Hallitus arvioi lähiaikoina neuvotteluissaan muun muassa sitä, pitäisikö Suomen ottaa käyttöön ulkonaliikkumisrajoituksia koronaviruksen takia.
Kyseessä olisivat siis ensi viikolla suuressa osassa maata alkavaa sulkutilaa kovemmat keinot, joilla kiellettäisiin ihmisiä liikkumasta tarpeettomasti. Ne otettaisiin käyttöön valmiuslain perusteella.
Kieltoja on valmisteltu valtioneuvostossa siltä varalta, että koronatilanne uhkaisi pahentua selvästi nykyisestä eivätkä jo päätetyt keinot riittäisi. Suomessa leviää viruksen brittimuunnos, joka tarttuu aiempaa virustyyppiä ärhäkämmin.
Yksityiskohtia ei tiedetä, mutta jotain voi päätellä siitä, miten vastaavia kieltoja on sovellettu muualla Euroopassa.
Tässä lyhyet vastaukset siihen, mitä ulkonaliikkumiskielto voisi tarkoittaa ja miten ne ovat toimineet muualla Euroopassa.
Mitä ulkonaliikkumiskielto voisi tarkoittaa?
Ulkonaliikkumiskiellon aikana olisi sallittua vain välttämätön liikkuminen.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan sallittua olisi esimerkiksi ruokakaupassa ja apteekissa käynti. Paljon muuta varmaa suunnitelmista ei tiedetä.
Helsingin Sanomat kertoi helmikuun puolivälissä, että hallituksen valmistelemissa säännöissä sallittaisiin liikkuminen myös esimerkiksi työn, opiskelun, lääkärikäyntien ja vastaavien välttämättömien syiden takia.
Monet asiat ovat yhä epäselviä. Ei tiedetä, koskisiko kielto myös ulkoliikuntaa tai lasten kanssa liikkumista. Ei myöskään tiedetä, olisiko kielto voimassa vain ilta- ja yöaikaan vai ympäri vuorokauden.
On myös mahdollista, että hallituksen suunnitelmat ovat muuttuneet Helsingin Sanomien pari viikkoa sitten julkaistun jutun jälkeen.
Liikkumisrajoitukset otettaisiin joka tapauksessa käyttöön viimeisenä keinona, jos mikään muu ei auta koronan hillitsemisessä. Jos tauti pysyy aisoissa kevyemmillä toimilla, rajoituksia ei tule.
Miten ulkonaliikkumiskieltoa valvottaisiin?
Poliisi valvoisi kieltoa ja voisi tarvittaessa sakottaa sen rikkojia.
Poliisihallituksen operatiivinen lakimies Konsta Arvelin ei ole vielä selvillä valmisteltavien lakien sisällöstä. Hänen mukaansa kieltoa valvottaisiin pitkälti samalla tavalla kuin Uudenmaan sulkua vuosi sitten.
– Lähtökohta on se, että ihmiset noudattavat lakia ja olisivat liikkeellä vain välttämättömissä tarkoituksissa. Tämä voitaisiin tarvittaessa tarkistaa pikaisessa kenttäkuulustelussa, Arvelin sanoo puhelinhaastattelussa.
Poliisi voisi sakottaa niitä, joiden selitys ei olisi uskottava.
Jos ulkonaliikkumiskielto asetettaisiin samalla valmiuslain pykälällä kuin Uudenmaan sulku, rangaistus olisi noin kymmenen päiväsakkoa.
Arvelinin mukaan poliisi suuntaa tarvittaessa resursseja niin, että kieltoa voitaisiin valvoa. Valvonta helpottuu, mikäli rajoitukset on määritelty tarkasti ja valvottava alue on riittävän pieni.
Sakkorangaistukset ovat tyypillisiä myös muualla Euroopassa. Esimerkiksi Englannissa ulkonaliikkumiskiellon rikkomisesta saa noin 230 euron sakon, yleisradioyhtiö BBC kertoo.
Britanniassa poliisien on tarkoitus ensin selittää sääntöjä ja kannustaa niiden noudattamiseen. Rankaisu on vasta viimeinen vaihtoehto.
Millaisia ovat ankarimmat mahdolliset kiellot?
Tiukimmillaan Euroopassa on kielletty myös ihmisten tapaaminen ulkona.
Esimerkiksi Englannissa ei saa tavata omaan talouteen tai kahden erillään asuvan aikuisen muodostamaan "tukikuplaan" kuulumattomia ihmisiä, Englannin koronaohjeet kertovat. Ainoa poikkeus on ulkoliikunta, jota harrastaessa saa tavata yhtä ihmistä kerran päivässä, jos turvaväleistä pidetään huolta.
Liikunnan ohella kodista saa Englannissa poistua vain töihin tai opiskelemaan, ostamaan välttämättömyystarvikkeita tai lääkärihoitoon.
Tapaamisrajoituksia on myös muissa maissa. Esimerkiksi Italiassa saa vierailla yhdessä kodissa päivän aikana, ja Berliinissä saa tavata vain yhtä henkilöä oman talouden ulkopuolelta.
Viime keväänä esimerkiksi Espanjassa kiellettiin myös ulkoliikunta. Viime kuukausina tällaisia liikunnan täyskieltoja ei ole ollut.
Kiellettäisiinkö liikkuminen maan sisällä?
Suomessa voitaisiin myös eristää jokin alue viimekeväisen Uudenmaan sulun tapaan.
Pääministeri Marinin mukaan alueiden eristäminen on mahdollista, jos tilanne huononee. Poliisitarkastaja Konsta Arvelinin mukaan myös tähän on varauduttu poliisissa.
Myös monissa Euroopan maissa on kielletty liikkuminen maan sisällä.
Englannissa ei saa poistua omalta paikkakunnalta lainkaan. Saksassa taas on kielletty hotellimajoitus ja Italiassa liikkuminen eri tautitilanteessa olevien alueiden välillä.
Koskisiko ulkonaliikkumiskielto koko maata?
Suomessa ulkonaliikkumiskielto koskisi vain niitä alueita, joissa korona on levinnyt laajasti.
Jos kieltoja tulee, ne koskisivat luultavasti pääasiassa eteläistä Suomea. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on selvästi huonompi koronatilanne kuin muualla.
Myös monissa Euroopan maissa, kuten Saksassa ja Italiassa, on rajoitettu liikkumista eniten pahimmilla korona-alueilla. Britanniassa koko maa on suljettu, mutta esimerkiksi Englannissa ja Skotlannissa on eri säännöt.
Olisiko kielto voimassa vain öisin vai ympäri vuorokauden?
Suomen suunnitelmista ei tiedetä. Joissain Euroopan maissa kielto on voimassa vain iltaisin ja yöllä.
Esimerkiksi Ranskassa liikkuminen on kielletty 18–06, Italiassa kello 22–05 ja Hollannissa 21–4.30 välisenä aikana.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan on mahdollista, että myös Suomessa rajoitukset koskisivat vain tiettyjä kellonaikoja.
Kuinka kauan ulkonaliikkumiskielto olisi voimassa?
Helsingin Sanomien mukaan hallitus valmisteli helmikuussa kolme viikkoa kestävää kieltoa. Monissa maissa kiellot ovat jatkuneet kuukausia.
Esimerkiksi Saksassa täysi koronasulku ulkonaliikkumiskieltoineen alkoi joulukuun puolivälissä. Reiluksi kolmeksi viikoksi määrätyt ankarimmat rajoitukset pysyivät lopulta voimassa yli kaksi kuukautta.
Britanniassa liikkuminen kiellettiin joulun alla. Rajoituksia aletaan purkaa varovaisesti ensi viikosta lähtien. Valtaosa rajoituksista on tarkoitus saada purettua juhannukseen mennessä.
Myös esimerkiksi Hollannissa, Itävallassa ja Belgiassa ulkonaliikkumiskiellot ovat jatkuneet useita kuukausia. Nyt niitä ollaan kuitenkin purkamassa asteittain.
Monet maat näyttävät tähtäävän siihen, että rajoitukset olisivat ainakin selvästi lievempiä kesällä. Viime vuoden perusteella näyttää siltä, että virus leviää huonommin kesällä. Myös koronarokotteen saaneita on tuolloin paljon nykyistä enemmän.
Miten hyvin ulkonaliikkumiskielto hillitsee tartuntoja?
Ulkonaliikkumiskiellot pysäyttivät koronaviruksen toisen aallon talvella, mutta monissa maissa tartuntoja on yhä paljon.
Ulkonaliikkumiskieltoihin turvauduttiin monissa Euroopan maissa joulun tienoilla, kun koronatartunnat alkoivat levitä hallitsematonta vauhtia.
Kieltojen ansiosta kasvu pysähtyi ja tautipiikki saatiin hallintaan. Monissa maissa tartuntoja on yhä enemmän kuin syksyllä ennen tautipiikkiä, vaikka ulkonaliikkumiskiellot ovat pysyneet voimassa tai niitä on lievennetty vain vähän.
Erittäin ankaria rajoituksia asettanut ja väestöä nopeasti rokottanut Britannia on poikkeus. Siellä tautia on nyt vähemmän kuin syksyllä, vaikka viruksesta leviää herkemmin tarttuva brittimuunnos.
Tarkennettu 3.3. klo 9.21: Ulkonaliikkumiskieltojen ohella myös muut liikkumisrajoitukset, kuten alueiden eristäminen, ovat keinoja, jotka otettaisiin käyttöön, jos tauti ei pysy aisoissa muilla keinoilla. Lisätty 3.3. klo 14.54 tieto siitä, että Englannissa saa tavata myös "tukikuplaan" kuuluvia ihmisiä.
Keskustelu on avoinna 4.3. klo 23 asti.