Yhteydenotot peliongelmaisten auttavaan puhelimeen vähenivät, kun kolikkoautomaatit sulkeutuivat: "Ongelmat ovat entistä vakavampia"

Seinäjoen kaupungin päihdeklinikalla havahduttiin jo viime vuoden puolella apua hakevien peliriippuvaisten määrän kasvuun.

– Määrät ovat kasvaneet tasaisesti. Tällä hetkellä aktiivisesti hoidetaan 30-40 peliriippuvaista ja apua peliongelmiin on tultu hakemaan myös päivystysaikaan, kertoo Seinäjoen kaupungin päihdeklinikan vastaava sosiaaliterapeutti Niina Suokas.

Päihdeklinikalla hoidetaan päihderiippuvuuksien lisäksi toiminnallisia riippuvuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi pelaamiseen, ruokaan tai seksiin. Peliriippuvaisten osuus on tällä hetkellä päihderiippuvaisten jälkeen asiakasmääristä suurin.

Kasvu voi johtua monesta tekijästä, mutta ehkä osin myös poikkeusoloista.

Avaa kuvien katselu

– Kotona on vietetty paljon aikaa ja sitä on vietetty myös koneen ääressä, joten kynnys on voinut pelaamiseen joillakin madaltua. Toki samaan aikaan osa asiakkaista on kokenut, että koska pelikoneet ovat olleet välillä suljettuina, kolikkopelaaminen on voinut vähentyä, Suokas kertoo.

Peliautomaattien sulkeminen ei myöskään lisännyt nettipelaamista Veikkauksen mukaan.

Lue myös: Veikkauspelien tunnistautumispakko on anonyymin rahapelaamisen loppu – samalla kertyy valtavasti dataa, joka voi helpottaa peliongelmien tunnistamista

Rahapelaaminen Suomessa nyt

Peluuri on valtakunnallinen palvelu, joka tarjoaa anonyymejä ja maksuttomia tuki- ja ohjauspalveluja ongelmallisesti pelaaville ja heidän läheisilleen. Peluuri myös ohjaa tarvittaessa hakemaan ammattiapua kunnallisista palveluista.

Peluuri ja Peliklinikka julkaisevat keväällä raportin pelaamisesta korona-aikana. Peluurista kerrotaan kuitenkin jo, että peliongelmaisten yhteydenotot auttavaan puhelimeen ja chattiin tulleet yhteydenotot ovat jonkin verran vähentyneet.

– Merkittävin lasku on ollut fyysisiä peliautomaatteja pelaavien ryhmässä. Kun automaatit ovat olleet kiinni, pelkästään peliautomaatteja pelaavat eivät ole päässeet pelaamaan. Tarve hakea apua on vähentynyt, kertoo Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoinen.

Kuitenkin pitempää aikaväliä tarkastellessa Peluurin yhteydenottojen määrä on ollut Silvennoisen mukaan tasaisessa kasvussa eli avun hakeminen ongelmallisesti pelaavien joukossa on lisääntynyt.

Tämä ei kuitenkaan kerro suoraan ongelmallisesti pelaavien määrän kasvusta, sillä esimerkiksi THL:n tilastoraportin mukaan riskitason rahapelaaminen on vähentynyt ja ongelmallinen pelaaminen pysynyt samalla tasolla.

– Pitää kuitenkin huomata, että vaikka ongelmallisesti pelaavien määrä on pysynyt kohtuullisen vakiona, ongelmat ovat entistä vakavampia. Tämä taas saattaa vaikuttaa avunhakemisen määrään. Tiedetään, että ongelmallisesti pelaavat hakevat apua usein vasta, kun tilanne on todella pahasti kriisiytynyt ja ei oikeastaan ole muita vaihtoehtoja, kuvaa Silvennoinen tilannetta.

Lue myös: Koronaeristys sai ihmiset pelaamaan – suomalaiset käyttävät digipeleihin yli seitsemän tuntia viikossa ja se on ennätyksellistä

Maakunnallistakin kasvua

Vaasassa rahapeliriippuvuuksia hoidetaan mielenterveys- ja riippuvuuskeskus Horisontissa. Siellä peliriippuvaisten määrän kasvu huomattiin jo pari vuotta sitten.

– Sen jälkeen määrät ovat olleet tasaisia ja saamme kolmesta viiteen uutta asiakasyhteydenottoa kuukausittain. Tällä hetkellä aktiivisia asiakkuuksia on noin 40 ja asiakkaista suurin osa on miehiä, kertoo Horisontin sosiaaliohjaaja Jani Nyman.

Kasvua huomattiin viime vuosina myös sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten päihde- ja riippuvuuspalveluissa. Uusia asiakkaita on hakeutunut avun piiriin alkuvuodesta kahdesta kolmeen kuukaudessa, kertoo päihdetyöntekijä Petri Nikula.

Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan tilanteet ovat melko samansuuntaisia. Seinäjoen kaupungin päihdeklinikan vastaavan sosiaaliterapeutin Niina Suokkaan mukaan päihdeklinikka saa 3-6 yhteydenottoa kuukaudessa.

Yhteydenotot ovat Seinäjoella lisääntyneet. Kyse voi olla Suokkaan mukaan myös siitä, että tietoisuus omasta kunnasta löytyvästä palvelusta on lisääntynyt ja siitä on myös pyritty aktiivisesti tiedottamaan.

– Avunhakemisessa tapahtuneet muutokset eivät suoraan kerro muutoksissa peliongelman määrässä. Siihen vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten palveluiden markkinointi, aiheen näkyvyys julkisessa keskustelussa tai asiakkaiden tilanteiden kriisiytyminen, muistuttaa Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoinen.

Peliongelmasta kärsivän henkilön elämä saattaa Silvennoisen mukaan kriisiytyä esimerkiksi koronasta johtuvan lomautuksen tai irtisanomisen vuoksi.

Talous- ja velkaneuvonnan asiakaskunnassa pelaaminen on jatkuvasti kasvava ongelma, ja velkaneuvonnassa huolta onkin herättänyt se, kärjistävätkö koronakuukaudet peliriippuvaisten ongelmia. Vuoden lopulla siitä ei vielä näkynyt merkkejä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 saakka.