Maaseudun Tulevaisuus näyttää tyhjältä.
Tai siis Maaseudun Tulevaisuuden toimituksessa on tyhjää.
Ainoastaan päätoimittaja Jouni Kemppaisen huoneessa palavat valot. Sekin johtuu siitä, että hän on tullut haastattelua varten paikan päälle kotoaan Kirkkonummelta, jossa hän enimmäkseen tekee etänä töitä.
Maaseudun Tulevaisuutta julkaiseva Viestimedia-yhtiö ilmoitti tovi sitten, että koko toimitus siirtyy pysyvästi etätöihin.
Tarkemmin sanoen kyse on monipaikkaisesta työstä.
Toimitus Helsingin keskustan arvokorttelissa Simonkadulla säilyy, mutta mediayhtiön käytössä olevasta Maalaisten talon kolmesta kerroksesta jää käyttöön vain osa.
Lehteä tehdään jatkossa työntekijöiden kodeissa, eri puolilla maata.
Konttorista luovutaan, mutta ei kokonaan
Kuten monet muut, koronapandemia pakotti Maaseudun Tulevaisuuden ja koko MTK:n mediayhtiö Viestimedian työntekijät etätöihin noin vuosi sitten. Ja kun etätyö jatkui, huomattiin, että lehteä voi julkaista kotikonttorista nykyteknologian avulla aivan kuten ennenkin.
– Onhan se herättelevää, että tilat täällä ovat tyhjillään. Ja samaan aikaan on ollut yllätys, miten tyytyväisiä kaikki ovat olleet etätyöhön, toimitusjohtaja Anu Nissinen sanoo.
Henkilöstökyselyssä suurin osa työntekijöistä ilmoitti haluavansa jatkossa tehdä etänä ainakin kolme päivää viikossa.
Siksi päätös siirtyä täysin etätöihin – tai monipaikkaiseen työhön – oli luonteva. Tulevaisuudessa kaikkia tiloja ei enää tarvita ja jäljelle jäävätkin suunnitellaan uudelleen.
Tilojen pienentäminen tuo toki säästöjä, mutta se ei ole monipaikkatyöhön siirtymisen syy, Nissinen painottaa.
– Nyt pohditaan sitä, mikä on esimerkiksi sellaista työtä, mitä halutaan tehdä täällä paikan päällä. Ihmiset kaipaavat toistensa tapaamista. Miten se järjestetään tiimien ja organisaation kesken? Ja millaisia pelisääntöjä liittyy etänä työskentelyyn, Nissinen sanoo.
"Olemme olleet hybridimallissa jo vuosia ennen koronaa. Kiva, että muutkin alkaa tajuamaan, mitä moderni työ on. Jotain hyvää tilanteesta."
Sami Kankaanpää, managing consultant, Elisa oyj
Monipaikkainen työ on tullut jäädäkseen
Etätyö ja monipaikkainen työ ovat olleet työelämän trendisanoja jo pitkään.
Monipaikkaisuus tarkoittaa sitä, että töitä voidaan tehdä oikeastaan missä tahansa. Ei siis vain työpaikalla tai kotona, vaan vaikka asiakkaalla, kirjastossa, matkoilla, mökillä tai missä tahansa sopivassa paikassa.
Monipaikkaisesta työstä puhutaan myös hybridimallina. Tällöin tarkoitetaan usein toimiston ja etätyön yhdistelmää.
Vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki Työterveyslaitokselta sanoo, että jo vuonna 2016 suomalaista työntekijöistä 45 prosenttia teki etätöitä tai monipaikkaisia töitä.
– Digitalisaatio on vauhdittanut työn irtautumista ajasta ja paikasta, hän sanoo.
Ennen koronaepidemiaa suomalaiset tekivät etätyötä ja monipaikkaista työtä eniten Euroopassa.
"Meillä on jo pari vuotta työskennelty täysin etämallissa, jo ennen koronaa. Pari vuotta sitten siitä tuli kummasteluja, mutta ei enää. Viimeksi viime viikolla tosin tästä tuli potentiaaliselta rahoittajalta kommenttia, että meidän yritystä ei pidetä uskottavana kasvuyrityksenä kun meillä ei ole fyysistä toimistoa. No, onneksi numerot puhuvat puolestaan."
Aissa Paronen, perustaja, Weekendbee
Ruohomäki sanoo, että nyt organisaatiot ovat saaneet tietoa, miten etätyöt toimivat.
