Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Huonokuuloiselle suun liikkeet peittävä ja ääntä vaimentava kasvomaski on kuin tulppa korvassa – kanssakäyminen ja asiointi vaikeutunut

Ikkunallinen kasvomaski helpottaisi tilannetta, mutta hyväksyttäviä malleja ei ole vielä saatu Suomen kauppoihin.

Asiakas ja myyjä juttelevat kaupassa
Sanni Valtonen (vas.) joutuu usein arvailemaan mitä toinen yrittää kertoa maskin takaa. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle
  • Markku Lähdetluoma

Lahtelaisella Sanni Valtosella on sisäkorvaperäinen keskivaikea synnynnäinen kuulovamma. Kuulokojeet molemmissa korvissa ovat hänelle välttämättömät.

– Ehdottoman tarpeelliset. Ne ovat kaikkein tärkeimmät apuvälineet. Hyödyn niistä sataprosenttisesti.

Koronapandemian myötä käyttöön otetut kasvomaskit ovat osoittautuneet ongelmallisiksi huonosti kuuleville. Maski paitsi vaimentaa ääntä, niin se myös peittää suun liikkeet ja ilmeet.

Sanni Valtonen kertoo, että asiakaspalvelutilanteissa häneltä menee yleensä puolet keskustelusta ohi. Pitää itse päättää mikä on tärkeää kuulla ja mikä ei.

– Ymmärtäminen on todella vaikeaa, jos esimerkiksi lääkäri on vähän kauempana, hänellä on maski ja aihe on tärkeä. En käytännössä saa selvää mitä lääkäri sanoo.

Maskiajan alkamisella on Kuuloliiton mukaan ollut huomattava vaikutus keskinäiseen viestintään ja ymmärretyksi tulemiseen erilaisissa tilanteissa.

Asiakas laittaa kasvomaski kasvoillaan kaupassa desinfiointiainetta käsilleen.
Sanni Valtonen uskoo, että kasvomaskien käyttö on vähentänyt huonokuuloisten kanssakäymistä ja ihmisten tapaamista. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Kuulovammaisilla lapsilla on ongelmia koulussa

Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen kertoo, että Kuuloliittoon tulee jatkuvasti yhteydenottoja maskien käyttöön liittyvistä ongelmista eri tilanteissa.

– Tavallisin yhteydenotto koskee sitä, että kasvomaskit peittävät suun ja huulten liikkeet sekä kasvojen mikroilmeet.

Kouluissa opettajat pitävät maskia, ja se on aiheuttanut paljon ongelmia kuulovammaisille lapsille.

– Vanhempien mukaan lapset eivät ole pystyneet seuraamaan opetusta, koska he eivät näe opettajan huuliota.

Sanni Valtonen kertoo miten kasvomaski hankaloittaa kanssakäymistä

Hankalia tilanteita koetaan myös lääkärissä, sillä kaikilla lääkäreillä ei ole kasvovisiiriä, joka helpottaisi viestintää. Kaikki eivät edes halua käyttää sitä, koska se suojaa virustartunnalta huonommin. Lisäksi monet asiakaspalvelutilanteet ovat haastavia.

– On ollut tilanteita, missä ei ole suostuttu käyttämään kasvovisiiriä.

Kaijanen kertoo myös miten kävi, kun eräs kuulovammainen asiakas meni hammaslääkäriin. Häntä luultiin siellä tajuttomaksi, kun hän ei vastannut kysymyksiin.

– Asiakas ei kuullut maskien takaa mitä hammaslääkäri ja hoitaja häneltä kysyivät.

Sanni Valtonen katsoo ikkunasta ulos, korvassa kuulokoje.
Sanni Valtosen mielestä ikkunallinen kasvomaski helpottaisi kanssakäymistä myös työpaikan asiakastilanteissa. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Ikkunallisesta maskista olisi apua – kunhan niitä vaan saadaan

Kuuloliiton mukaan läpinäkyvät, suun paljastavat ikkunalliset maskit helpottaisivat kuulovammaisten kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Niitä ei myydä Suomessa, vaan jokainen on joutunut ostamaan ne itse ulkomaalaisten verkkokauppojen kautta.

Läpinäkyvä osa on yleensä muovia. Ongelmia on ollut ikkunaosan huurtumisessa ja hengittävyydessä, jolloin maskin käytettävyys heikkenee. Maskien on myös täytettävä tarkat terveydelliset vaatimukset käytettävien materiaalien osalta.

Kuuloliitto selvittää parhaillaan eri yhteistyötahojen kanssa mahdollisuutta sopivien maskien maahantuontiin. Maskeja olisi hyvä saada erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön.

– Läpinäkyvä, ikkunallinen maski auttaa selkeästi kanssakäymistä. Olemme testanneet eri malleja vapaaehtoisten kanssa, Sanna Kaijanen kertoo.

Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen kertoo kuulovammaisten kohtaamista ongelmista maskien kanssa

Kuulovammainen, vesihuollon suunnittelijana työskentelevä Sanni Valtonen ei ole vielä itse päässyt kokeilemaan läpinäkyvää maskia. Hän uskoo, että siitä olisi suuri apu.

– Jos minulla olisi sellaisia taskussa, niin voisin antaa yhden kanssaihmiselle ja pyytää tätä käyttämään sitä minun kanssani keskustellessa.

Kuuloliitolla on parhaillaan käynnissä kysely, minkä avulla kartoitetaan kuulovammaisten kokemuksia maskien käyttöön liittyvistä ongelmista. Kyselyn tulokset julkistetaan Maailman kuulemispäivänä 3.3.32021.

Suomessa on arviolta 800 000 ihmistä, joilla on jonkin asteinen kuulonalenema. Kuulokojetta käyttää noin 100 000. Noin 300 000 henkilöä hyötyisi kuulokojeen käytöstä.

Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen pitää suun kohdalta ikkunallista maskia yllään.
Kuuloliitto on testannut erilaisia ikkunallisia maskeja, mannekiinina toiminnajohtaja Sanna Kaijanen. Kuva: Kuuloliitto

Lue lisää:

Kuulo- ja viittomakielialan järjestöt huolissaan avustusten leikkauksista – vaarana yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen