Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi keskiviikkona aamulla oman näkemyksensä koronaviruspandemian taltuttamiseen liittyvistä toimista ja niiden aikataulusta.
EK:n mielestä Suomen on mahdollista päästä 80 prosentin kattavuuteen jo kuluvan vuoden heinäkuussa, jos kaikki etenee ilman vastoinkäymisiä rokotetoimituksissa eikä muitakaan vastoinkäymisiä ilmaannu.
Hidastelun hinta on kova
Synkimmänkin näkemyksen mukaan samaan kattavuuteen päästään syyskuussa, mutta sen hinta olisi kansantaloudelle kova.
– 80 prosentin kattavuuden tavoittaminen heinäkuun sijasta vasta syyskuussa tarkoittaisi noin miljardin euron veromenetyksiä, toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi EK:n tiedotustilaisuudessa.
Bruttokansantuotteeseen kolmen kuukauden viiveellä olisi EK:n mukaan ainakin kahden miljardin euron vaikutus.
Ennusteissaan Elinkeinoelämän keskusliitto on ottanut huomioon sekä rokotteiden tuotantohaasteet että mahdolliset muutokset rokotteiden hyväksymisprosesseissa.
EK on vahvasti sitä mieltä, että tavoite 80 prosentin rokotekattavuudesta onnistuu vain, jos työterveyshuolto otetaan mukaan rokotusohjelmaan. EK katsoo, että työterveyshuollon avulla työikäisen väestön rokottamiset onnistuisivat kaikkein joustavimmin.
– Rokottamisesta syntyy työpaikoilla positiivinen ryhmäpaine, kun työkaveri seuraa työkaveria, johtaja Ilkka Oksala sanoi EK:n tiedotustilaisuudessa.
Ministeriön kanssa viileät välit
EK on jo pidemmän aikaa pitänyt esillä työterveyshuollon mukaan ottamista rokotusohjelmaan, mutta on pettynyt valtion vastaantuloon asiassa.
– Sosiaali- ja terveysministeriön vastaukset ovat olleet lievästi sanoen kylmäkiskoisia, Ilkka Oksala sanoi.
Rokotusohjelman nopean toteuttaminen on EK:n mukaan avainehto sille, että Suomessa päästään purkamaan rajoituksia.
Talouden toipumisen kannalta EK pitää tärkeänä sitä, että Suomi ottaisi käyttöön digitaalisen rokotustodistuksen mahdollisimman nopeasti. Mieluummin vielä niin, ettei jäädä odottelemaan EU:n tai WHO:n linjauksia.
– On tähdättävä siihen, että Suomi on tässäkin asiassa etujoukossa, jotta yritysten vienti-ihmiset ja erilaisten projektien vetäjät pääsevät matkustamaan maailmalle tekemään kauppaa ja viemään projekteja eteenpäin, Jyri Häkämies sanoi.
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yleinen suhdannenäkymä on kohentunut viime syksystä, mutta toimialojen välillä on edelleen suuria eroja. Siksi monet elinkelpoisetkin yritykset tarvitsevat vielä kriisitukea.