– Yksi skenaario on, että monipaikkainen työ ja etätyö tulevat jatkumaan koronakriisin jälkeenkin.
Tätä mieltä ollaan monissa yrityksissä ja myös valtiohallinnossa.
Keittiön pöydän ääreltä ruokitaan lapset ja johdetaan toimitusta
Maaseudun Tulevaisuuden uutispäällikkö Stina Haaso istuu paritalon yhdistetyn keittiön olohuoneen pöydän äärellä ja saattaa seuraavan päivän lehteä painoon.
Espoon Kilo on tavallinen pääkaupunkiseudun lähiö, joka tunnetaan ehkä parhaiten Kilon poliisi -vitsikirjasta. (Kirjan nimikkovitsi kuuluu: Mikä on maailman pienin poliisi? – Kilon poliisi. Kilossa siis sijaitsee Espoon pääpoliisiasema, joka on osa Länsi-Uudenmaan poliisia.)
Tämän lähiön valkoisen rivitalon alakerrasta on vedetty toimitusta jo vuoden ajan.
– Nyt tilasin viimein työpöydän. Tuohon se tulee, Stina Haaso sanoo ja osoittaa olohuoneen ikkunan viereistä seinää, johon on raivattu tyhjä tila.
"Me olemme olleet koko 7,5-vuotisen historian ajan etätyömallissa. Viisi vuotta sitten se aiheutti vielä hämmennystä, mutta nykyään ei enään tarvi selitellä."
Simo Mäkinen, toimitusjohtaja, Leimio oy
Samalla seinällä on vanha puinen pulpetti sekä sohva, jonka vieressä on Duplo-legoja.
– Tässä on päivystäessä istuttu aika monta päivää, iltaa ja viikonloppua, Haaso sanoo.
Kun etätyö alkoi vuosi sitten, Haaso sanoo olleensa huolissaan. Aiemmin työ tehtiin uutisdeskillä. Uutisdeski oli toimituksessa paikka, jossa olivat taittajat, toimitussihteerit, verkon moderaattorit – siis se porukka, joka vastasi siitä, että Maaseudun Tulevaisuus ilmestyi paperilehtenä ja verkossa niin kuin piti.
Ja yhtäkkiä kaikki työskentelivätkin kodeistaan.
– Mietin että mitä tästä tulee. Pystyykö tätä operoimaan virtuaalisesti, Haaso sanoo.
Alkuun kuormitus oli kova.
– Nyt koen olevani voittajien puolella.
Vaikka työ leviää vapaa-ajallakin, kotoa tehty työ on tarkoittanut Haasolle sitä, että hän on voinut olla aiempaa enemmän läsnä lastensa arjessa kuin koskaan aiemmin. Eikä työnteko kärsi siitä lainkaan.
Yhteishuoltajana Haaso joutui työnsä vuoksi jatkuvasti järjestelemään lastenhoitoa. Nyt tätä tarvetta ei ole ollut.
“Meillä etätyö on ollut pitkään mahdollista, kunhan asiasta sopii oman tiimin ja asiakkaan kanssa. Ei mitään lupalappuja tarvi täytellä. Kesällä kysyttiin henkilöstöltä, mitä mieltä ovat toimistosta, että onko sille tarvetta. Oulun väkemme halusi jatkaa etätyö+toimisto -mallilla. Helsingissä sen sijaan päätimme luopua toimistosta kokonaan ja sitä kokeilua on nyt takana muutama kuukausi.”
Heli Järvenpää, marketing manager, Sysart
Monipaikkainen työ vaatii uudenlaista johtamista
Monipaikkainen työ vaatii isoa muutosta koko työelämälle. Näin sanoo vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki Työterveyslaitokselta.
– Tässä kannattaa tehdä kokeiluja ja testausta, miten työ sujuu, Ruohomäki sanoo.
Nyt kaikkialla pitää miettiä, millaisia tiloja, johtamista ja esimerkiksi teknologiaa jatkossa tarvitaan.
Samat kysymykset pohdituttavat myös Maaseudun Tulevaisuuden ja Viestimedian johtoa.
Saako toimittaja vaikka muuttaa Helsingistä Rovaniemelle tekemään töitään? Miten etätyötä johdetaan? Tarvitaanko vielä parempia verkkoyhteyksiä tai muuta teknologiaa?
– Me ei olla ihan vielä siinä pisteessä, että olisimme kaikkia etätyön sääntöjä miettineet. Lähtökohtaisesti hyvät tietoliikenneyhteydet ovat tärkein asia, toimitusjohtaja Anu Nissinen sanoo.
