Talous- ja ympäristöarvot ovat jälleen törmäyskurssilla Grönlannissa. Grönlannin eteläosiin, Kuannersuitin vuorialueelle, on jo pitkään ollut suunnitteilla avolouhos, josta louhittaisiin muun muassa radioaktiivisia alkuaineita uraania ja toriumia.
Kaivoksen perustaminen toisi Grönlantiin työpaikkoja, mutta louhinta tuottaisi myös radioaktiivista jätettä. Yli 140 kansallista ja kansainvälistä ympäristöjärjestöä onkin asettunut vastustamaan hanketta, kertoo Grönlannin yleisradio Kalaallit Nunaata Radioa.
– Uraanin louhinta tuhoaa haavoittuvan arktisen ympäristön ja johtaa ydinaseiden leviämiseen, järjestöt totesivat yhteisessä kannanotossaan.
Kaivoshanke on johtanut Grönlannissa poliittiseen kriisiin. Sosiaaliliberaali Demokraatit-puolue ilmoitti viikko sitten jättävänsä hallituksen. Puolue tukee kaivoshanketta, mutta epäilee, onko hallitus enää yhtenäisesti sen takana.
Grönlannin parlamentti päätti eilen tiistaina ennenaikaisten vaalien järjestämisestä huhtikuun alkupuolella.
Kaivoshanke käynnissä 14 vuotta
Kuannersuitin [tanskaksi Kvanefjeld] kaivoshanke käynnistyi jo vuonna 2010. Silloin australialainen Greenland Minerals sai malminetsintäluvan alueelle. Nyt se haluaa kaivosluvan, ja lupapäätöstä edeltävät julkiset kuulemiset ovat käynnissä.
Yhtiön mukaan Kuannersuitissa on yksi maailman suurimmista uraanin ja harvinaisten maametallien esiintymistä. Se perustaisi alueelle avolouhoksen ja louhisi sieltä kolme miljoonaa tonnia malmia vuodessa. Kaivos pidettäisiin toiminnassa lähes 40 vuotta, ja se työllistäisi yli 300 grönlantilaista.
Harvinaisiin maametalleihin kuuluu 17 metallia, joita käytetään muun muassa älypuhelimien ja sähköautojen komponenttien valmistuksessa.
Sosiaalidemokraatit empivät
Grönlannin suurin puolue, sosiaalidemokraattinen Siumut, kannatti alun perin kaivoshanketta. Uuden puoluejohtajan valinnan myötä sen linja on kuitenkin muuttunut varovaisemmaksi.
Sosiaaliliberaali Demokraatit lopetti hallitusyhteistyön, kun se turhautui kaivoshankkeen käsittelyn hitauteen. Hallituksenvaihto voi viivästyttää lopullista päätöstä Kuannersuitista – tai haudata sen kokonaan.
Vasemmistovihreä Inuit Ataqatigiit johtaa tällä hetkellä mielipidekyselyjä, ja se vastustaa kaivoshanketta.
Tavoitteena itsenäisyys
Grönlannin itsehallintoa vahvistettiin vuonna 2009, ja silloin se sai myös oikeuden määrätä omista luonnonvarannoistaan. Suunnitteilla on kaikkiaan 70 kaivos-, kaasu- ja öljyprojektia.
Taloudellinen itsenäisyys voisi johtaa myös poliittiseen itsenäistymiseen, ja Kuannersuitin kaivos monipuolistaisi omalta osaltaan Grönlannin taloutta.
Ympäristöjärjestöt suhtautuvat nuivasti kaivos-, öljy- ja kaasuprojekteihin Grönlannissa. Ne suosisivat kalastusta, metsästystä, turismia ja elintarviketuotantoa Grönlannin elinkeinoina.
Nykyisellään Grönlanti on taloudellisesti riippuvainen emämaastaan. Tanska tukee Grönlantia vuosittain yli 500 miljoonalla eurolla, mikä muodostaa noin kolmanneksen alueen budjetista.
Lue myös:
Berlingske: Demokraterne forlader grønlandsk regering
Politiken: 141 miljøorganisationer advarer Grønland: Drop den minedrift
Kristeligt Dagblad: Fakta: Få overblikket over Grønlands syv partier