Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on tarkoitus asettaa alkuvuoden aikana. Saamelaisyhteisössä keskustelua on herättänyt kysymys siitä, onko komissiolla luottamusta, jos siinä ei ole etnisesti saamelaisia jäseniä.
Saamelaiskäräjät päätti täyskokouksessaan joulukuussa 2020 esittää komissaariksi saamelaisten totuus- ja sovintokomissioon Heikki J. Hyväristä ja Miina Seurujärveä. Kolttien kyläkokous puolestaan valitsi omaksi komissaariehdokkaakseen Irja Jefremoffin marraskuussa 2020. Valtioneuvosto tulee asettamaan vielä kaksi ehdokasta viiden jäsenen muodostamaan komissioon.
Saamelaiskäräjät pyysi ehdotuksia totuus- ja sovintokomission komissaareiksi saamelaisyhdistyksiltä ja yksittäisiltä jäseniltä keväällä 2020. Ehdotuksia tuli yhteensä 16 niin saamelaisyhdistyksiltä kuin yksittäisiltä henkilöiltäkin. Ehdokkaiden joukossa oli sekä saamelaisia että suomalaisia henkilöitä.
Saamelaisyhdistys kritisoi saamelaiskäräjien päätöstä lausunnossaan
Saamelaiskäräjien päätös jättää valitsematta saamelaisia henkilöitä komissaariehdokkaikseen on herättänyt keskustelua. Utsjokelainen saamelaisyhdistys Sámi Siida kritisoi avoimessa lausunnossaan saamelaiskäräjien päätöstä.
Yhdistyksen puheenjohtaja Sámmol Lukkarin mielestä päätös vie prosessia väärään suuntaan.
– Me saamelaiset olemme nyt menettäneet ainoan mahdollisuutemme saada saamelainen komissaari. Vaikuttaa siltä, että saamelaiskäräjät on hylännyt meidät saamelaiset ja me emme kelpaa mihinkään, Lukkari sanoo.
Utsjokelainen Sámmol Lukkari on saamelaiskäräjien varajäsen, mutta hän ei ollut itse mukana kokouksessa, jossa komissaariehdokkaat valittiin.
Saamelaisneuvoston edustajan mukaan uskottavuus kärsii
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission tehtävä on selvittää, millaisia vaikutuksia Suomen valtion toimilla on ollut ja on edelleen saamelaisiin, ja miten ne näkyvät tänä päivänä, sekä tehdä tämä tieto näkyväksi. Tehtävä on määritelty valtioneuvoston mandaatissa totuus- ja sovintokomission asettamisesta.
Saamelaisneuvoston varapresidentti Aslak Holmberg uskoo, että saamelaiskäräjien komissaareiksi ehdottamat henkilöt ovat päteviä tehtävään. Hän kuitenkin ihmettelee, miksi saamelaiskäräjät ei valinnut saamelaisia komissioon.
– Ei kerro kovinkaan hyvää kansallisesta itsetunnosta, jos ei valita yhtäkään saamelaista mukaan komissioon. Legitimiteetti kärsii, jos komissiossa ei ole yhtään sellaista mukana, joka on kokenut sen, minkä vuoksi komissio on asetettu, sanoo Holmberg.
Holmberg vertaakin saamelaisten totuus- ja sovintokomissiota muilla alkuperäiskansa-alueilla tehtyyn vastaavaan työhön.
– Miten alkuperäiskansat Kanadassa tai Etelä-Afrikassa olisivat reagoineet, jos valtio olisikin asettanut komission jäseniksi vain valtaväestön edustajia? Se olisi varmasti saanut kovaa kritiikkiä, arvioi Aslak Holmberg.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja toivoo, ettei työtä tuomittaisi etukäteen
Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tuomas Aslak Juuson mielestä komissaarien valinta on ollut perusteellinen prosessi, johon saamelaisyhteisö on päässyt vaikuttamaan esimerkiksi syksyn aikana järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa. Kokouksen päätöstä hän ei kritisoi.
Juuso toteaa, että saamelaiset ovat itse esittäneet näitä ehdokkaita komissaareiksi, ja kokous on näiden ehdotusten perusteella tehnyt valinnan.
– Mielestäni yhteisö on ollut mukana vaikuttamassa, mutta tietenkään kaikkia ei voi valita. Kokous on valinnut näin, ja sitä päätöstä meidän täytyy noudattaa, Juuso sanoo.
Juuson mukaan komissaarien valinta on ollut jokaisen jäsenen oma harkinta, sillä päätös syntyi äänestämällä.
– Äänestystulokset olivat erittäin selvät. Kokoukselta on tullut selvä tuki näille komissaareille, Juuso kertoo.
Saamelaiskäräjien puheenjohtajan mielestä komission tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä saamelaisyhteisön kanssa. Hän toivookin, että työ onnistuu.
– Toivon tietenkin, että annetaan työrauha komission asettamiselle ja ymmärretään komissaarien työ edustaa saamelaisia, eikä etukäteen tuomita työtä, Tuomas Aslak Juuso sanoo.
Professori haastaa saamelaisyhteisöä keskustelemaan komission luottamuksesta
Toive saamelaisten valinnasta komissaareiksi on tullut esille jo valtioneuvoston vuonna 2018 järjestämissä totuus- ja sovintoprosessiin liittyvissä kuulemistilaisuuksissa. Lapin yliopiston alkuperäiskansatutkimuksen professori Rauna Kuokkasen mukaan olisi otettava huomioon saamelaisten tahto komissaarien etnisiteetistä.
Alkuperäiskansanäkökulmasta Kuokkasen mukaan on symbolisesti suuri merkitys sillä, että osa komission jäsenistä olisi alkuperäiskansan jäseniä tai saamelaisia.
– Kun saamelaiskäräjät ei pystynyt valitsemaan saamelaisia komissaareiksi, kysynkin, että onko se tekemässä oman työnsä turhaksi ja kokoamassa komission, joka ei edes voi onnistua työssään.
Kuokkanen haastaakin saamelaisyhteisöä julkiseen keskusteluun komission luottamuksesta.
Saamelaiskäräjien jäsenen mielestä uskottavuusongelmaa ei ole
Saamelaiskäräjien jäsen Pirita Näkkäläjärvi vastaa julkisuudessa esitettyyn kritiikkiin omassa blogissaan. Hän kirjoittaa, että etniseltä taustaltaan suomalaisten henkilöiden valinta saamelaiskäräjien komissaareiksi ei vähennä luottamusta komissiota kohtaan, sillä saamelaiskäräjät ovat itse valinneet heidän komissaareikseen.
– Ei-saamelaisten valinta säilyttää komission uskottavuuden, koska valinnan on tehnyt itse saamelaiskäräjät, täydellisten tietojen perusteella ja vapaaehtoisesti, Näkkäjärvi kirjoittaa blogissaan.
Näkkäläjärvi avaa blogikirjoituksessaan myös perusteita saamelaiskäräjien kokouksen tekemistä komissaarivalinnoista. Hänen mukaansa valinnassa haluttiin huomioida sukupuolten tasa-arvo ja saada kaikki kolme kieliryhmää edustetuiksi. Lisäksi komissaarien ei haluttu olevan Saamelaiskäräjien nykyisiä tai aikaisempia jäseniä tai poliittisessa toiminnassa aktiivisesti mukana olleita.
Valintaan vaikuttivat Näkkäläjärven mukaan myös monet muut asiat, kuten ehdokkaiden saamen kielen taito ja koulutus.
Komissio aloittanee työnsä maaliskuussa
Saamelaiskäräjät päättää kokouksessaan 18.2., hyväksyykö se valtioneuvoston esityksen totuus- ja sovintokomission jäseniksi.
Valtioneuvoston strategiaosaston erityisasiantuntija Nina Brander kertoo, että valtioneuvosto, saamelaiskäräjät ja kolttasaamelaisten kyläkokous selvittävät nyt yhteistuumin komission kokoonpanoa.
Ennen kuin komissio voi aloittaa, psykososiaalinen selvitystyö täytyy valmistua.
– Selvitys valmistuu tämän kuun loppuun mennessä. Se on tärkeä osa komission työtä ja ehto työn aloittamiselle, selventää Brander.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio aloittaa työnsä keväällä 2021, jos saamelaiskäräjien kokous ja kolttasaamelaisten kyläkokous hyväksyvät valtioneuvoston ehdotuksen komission kokoonpanosta.
Alun perin komission työlle on annettu aikaa vuoden 2022 loppuun saakka. Komission asettaminen on kuitenkin viivästynyt, ja nyt pohditaan, tulisiko sille antaa jatkoaikaa vuoden 2023 loppuun.