Oikeuskansleri Tuomas Pöysti rajaisi kansanedustajien mahdollisuutta toimia kahdessa eri roolissa silloin, kun eduskunta käsittelee ministerin toimien lainmukaisuutta.
Kysymys on siis sen kaltaisesta tilanteesta kuin viime vuonna, jolloin eduskunnan perustuslakivaliokunta selvitti ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toimia Syyrian al-Holin leirin suomalaisten kotiuttamisesta.
Perustuslakivaliokunnan kokoomusjäsenistä Wille Rydman ja Heikki Vestman olivat sekä Haavistoa vastaan tehdyn muistutuksen allekirjoittajia että muistutuksen käsittelijöitä valiokunnassa. Heillä oli siis kaksoisrooli sekä kantelijana että ratkaisijana.
Kokoomuskaksikon toiminnassa ei ollut mitään lainvastaista. Myös oikeuskansleri muistuttaa, että kokoomusedustajat eivät olleet esteellisiä ratkaisemaan Haavisto-tapausta perustuslakivaliokunnassa.
Tulevaisuudessa oikeuskanslerin mielestä mahdollisuus tällaiseen kaksoisrooliin pitäisi kuitenkin laissa estää.
– Oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellyttää, että samassa prosessissa toimitaan vain yhdessä roolissa. Siitä näkökulmasta olisi suotavaa, että lainsäädännöllisesti selkeytetään se, että osallistutaan joko muistutuksen tekijänä tai valiokunnan jäsenenä.
Viittaus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin tuo esiin sen, että perustuslakivaliokunta on ministerivastuuasioissa poikkeusroolissa.
Ulkoministeri Pekka Haaviston tapauksessa perustuslakivaliokunta ei ollut tuomarin roolissa vaan pohjusti eduskunnan ratkaisua, pitäisikö tapauksessa nostaa syyte. Perustuslakivaliokunta oli siis osa syyteharkintaa. Suomessa syyttäjä on osa oikeuslaitosta.
Muutos auttaisi pitämään politiikan ja juridiikan erillään
Oikeuskanslerin kaipaama muutos tarkoittaisi sitä, että sama kansanedustaja ei voisi enää tehdä muistutusta ministerin toimien lainmukaisuuden tutkinnasta ja käsitellä samaa asiaa perustuslakivaliokunnassa.
– Se tukisi poliittisen prosessin ja juridisen prosessin erillisyyttä, mikä on perusteltua silloin, kun kysymys on rikosvastuusta, Tuomas Pöysti perustelee.
– Tämä asia pitäisi selventää perustuslaissa, ministerivastuuasian käsittelystä annetussa laissa ja eduskunnan työjärjestyksessä.
Periaatteen toteutuminen vaatisi todennäköisesti perustuslain muutosta, koska perustuslaki säätää kansanedustajan esteellisyydestä. Nykyinen perustuslaki mainitsee edustajan esteellisyydeksi vain asiat, jotka koskevat edustajaa henkilökohtaisesti tai hänen virkatoimensa tarkastamista valiokunnassa.
Oikeuskanslerin mukaan perustuslain muutos voitaisiin tehdä lähivuosina. Pöysti kuitenkin arvelee, ettei oikeusministeriö välttämättä ehdi valmistella asiaa enää tällä vaalikaudella.
Kun nykyistä lakia valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä valmisteltiin 1990-luvun lopussa, hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, että perustuslakivaliokunnan kokoonpanossa voi tulla esteellisyyskysymyksiä. Hallituksen esityksen mukaan "tulkinnat ovat näiltä osin kuitenkin vakiintuneet eikä niitä ole tarkoitus muuttaa".
– Käytännössä on katsottu, että kansanedustaja voi ottaa osaa ministerivastuuasian käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa, vaikka hän olisi esimerkiksi allekirjoittanut sen muistutuksen, jolla ministerivastuuasia on pantu vireille, hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa lukee.
Puhemies Anu Vehviläinen arvosteli edustajien kaksoisroolia joulukuussa
Myös eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) arvosteli nykyistä käytäntöä heti perustuslakivaliokunnan Haavisto-mietinnön jälkeen 10. joulukuuta viime vuonna. Puhemiehen harvinaisen suorasanainen näkemys jäi tuolloin muun Haavisto-jupakan alle.
Vehviläisen mukaan ei ole hyvä, että samat kansanedustajat tekevät muistutuksen ministerin toiminnasta ja ovat myös perustuslakivaliokunnassa päättämässä asiasta.
– Se ei minusta ole ihan hyvä asia. Ajattelen, että voi olla muitakin korjaustarpeita ministerivastuulakiin. Pidän tosi tärkeänä, että jatkossa pystytään erottamaan juridiikka ja politiikka toisistaan, Vehviläinen sanoi tiedotustilaisuudessaan joulukuussa.
- Katso Anu Vehviläisen näkemys joulukuun tiedotustilaisuuden videosta, napauta yllä olevaa kuvaa tai avaa linkki.
Edustajan valittava: perustuslakivaliokunta vai valtakunnanoikeus
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti pitäisi ennallaan nykyisen kansanedustajan valintamahdollisuuden, osallistuuko edustaja ministerivastuuasian käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa vai mahdollisessa valtakunnanoikeuden istunnossa. Molempiin ei voi osallistua.
Pekka Haaviston tapauksessa entinen oikeusministeri, kokoomuksen kansanedustaja Antti Häkkänen ei osallistunut tapauksen käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa, koska hän on valtakunnanoikeuden jäsen.
Sen sijaan toinen aiempi oikeusministeri, SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen osallistui Haaviston tapauksen käsittelyyn perustuslakivaliokunnan varajäsenenä.
Jos Haavistoa olisi syytetty valtakunnanoikeudessa, valtakunnanoikeuden jäsenenä Koskinen ei olisi voinut enää käsitellä tapausta. Hänen tilalleen olisi tullut varajäsen.
Viime joulukuussa eduskunnan täysistunto ratkaisi lopulta ulkoministeri Pekka Haaviston tapauksen perustuslakivaliokunnan esityksen pohjalta.
Syytettä ei nostettu, vaikka perustuslakivaliokunnan mukaan ulkoministerin toimissa oli lainvastaisuutta. Ministerin tavallista korkeampi syytekynnys ei kuitenkaan ylittynyt.
Oikeuskansleri on jo aiemmin Suomen Kuvalehden haastattelussa pohtinut sitä, kannattaisiko ministerisyytteen nostaminen ratkaista eduskunnan täysistunnon sijaan perustuslakivaliokunnassa.
Tuomas Pöysti nimeää itselleen mieluisammaksi vaihtoehdon, jossa syytteen nostamisesta päättäisi perustuslakivaliokunta eikä eduskunnan täysistunto, kuten nyt.
Voit keskustalla kansanedustajien asemasta ministerivastuuasioiden käsittelyssä sunnuntaihin 21.2.2021 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.
Lue myös:
Pekka Haavisto sai eduskunnan luottamuksen äänin 101–68 – Näin suuri sali äänesti