Suomen asuntomarkkinat eivät viime vuonna juuri heilahtaneet koronakriisin vaikutuksesta, vaan asuntojen hinnat jatkoivat nousuaan, kertoo Pellervon taloustutkimus asuntomarkkinaennusteessaan. Aiemmissa talouskriiseissä myös asuntojen hinnoilla on ollut tapana kääntyä muun talouden vetäminä laskuun.
Hintoja kannattelivat PTT:n arvion mukaan ainakin kevyt rahapolitiikka, elvyttävä finanssipolitiikka ja kuluttajien muuttunut käytös.
Alueelliset erot olivat suuria. Koko maan tasolla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 2,1 prosenttia viime vuonna, mutta Helsingissä nousua kertyi melkein viisi prosenttia. Turku ja Tampere ylsivät neljään prosenttiin, mutta Oulussa ja Vantaalla jäätiin nollille.
PTT:n ekonomisti Peetu Keskinen arvioi, että tänä vuonna hinnat eivät enää nouse yhtä nopeasti, koska pandemiatilanteen parantuessa ihmisille jää enemmän muita kulutusmahdollisuuksia. Koko vuoden kasvuluvuksi tulee noin yksi prosentti.
Rajoitettu tarjonta Helsingissä tosin pitää hinnat yhä korkealla tasolla, ja Tampereellakin hinnat nousevat nopeasti, Keskinen arvioi.
Vuokramarkkinoilla taloustilanteen paraneminen voi näkyä vapaarahoitteisten vuokrien nopeampana nousuna kuin viime vuonna, PTT ennakoi. Inflaation kiihtyminen tuo myös paineita vuokrien korotuksiin. Koko maan osalta vapaarahoitteisten vuokrien odotetaan tänä vuonna nousevan 1,4 prosenttia, mutta pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa nousu on nopeampaa.
Alueiden hintaerot jatkavat kasvuaan
Koronakriisin vaikutusta ihmisten asumisvalintoihin pohdittiin paljon, mutta lopulta vaikutukset eivät näytä olleen kovin dramaattiset. Joitakin merkkejä muutoksista on kuitenkin näkynyt.
– Rivi- ja omakotitaloille on ollut aiempaa enemmän kysyntää, ja Kuopio sekä Kotka erottuvat kaupunkien vertailussa. Niissä hintakehitys on ollut erityisen vahvaa, Keskinen toteaa tiedotteessa.
Kuopiossa ja Kotkassa reaalihintojen nousu on ollut korona-aikana neljä prosenttiyksikköä vauhdikkaampaa kuin yleensä.
Lahdessa, Kouvolassa, Mikkelissä, Kokkolassa ja Jyväskylässä nousu jäi tavallista hitaammaksi. Pahiten laahasi Lahti, joissa reaalihinnat kehittyivät lähes kuusi prosenttiyksikköä heikommin kuin yleensä.
– Tarkastelun tavoite on havainnollistaa sitä, miten pandemian vaikutukset alueellisille asuntomarkkinoille ovat eronneet toisistaan. Yleisesti voidaankin sanoa, että asuntomarkkinoiden polarisaatio on jatkunut myös pandemian aikana, Keskinen summaa.
Lue myös: