Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Eurooppa-kirje: Ethän toivo Britannialle pahaa, vaikka et EU-erosta pitäisikään – tuomiopäivä ei koittanut brexitin siirtymäajan päätyttyä

Saat olennaiset jutut Euroopasta kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Selfie Pasi Myöhäsestä. Taustalla London City.
Kuva: Pasi Myöhänen, Christos Chatzigiannis / AOP, kuvankäsittely: Harri Vähäkangas / Yle
    • Pasi Myöhänen
    • Liisa Lehmus
    • Matti Koivisto
    • Anna Karismo

Ei tarvitse lähettää näkkileipää! Lontoossa ei podeta ruokapulaa vaikka Britannian EU-kauppa onkin takkuillut pahasti brexitin siirtymäajan päättymisen jälkeen.

Huolet post-apokalyptisesta brexitistä ovat tähän saakka olleet turhia.

Saarivaltio ei ole vajonnut Atlanttiin - eikä brittien ole tarvinnut kasvattaa kiduksia selvitäkseen, kuten Kevin Costnerin hahmo Waterworld -elokuvassa.

Välillä tuntui, että brexitin kiihkeimmät vastustajat olisivat halunneet tuomiopäivän pasuunojen pauhaavan heti vuodenvaihteessa – jotta oman mielipiteen paremmuudesta olisi saatu pitävä todiste.

Tuomion torvisektio on kuitenkin tähän mennessä päästänyt vain varovaisia törähdyksiä.

EU:sta tulevaa tavaraa on jouduttu odottamaan viikkokausia vuodenvaihteen jälkeen. Tiettyjen kalalajien hinta on laskenut vientiongelmien vuoksi Britanniassa niin matalalle, että EU-eroa ajaneet kalastajat ovat hätää kärsimässä.

Mutta samalla pelätty kaaos satamissa on vältetty. Finanssialan työpaikkoja on tähän mennessä menetetty EU-maihin huomattavasti vähemmän kuin ala aiemmin arvioi.

Kahden kuukauden perusteella ei kannattaisi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, vaikka tämä suosittu laji onkin sekä EU-eroa vastustaneissa että sitä kannattaneissa piireissä.

Esimerkiksi Britannian hallituksen taloudellista takapakkia ennustava brexit-analyysi tarkastelee tilannetta 15 vuoden – ei kahden kuukauden aikajänteellä.

Ennusteiden pitävyyden näyttää vasta aika, mutta joka tapauksessa Britannialta ei haasteita puutu.

Onnistuneesta rokotusohjelmasta huolimatta maa on yksi koronaepidemiasta pahimmin kärsineistä maista niin ihmishengissä mitattuna kuin taloudellisesti.

Brexitistä juontuvia lisäongelmia ei siis todellakaan tarvittaisi esimerkiksi keväämmällä, kun EU:sta tulevien elintarvikkeiden laajemmat tullikontrollit otetaan käyttöön.

Eikä kukaan varmaan pahasti kärsineelle uusia ongelmia toivokaan, vaikka ne omaa EU-mielipidettä tukisivatkin. Eihän?

Seuraavaksi kollegoideni kooste viikon kiinnostavista uutisaiheista – mitkä tämän viikon aiheet on hyvä tietää? Lopuksi katsaus ensi viikkoon.

PS. Kiduksia ei ole tarvinnut kasvattaa, mutta muita merellisiä brexit-muutoksia brittikansalle on luvassa. Maan pääministeri Boris Johnson kannattaa kampanjaa, joka houkuttelee brittejä syömään aiemmin EU-pöytiin vietyjä kalalajeja. Samasta syystä Brittilässä hyljeksitty lasikampela on tarkoitus nimetä “Cornwallin kampelaksi”.

#SOMESSA: Korona-aikana luonnossa liikkuminen lisääntyy

Korona-aikana ihmiset eri puolilla Eurooppaa etsivät voimaa luonnosta.

Britanniassa on voimassa ulkonaliikkumiskielto, joka sallii vain yhden päivittäisen reippailun. Suomessakin ulkonaliikkumiskieltoa harkitaan, joten nauti vielä ulkoilusta kun sitä ei ole rajoitettu.

FAKTA: Digijättien EU-lobbaus voimistuu

Transparency Internationalin tuoreen raportin mukaan digijätit ovat lisänneet viime vuosien aikana EU-lobbaustaan merkittävästi. Raportissa mainitaan esimerkkinä Googlen Brysselin toimiston lobbausbudjetti, joka on kasvanut 360 prosenttia vuodesta 2014. Isot teknologiayritykset ovat myös kärkisijoilla kun listataan lobbaustapaamisia Euroopan komission kanssa.

Lue vielä nämä: Orban aikoo perustaa uuden ryhmän EU-parlamenttiin, Saksan AfD määriteltiin epäillyksi ääriryhmäksi

Viktor Orbán
Kuva: Francisco Seco / EPA

Unkarin pääministeri Viktor Orbán aikoo perustaa oman oikeistokonservatiivisen ryhmän EU-parlamenttiin. Vuosia jatkunut vääntö huipentui keskiviikkona , kun Unkarin valtapuolue Fidesz ilmoitti, että sen edustajat eroavat EPP:stä, parlamentin suurimmasta ryhmästä.

Syksyn vaaleihin valmistautuvassa Saksassa oikeistopopulistinen AfD-puolue on julistettu epäillyksi ääriryhmäksi. Viranomaiset saivat oikeuden muun muassa tarkkailla AfD:n sähköpostiliikennettä sekä värvätä puolueen jäseniä tiedonantajiksi. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun parlamenttipuolue on määritelty Saksassa epäillyksi ääriryhmäksi.

Oikeistopopulistien asema muuttui Euroopassa nopeasti vuoden 2015 pakolaiskriisin seurauksena. Ulkolinjan jakso Rajojen Eurooppa seurasi tilanteen käänteitä Unkarissa ja Saksassa. Saksassa maahanmuuttovastainen Pegida-liike ja AfD kasvattivat tuolloin nopeasti suosiotaan. Ohjelma löytyy Yle Areenasta.

Valko-Venäjän opposition kärkihahmo Svjatlana Tsihanouskaja vieraili alkuviikosta Helsingissä ja tapasi Suomen poliittista johtoa. Tsihanouskaja sai melkein valtiovieraan vastaanoton, mutta Suomi ei aio ryhtyä välittäjäksi Valko-Venäjän kriisissä.

Maistuisiko geenimuunneltu lohi? Yhdysvalloissa sitä myydään pian, mutta kiistanalaisesta tuottesta ei ole jätetty lupahakemusta EU:lle. Lue aiheesta lisää Ylen digikirjeenvaihtajan Mikko Leppäsen jutusta.

Ensi viikolla: Euroopassa odotetaan rokoteuutisia

Saksan odotetaan helpottavan koronarajoituksia ensi viikolla. Eurooppa-kirjeenvaihtajmme Suvi Turtiainen seuraa Saksan ilmaisia pikatestejä, joiden avulla yhteiskunnan avautuminen yritetään järjestää.

Rokoteasiat edistynevät, kun Euroopan lääkevirasto harkitsee ensi viikolla suositustaan Johnson & Johnsonin koronarokotteen myyntiluvalle EU:n alueella.

Maanantaina vietetään kansainvälistä naistenpäivää, joten muista läheisiäsi kukkakimpulla tai muulla mukavalla tervehdyksellä. Euroopan parlamentissa järjestetään naistenpäivän juhlatilaisuus, jossa puhuvat parlamentin puhemies David Sassoli ja Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.