Koronavirustartuntoja on päässyt leviämään rakennustyömailla eri puolilla Suomea. Viime päivinä otsikoissa on ollut myös Rauman telakan tartuntarypäs, jossa telakka-alueen työntekijöiltä oli löytynyt tiistaihin mennessä kaikkiaan 240 tartuntaa yli 1 000 työntekijän joukosta.
Positiivisten testien lukumäärä kielii siitä, että koronavirus on jyllännyt telakalla jo jonkin aikaa, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila keskiviikkoaamuna Ylen Ykkösaamun radiohaastattelussa.
– Tuo määrä positiivisia testituloksia ei synny muutamassa päivässä tai edes viikossa. Herätyskellojen olisi pitänyt soida jo aiemmin, Varhila toteaa.
– Olemme myös ymmärtäneet, että tästä saattaa olla jotain viiteketjuja myös Turun telakalle. Eli kyllä isot rakennustyömaat ovat erittäin riskialttiita, ja toivomme, että niissä pienimmästäkin hälytysmerkistä tartuttaisiin toimeen, Varhila lisää.
Varhilan mukaan nyt Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja työnantajan päässä on hyvä tutkia, miten tapauksesta voitaisiin ottaa oppia niin, ettei vastaavaa pääsisi enää tapahtumaan.
– Uskoisin, että se olisi myös työnantajan etu.
Telakalla mahdollista vilppiä ulkomaalaisten työntekijöiden testipapereissa
Tiistaina Ykkösaamussa käsiteltiin myös Rauman telakan tilannetta. Tuolloin haastateltavana oli Satakunnan sairaanhoitopiiristä tartuntataudeista vastaava lääkäri Raija Uusitalo-Seppälä. Niin ikään hän totesi, että tilanne ei ole leimahtanut hetkessä.
Uusitalo-Seppälä totesi, että ulkomaisen työvoiman koronatestien seulonnassa on ollut mahdollisesti puutteita telakalla.
– Telakalla tarvitaan nyt pontevia toimia vierastyöläisten seulonnassa heidän saavuttuaan kotoa (ulkomailta). Siinä on ilmeisesti puutteita ollut, vaikka sen on pitänyt olla paperilla ihan kunnossa.
Uusitalo-Seppälä sanoi, että tilanne otetaan telakalla kyllä vakavasti, mutta hankalaa on esimerkiksi telakka-alueen eri toimijoiden suuri määrä. Telakalla toimii esimerkiksi useita alihankkijoita.
– Periaatteessa telakalla on ollut vaatimukset siitä, että näytteet otetaan, mutta kun siellä on laaja joukko toimijoiden verkostoja. Varmaankin on niin, että siellä on laitettu nimiä paperiin tilanteissa, joissa tosiasiallisesti testejä ei olekaan otettu.
– Siltä se ainakin vaikuttaa näin ulkopuolisen silmään, Uusitalo-Seppälä muotoili ja korosti, että moni telakalla toimii myös vilpittömästi ja oikein.
Varhilalta kysyttiin keskiviikon haastattelussa kommenttia mahdollisesti ilmenneeseen vilppiin testitulosten kirjauksissa.
– Jos tuollaista tapahtuu, se on selkeästi rikkomus. Se on petos, jos näin toimitaan, Varhila totesi.
Epäselvyyksiä siitä, kenen päätös on sulkea työmaa
Rakennustyömaita on myös jouduttu sulkemaan koronan päästyä leviämään ja työntekijöiden jouduttua karanteeniin. Mutta onko toimittu riittävän nopeasti?
Varhila totesi Ykkösaamussa, että työmaiden urakoitsijoiden ja viranomaisten välillä on ollut epäselvyyttä siitä, kenen vastuulla on ollut kulloinkin päättää yksittäisen työmaan sulkemisesta.
– Siinä on ollut jonkin verran epäselvyyttä, Varhila toteaa.
– Yrittäjillä on ymmärrettävästi tahtotila siihen, että viranomaiset sulkevat työmaita. Yrittäjillä on mahdolliset vastuuvakuutukset ynnä muut, joilla he pystyvät hakemaan viranomaispäätöksen jälkeen vakuutuksesta korvausta tappioihin.
Asia ei ole Varhilan mukaan aina yksinkertainen viranomaisenkaan näkökulmasta.
– Ne tilanteet saattavat olla sellaisia, että laista tai säädöksistä ei löydy suoraan mahdollisuuksia tehtaiden sulkemiseen, vaan täytyy keskustella siitä, mikä olisi järkevin ratkaisu.
Tärkeintä olisi Varhilan mukaan toimia nopeasti, jotta tauti ei leviä ja tilanne pitkity.
Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja: "Toivotaan tiiviimpää yhteistyötä"
Rakennusteollisuus ry:n toimitusjohtajan Aleksi Randellin mukaan sulkupäätöksen voi tarvittaessa tehdä yhtä hyvin viranomainen kuin urakoitsija.
– Toivotaan, että viranomaisyhteistyö olisi vielä tiiviimpää siellä työmailla ja että sitä voitaisiin nopeuttaa ja sujuvoittaa, Randell ilmaisi Ykkösaamun haastattelussa.
Tällöin Randellin mukaan esimerkiksi laajat koronatestaukset onnistuttaisiin polkaisemaan käyntiin nopeammin ja laajemmin.
– Silloin tartuntoihin päästään nopeasti kiinni, vaikka se voisi edellyttää hetkellisesti työmaan pysähtymistä.
STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila toteaa, että työterveyshuollon lisäksi myös julkinen terveydenhuolto voi auttaa työmaiden koronatesteissä.
– Työterveyshuoltosopimukset ovat rakennustyömailla voimassa, eli työterveyttä voidaan hyödyntää. Mutta kyseeseen tulee myös paikkakunnan normaali terveydenhuolto, koska tartuntaketjujen nopea katkaiseminen on myös julkisen vallan intressi, Varhila sanoi.
Lue lisää:
Koronavirus sai Rauman telakan polvilleen – näin kaikki eteni vain kahdessa viikossa