Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Tätäkin korona sai aikaan: eläkkeelle siirrytään yhä vanhempana – vapaa-ajalle ei keksitäkään niin paljon tekemistä kuin luultiin

Koronapandemia nosti eläkeikää lähes puolella vuodella. Eläkkeelle siirryttiin koronavuonna 2020 poikkeuksellisen paljon myöhempään kuin vuotta aiemmin.

Ulkoilijoita luistelemassa meren jäällä.
Eläkkeelle siirtymisen ikä nousi selvästi koronavuonna. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
  • Jari Järvinen

Eläkkeelle siirtymisen ikä nousi harvinaisen paljon viime vuonna. Eläkkeelle siirryttiin käytännössä viitisen kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2019. Eläketurvakeskus arvioi tämän johtuvan osittain koronasta.

– Suomalaiset myöhensivät eläkkeelle siirtymistään merkittävästi viime vuonna. Koronapandemia on saattanut vaikuttaa eläkeaikeisiin niin, että ehkä vapaa-aika ei houkuttelekaan poikkeusoloissa matkustus- ja harrastusrajoitusten vuoksi, kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta toteaa.

Hakemukset vähenivät kesän jälkeen

Kehityspäällikkö Kanniston mukaan eläkkeellesiirtymisiän muutokseen vaikuttivat myös vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu, ja se että vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrät laskivat.

– Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostolla on merkittävä vaikutus. Sen sijaan korona lienee vaikuttanut ennen kaikkea vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrän vähenemiseen, Kannisto tarkentaa.

Vanhuuseläkehakemukset vähenivät kesän jälkeen selvästi. Koronan vaikutuksia eläkkeelle siirtymiseen ei ole vielä varsinaisesti tutkittu.

Jari Kannisto
Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Ikääntyneiden työllisyysaste nousi

– Korona on tehnyt vapaa-ajasta rajoitettua. Kun aikaa viettää lähinnä omassa kuplassa kotona, se ei tunnu yhtä kiehtovalta kuin esimerkiksi vaikkapa matkustelu. Myöskään ikääntyneiden työnteko ei näytä vaikeutuneen koronavuonna – päinvastoin lähellä eläkeikää olevien työllisyysaste nousi pari prosenttiyksikköä, Kannisto selvittää.

Yli 55-vuotiaiden ikäluokissa työllisyysaste onkin historiallisen korkealla.

Kannisto huomauttaa, että eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen on tärkeää sekä yksilöiden että ennen kaikkea koko yhteiskunnan kannalta.

– Työikäisen väestön määrä vähenee. Jo lähivuosina meitä uhkaa työvoimapula. Mitä myöhemmin eläkkeelle jäädään, sitä enemmän meillä on työtä tekeviä käsiä. Samalla eläkejärjestelmän kustannusrasite pysyy paremmin hallinnassa, ja eläkkeelle siirtyvien eläkkeet nousevat, Kannisto sanoo.

Viime vuonna Suomessa jäätiin eläkkeelle keskimäärin 61,9 vuoden iässä. Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneita ei lasketa eläkkeelle siirtyneisiin.

Juttua muokattu 25.2. klo 8.13: Jutusta poistettu grafiikka eläkkeellesiirtymisiän odotteesta epätarkkuuksien vuoksi. ** **