Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Tiede sanoo, että huumeiden käyttäjiä ei ole järkeä rangaista – miksi poliitikot eivät kuuntele? Tutkija: "Pelataan enemmän tunteella kuin järjellä"

Tutkimusten mukaan dekriminalisointiin nojaava huumausainepolitiikka vähentää huumeista aiheutuvia ongelmia. Takaisin Pasilaan -podcastissa pohditaan, miksi luotamme koronakysymyksissä vankasti tieteeseen, mutta huumekysymyksessä emme.

Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo. 11.11.2020.
Nuorisotutkimusseuran tutkija Mikko Salasuo on tutkinut päihdekulttuuria ja -keskustelua pitkään. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle
  • Marjukka Mattila
  • Sami Lindfors

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan huumausaineiden käyttämisen rangaistavuudesta tulisi luopua kaikkien huumeiden osalta. Lausunto annettiin eduskunnan lakivaliokunnalle, joka kerää kommentteja kansalaisaloitteeseen kannabiksen dekriminalisoinnista.

Käytön dekriminalisointi tarkoittaa sitä, että käyttäminen on edelleen lain vastaista, mutta siitä ei käytännössä koidu rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Kansalaisaloite kannabiksen käytön dekriminalisoinnista keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta vuonna 2019. Nyt sitä käsitellään eduskunnan lakivaliokunnassa, joka on pyytänyt aloitteeseen lausuntoja niin viranomaisilta kuin oikeusoppineiltakin.

Kuuntele Takaisin Pasilaan tästä
Huumeet: Tiede sanoo, että käyttäjiä ei kannata rangaista, mutta poliitikot eivät usko – miksi?

Kansalaisaloitteessa käsitellään käytön dekriminalisointia vain kannabiksen osalta, mutta THL:n mukaan kannabikselle ei kannata tehdä niin sanottua erillislakia. THL:n lausunnossa ehdotetaan, että käyttörikoksen poistamista pitäisi pohtia kokonaisuudessaan huumeiden osalta.

Dekriminalisointi on tutkimusten mukaan vähentänyt huumeiden käytöstä aiheutuvia ongelmia. Huumepolitiikkaa on muutettu esimerkiksi siten, että narkomaaneja ohjataan ensisijaisesti hoitoon putkareissujen sijaan.

Kymmenen miljoonan asukkaan Portugalissa huumekuolemat ovat laskeneet merkittävästi sen jälkeen, kun maassa dekriminalisoitiin huumeiden käyttö vuonna 2001. Vuonna 2017 maassa oli huumekuolemia 51, kun Suomessa niitä oli 200.

Positiivisia kokemuksia dekriminalisoivasta politiikasta on myös Hollannissa ja Tsekissä. Nyt myös Norja aikoo muovata huumausainepolitiikkaansa uusiksi.

Pitkän linjan nuoriso- ja päihdekulttuuritutkija Mikko Salasuo kertoo Takaisin Pasilaan -podcastissa, että nyt myös Suomen asenneilmapiirissä on tapahtunut selvä muutos.

– Sen näkee jo siinä, että tuo THL:n lausunto on aiheuttanut yllättävän vähän vastalauseita, hän toteaa.

THL:n tutkijat kertoivat jo vuonna 2018, että huumeiden käytön dekriminalisointi on tutkimustiedon näkökulmasta tehokkaampi tie ongelmien vähentämiseen kuin rankaisupolitiikka.

Poliitikot pyytävät kansalaisia luottamaan tieteeseen ja tutkimustietoon esimerkiksi koronaviruksen ehkäisyssä, mutta miksi huumausainekysymyksissä tiede halutaan ohittaa?

– Mikään ei ole helpompaa kuin vedota ihmisten tunteisiin. Tässä pelataan enemmän tunteella kuin järjellä ja siksi keskustelu on näin hankalaa.

Salasuo ei kuitenkaan tue dekriminalisointia Suomessa suoraan, vaan mahdollisia vaikutuksia pitäisi selvittää ensin.

Kuuntele koko Takaisin Pasilaan -podcastin jakso Yle Areenassa!

Keskustelu on avoinna 24.2. klo 23 asti.