"Meillä on 10 hengen hajautettu tiimi kymmenessä eri maassa ja neljällä eri mantereella. Kukaan ei ole tavannut toistaan koskaan livenä. Viikossa vain kaksi palaveria: yksi devaajille ja yksi demosessio kaikille. Työskentely pääsääntöisesti asynkronoidusti tekstin välityksellä jokainen oman aikavyöhykkeensä ja elämäntilanteensa ehdoilla. Ei sovi kaikille eikä varsinkaan perinteiseen toimistotyöhön tottuneille ekstroverteille."
Karri Koivuniemi, perustaja, Lifetimely oy
Kun työntekijät ovat hajallaan, jokaisen oma vastuu korostuu.
– Tässä on kyse luottamuksesta, Nissinen sanoo.
– Meillä ei ole ollut siinä mitään ongelmia, päinvastoin.
Hän sanoo, että etäjohtamisen kannalta erilaisten tavoitteiden asettaminen korostuu.
Iso haaste on myös yhteishengen luominen.
– Sen olemme huomanneet, että Teams-kokouksissa korostuu tasapuolisuus. Hiljaistenkin mielipiteet tulevat paremmin esiin, Nissinen sanoo.
Etänä tiedon pitää kulkea mahdollisimman avoimesti. Ja kaikki pitää saada osallistettua mukaan, päätoimittaja Jouni Kemppainen puolestaan painottaa.
"Meillä työskennellään 16 maassa varmastikin myös jatkossa hybridinä. Toisaalta ihan oikeaa yhteisöllisyyttä "livenä", mitä toimistoilla koetaan, on paljon kaivattu. Meitä on moneen, mitä kukakin arvostaa ja kaipaa, ja mikä kenellekin missäkin tilanteessa sopii. Nyt ja jatkossa."
Liisa-Maria Lehtonen, team leader, Telko ltd.
Uutispäällikkö Stina Haaso on samoilla linjoilla: Etänä pitää ottaa läsnätyötä aktiivisemmin yhteyttä työntekijöihin. Ja luoda jatkuvasti pikapalavereita asioille, jotka aiemmin olisivat aiemmin hoituneet huikkaamalla toimituksessa työpöydän yli.
– Itsenäisyyttä vaaditaan enemmän kuin aiemmin. Kaikkien pitää tietää, mitä ollaan tekemässä. Haaso sanoo.
– Toki ikävä on ihmisiä, että heitä pääsisi taas tapaamaan.
Jatkossa työntekijät saattavat olla satojen kilometrien päässä
Monipaikkaisuus mahdollistaa Maaseudun Tulevaisuudelle sen, että sen tulevaisuus on yhä enemmän maaseudulla.
Kun tiettyyn työpaikkaan ei tarvitse tulla, voi töitä tehdä eri kaupungissa tai maalla, kunhan vain yhteydet pelaavat.
– Maaseudun Tulevaisuus on maakuntiin erikoistunut lehti. Meidän yleisömme on maakunnissa. Meidän kannattaa tehdä niin kuin opetamme. Monipaikkaisuus, se että voidaan tehdä töitä eri puolilla Suomea, sopii meille hyvin, päätoimittaja Jouni Kemppainen sanoo.
"Olemme olleet hybridimallissa jo vuosia ennen koronaa"
Monipaikkainen työ ja hybridityö ovat olleet monessa työpaikassa jo pitkään käytössä. Työn digitalisoituminen on mahdollistanut asioiden hoitamisen paikkariippumattomasti. Jutun välissä olevat sitaatit ovat eri yritysten edustajien kommentteja siirtymisestä monipaikkaiseen työhän.
“Meillä ei ole tehty mitään muodollisia päätöksiä, mutta tulevaisuus nojaa melko varmasti hybridimalliin. Tähänkin asti konsultit ovat istuneet pääasiassa asiakkailla ja oman firman kohtaamiset ovat olleet usein etäyhteyksien varassa. Asiakkaista tietysti riippuu myös tulevaisuus, mutta otaksuisin hybridimallin olevan useimpien valinta. Varmasti fyysistäkin läsnäoloa vaaditaan tai ainakin toivotaan, mutta etätyön rooli on taatusti aiempaa isompi."
Vexi Savijoki, head of Service Design & UX, Solidabis oy
Juttua muokattu 22.2. kello 9.52. Stina Haason ja Maaseudun Tulevaisuuden nimet korjattu.