Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Ville Koivuniemi joutuu maksamaan opiskelijan terveydenhoidosta, vaikka hän käyttää työterveyden palveluita: “Ainoa hyöty voisi olla ilmainen ehkäisy”

Opiskelijoiden terveydenhoitomaksulla rahoitetaan muun muassa seksuaalisen häirinnän torjumista ja mielenterveystyötä korkeakouluissa.

Ville Koivuniemi tukkipinon edessä.
Ville Koivuniemi opiskelee ammattikorkeakoulussa, toimii yrittäjänä ja käy lisäksi palkkatöissä. Kuva: Ville Koivuniemi
  • Greta Virranniemi

Opiskelija ja yrittäjä Ville Koivuniemi saa työterveyspalvelut kahdesta paikasta. Silti hän joutuu maksamaan myös korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksun.

Koivuniemi opiskelee agrologiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Samalla hän pyörittää omaa maaseutuyritystä Ylöjärvellä, minkä vuoksi hän maksaa omasta työterveyshoidostaan. Koivuniemi käy myös töissä metallialan firmassa, jonka työnantajan pitää järjestää hänelle lakisääteiset terveyspalvelut.

– Opiskelijoiden terveydenhoidosta ei ole minulle mitään hyötyä. Tämä on pakollinen ja täysin turha lisäerä. Talous on muutenkin jo kohtuu tiukalla. Ainoa hyöty voisi olla ilmaiset ehkäisyvälineet.

Samassa tilanteessa ovat muutkin korkeakouluopiskelijat, jotka käyvät töissä ja voivat käyttää työterveyspalveluja. Heidän pitää muiden opiskelijoiden tavoin maksaa 35,80 euroa lukukaudessa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n palveluista.

Tilanne on herättänyt närää erityisesti ammattikorkeakoulujen opiskelijoissa. Heidän pitää maksaa opiskelijoiden terveydenhoidosta ensimmäistä kertaa tänä vuonna, koska YTHS:n palvelut laajenivat myös heidän käyttöönsä vuodenvaihteessa.

– Opiskelijat, joilla on myös työterveyspalvelut käytössään, ihmettelevät miksi heidän pitää maksaa opiskelijaterveydenhoidosta, kertoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun oppilaskunnan hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Tekla Hahl.

Yrittäjä ei hyödy hammashoidosta

Lain mukaan maksuvelvollisia ovat kaikki läsnäolevat opiskelijat, joiden koulutus johtaa tutkintoon.

– Millään muilla seikoilla, kuten sillä aikooko käyttää palveluita, ei ole merkitystä, sanoo Kelan tiimipäällikkö Emmi Lehtonen.

Hän huomauttaa, että opiskelijat saavat käyttöönsä myös hammashoitopalvelut, jotka eivät sisälly kaikkiin työterveyshuollon sopimuksiin. Ville Koivuniemelle niistäkään ei ole iloa, sillä hän voi yrittäjänä räätälöidä työterveyspalvelunsa itse.

– Voin ruksia itselleni hammashoidon, verinäytteet ja erikoislääkärikäynnit. Minulla on kattava hoitopaketti työterveyspalveluissa.

Psykologien luentoja ja mobiilipelejä opiskelijoille

Opiskelijoiden terveydenhoitomaksulla ei rahoiteta ainoastaan käyntejä hoitajien ja lääkäreiden vastaanotoilla. Sillä kustannetaan myös opiskeluyhteisön palveluita.

YTHS esimerkiksi tarkistaa korkeakoulujen opiskeluympäristöt kolmen vuoden välein yhdessä kuntien terveystarkastajien kanssa. Käynneillä kiinnitetään huomiota muun muassa opiskelijoiden jaksamiseen, kiusaamiseen, seksuaaliseen häirintään ja ergonomiaan. Tarkastuksen jälkeen korkeakoulu saa toimenpide-esityksen tavoista, joilla olosuhteita voisi parantaa.

– Pääpaino ei ole siinä, että hankkikaa sähköpöytiä ja säätäkää valaistusta. Suurin osa ehdotuksista liittyy opiskelijoiden jaksamiseen ja tuen saantiin, sanoo YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi.

Säätiö järjestää myös psykologien ja muiden asiantuntijoiden luentoja opiskelijoille. Korona-aikaan se on tarjonnut matalan kynnyksen verkkoluentoja jaksamisen tueksi.

Tänä ja ensi vuonna YTHS kannustaa opiskelijoita liikkumaan erilaisten hankkeiden avulla. Monissa korkeakouluissa tehdään säätiön avustuksella somevideoita, jotka opastavat lähiliikuntapaikkojen käyttöön. Joillakin paikkakunnilla opiskelijat keräävät pisteitä liikuntapaikkojen käytöstä mobiilipelissä.

– Opiskeluyhteisöjen palveluilla tähdätään siihen, että opiskelijan kyky selvitä opinnoista paranisi ja korkeakoulut olisivat terveellisiä ja turvallisia ympäristöjä, Metsäniemi summaa.

“Äärettömän törkeää asiakaspalvelua”

Ville Koivuniemi oli epävarma maksuvelvollisuudestaan ja etsi aiheesta tietoa netistä. Hän päätyi Kelan nettisivujen perusteella käsitykseen, että terveydenhoitomaksusta voi tietyissä tilanteissa saada vapautuksen.

– Maksusta ei voi saada vapautusta missään tilanteessa. Kelalla ei ole minkäänlaista harkintavaltaa siinä, toteaa Kelan Emmi Lehtonen.

Sekaannuksiin on voinut Lehtosen mukaan johtaa esimerkiksi Kelan tammikuun puolivälissä lähettämä infokirje asiasta. Se on saattanut lähteä myös henkilöille, jotka ovat vaikkapa jo valmistuneet tai ilmoittautuneet poissaoleviksi eivätkä siksi ole maksuvelvollisia.

Lisäksi avoimessa yliopistossa ja avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskelevien ei tarvitse maksaa terveydenhoitomaksua eivätkä he saa käyttää YTHS:n palveluita.

Ville Koivuniemi soitti lopulta Kelan asiakaspalveluun, koska maksuvelvollisuusasia jäi hänelle epäselväksi.

– Siellä oli äärettömän törkeää asiakaspalvelua. Sanottiin vain, että se on ehdottomasti maksettava, eikä mitään muuta vaihtoehtoa ole, vaikka netissä sanotaan, että pystyy hakemaan vapautusta.

Emmi Lehtonen kehottaa antamaan huonosta tai epäasiallisesta asiakaspalvelusta palautetta Kelalle omalla nimellä, jolloin asia voidaan selvittää.

Tieto maksusta tuli opiskelukavereiden kautta

Opiskelijat kritisoivat myös Kelan tiedotuslinjaa terveydenhoitomaksusta, joka piti maksaa nyt ensimmäistä kertaa oma-aloitteisesti. Kela ei lähettänyt asiasta laskua.

Ville Koivuniemi sai tietää maksusta kavereidensa kautta. Kelan viestintälinja kismittää häntäkin.

– En saanut aluksi tietää asiasta Kelalta enkä oppilaitokselta, vaan opiskelijakaverit laittoivat WhtasApp-ryhmäämme linkin ja viestin asiasta. Oppilaitos tiedotti asiasta myöhemmin.

8.3.2021 klo 9.55 Tarkennettu, että Koivuniemi opiskelee agrologiksi, ei agrologiaa.

Lue lisää:

"Mukana oli kapinahenkeä" – Aleksi Segerman maksoi YTHS-laskun viimeisenä iltana, viidenneksellä opiskelijoista se venyi eräpäivän yli