkanen muistuttaa, että samaan aikaan ulkomaisen työvoiman saanti ja käyttö on vaikeutunut koronan vuoksi.
–Alueilla, missä rakennetaan eniten eli etelän suurilla kaupunkiseuduilla, valitettavasti hakeudutaan alan koulutukseen suhteessa vähemmän, Pakkanen sanoo.
Erityisen kova kysyntä rakentajille on Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla. Näiden seutukuntien yhteenlaskettu osuus on noin puolet koko maan rakentamismäärästä.
Suosituinta alan koulutus on ollut Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Satakunnassa, Lapissa ja Kymenlaaksossa.
Helsingissä opiskeleva Matvei Ivanov arvelee, että juuri ympäröivällä kulttuurilla on iso merkitys nuoren ammatinvalinnassa.
Ivanov toteaa, että maaseutumaisessa ympäristössä kasvaneelle nikkarointi on tutumpaa kuin kaupunkien keskustassa tai lähiössä asuville.
– Toisille käsillä tekeminen on juuri sitä, mitä he haluavat tehdä, Ivanov sanoo.
Hän kertoo olevansa itse lähtöisin maakunnasta.
Rakennusteollisuus huolissaan osaamisesta
Rakennusteollisuuden mukaan koronasta voi tulla isompikin vitsaus sekä elinkeinoelämälle että opiskelijoille. Yhteiskuntasuhdepäällikkö Lauri Pakkanen pelkää osaajapulan pahenevan entisestään, koska korona on vaikeuttanut käytännön harjoittelujen ja ammatilliseen perustutkintoon kuuluvien näyttöjen toteuttamista.
Pakkanen kertoo, että normaalioloissa näyttötutkinnot, jotka kuuluvat ammatilliseen perustutkintoon, tehdään aidoilla työpaikoilla.
– Nyt on anettu opetushallituksen puolelta lievennyksiä tähän koronan takia. Niitä tehdään nyt oppilatoksissa koronan vuoksi, Pakkanen sanoo.
Myös Matvei Ivanov korostaa käytännön työn merkitystä. Aidolla työmaalla osaaminen kehittyy parhaiten, ja siellä voi luoda suhteita työnantajiin.
– Voi jopa saada sovittua tulevasta työpaikasta nopeasti.
Stadin ammattiopiston opiskelijoiden edunvalvontajärjestön STAO ry.n puheenjohtajana toimiva Ivanov kertoo opiskelijoiden kokeneen poikkeuksellisen ajan stressaavaksi. Opiskelijoiden välinen yhteisöllisyys jää nyt helposti toteutumatta, kun tapahtumia ja tapaamisia ei voi järjestää.
– Kavareilta voi saada tukea, ja asioita olisi mukava yhdessäkin pohtia, Ivanov sanoo.