Lääkärit seuraavat huolestuneina Helsingin yliopiston ja terveyspalveluyritys Mehiläisen parhaillaan käynnissä olevia neuvotteluja siitä, millaiset koulutusoikeudet Mehiläisen ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhteisyritys Harjun terveys voi saada.
Tilanne on hankala.
Nuoria lääkäreitä voi olla vaikea saada Lahteen, jos erikoistuvien lääkäreiden koulutusoikeuksia ei ole.
Neuvotteluissa käydään rajanvetoa siitä, voiko yksityinen terveysasema toimia erikoistuvien lääkäreiden koulutuspaikkana samaan tapaan kuin julkinen terveysasema. Tähän asti Helsingin yliopisto on suhtautunut kielteisesti erikoislääkärien kouluttamiseen yksityisessä yrityksessä. Tampereen yliopistossa asiaa tulkitaan toisin.
Erikoislääkärien koulutus tapahtuu työpaikalla
Sisätauteihin erikoistuva lääkäri Teemu Trygg on opiskellut jo vuosia. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Kuopiossa. Opinnot kestivät kuusi vuotta. Sen jälkeen Trygg aloitti erikoistumisopinnot, jotka kestävät toiset kuusi vuotta.
– Olen nyt erikoistumisen puolivälissä. Kolmen vuoden päästä pitäisi kädessä olla sisätautien erikoislääkärin paperit.
Erikoistumisensa aikana Trygg on työskennellyt Mikkelissä sisätautiklinikalla ja Lahdessa Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Pakollisen terveyskeskusjakson hän suoritti Lahden pääterveysasemalla. Lahteen nuori lääkäri tuli kollegan suosituksesta.
Jos hän suorittaisi terveyskeskuspalveluaan nyt, se ei onnistuisi Lahdessa. Vuoden vaihteessa aloittanut Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen yhteisyritys Harjun terveys ei ole saanut vielä koulutusoikeuksia.
– Todennäköisesti suorittaisin sen naapurikunnassa Hollolassa, koska olen jo asettunut tälle alueelle.
Mutta monet muut nuoret lääkärit eivät nyt tule Lahteen.
Lahteen ei hakeuduta, vaikka Päijät-Häme on saanut Nuorten lääkärien yhdistyksen koulutuspaikkakyselyssä hyvät arviot. Tämä näkyy jo Päijät-Hämeen keskussairaalassa.
– Ympärivuorokautinen päivystys pyörii paljon nuorten lääkäreiden varassa. Akuutin päivystäjien määrä on vähentynyt, eikä sairaalan klinikoille ole ollut niin paljon tulijoita kuin aiemmin, sanoo Trygg, joka toimii myös sairaalalääkärien luottamusmiehenä.
Lääkärien määrän vähentyminen aiheuttaa kuormitusta ja vaikeuttaa potilaiden hoitamista. Negatiivinen kierre on valmis, sillä lääkärit eivät halua työskennellä paikassa, jossa potilaita ei ehdi hoitaa.
Koulutuksen laatu ratkaisee – ei palkanmaksaja
Lääkäriliitto on sekin seurannut huolissaan Helsingin yliopiston ja Harjun terveyden neuvotteluja.
Lääkäriliiton mukaan erikoislääkäreitä tarvitaan Suomeen tuntuvasti lisää eläköityvien tilalle eikä koulutukselle saisi luoda ylimääräisiä esteitä.
Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Lena Thorn kertoi viime viikolla Ylelle, ettei yliopisto edes neuvottele täysistä koulutusoikeuksista Mehiläisen kanssa. Hän perusteli asiaa terveydenhuoltolailla. Lain mukaan koulutuskorvaus edellyttää, että erikoistuvan lääkärin ohjaaja on virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään.
Lääkäriliiton professiojaoksen puheenjohtajan Joonas Rautavaaran mukaan laki ei täysin vastaa tätä päivää. Yhä suurempia terveysasemia on ulkoistettu ja sairaanhoitopiirit ovat tehneet osasta toimintojaan liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä.
– Terveydenhuolto muuttuu koko ajan, eikä virkasuhteisuus ole enää ainoa tapa tehdä töitä lääkärinä julkisessa terveydenhuollossa.
Lääkäriliitolla ei ole kantaa siihen, tuottaako palvelut julkinen toimija vai yksityinen yritys. Koulutuksessa ratkaisevinta on laatu.
Näin asian näkee myös Tampereen yliopisto, joka on tehnyt koulutuspaikkasopimuksia yksityisten yritysten, kuten Pihlajalinnan ja Mehiläisen, kanssa.
– Olennaista on, että sopijaosapuoli täyttää koulutuspaikan laatukriteerit. Ei se, onko kyseessä julkinen tai yksityinen sopijaosapuoli, kirjoittaa yleislääketieteen professori Tuomas Koskela Tampereen yliopistosta sähköpostivastauksessaan.
TAYS erityisvastuualueella on mahdollista tehdä kaikkiin erikoislääkäritutkintoihin pakollinen yhdeksän kuukauden mittainen terveyskeskuspalvelu myös yksityisissä yrityksissä. Päijät-Häme kuuluu HUS erityisvastuualueeseen, joten koulutuksesta vastaa Helsingin yliopisto.
Ainoastaan yleislääketieteen erityiskoulutuksen yhdeksän kuukauden terveyskeskuspalvelu pitää tehdä asetuksen mukaan suorassa työsuhteessa kuntatyönantajaan. Sitä ei siis ole mahdollista tehdä missään päin Suomea yksityisen työnantajan kautta.
Neuvotteluihin toivotaan pikaista ratkaisua
Helsingin yliopisto ja Mehiläinen tiedottivat torstaina, että neuvottelut jatkuvat hyvässä hengessä ja tuloksesta kerrotaan vasta neuvottelujen päätyttyä.
Lääkäriliitto ja sairaalalääkärit odottavat pikaista ratkaisua.
– Jos iso sairaanhoitopiiri ja sen perusterveydenhuolto rajataan koulutusoikeuksien ulkopuolelle, se voi johtaa lääkäreiden erikoistumisen viivästymiseen. Erikoistumispaikkoja on vähemmän tarjolla, ja pahimmassa tapauksessa alueelle tulee lääkäripula, sanoo Joonas Rautavaara Lääkäriliitosta.
Koulutusongelma on nostattanut kunnallisvaalien alla Lahdessa keskustelua siitä, kannattiko sittenkään lyöttäytyä yhteen yksityisen terveysjätin kanssa, jos tuloksena on sairaalalääkärien kato. Rautavaaran mukaan katse pitäisi nyt luoda eteenpäin.
– Päätös on nyt tehty ja sen mukaan eletään. Nyt pitäisi saada koulutusasia eteenpäin, jotta Lahden hyvä koulutusperinne saisi jatkoa.
Lue myös: Haluatko lääkäriksi? Lääkärin opinpolku askel askeleelta