Miljoonia tuottava poikkeus nykyisessä nollakorkojen Suomessa: Kaupungit perivät yleisesti jopa 6 prosentin lainakorkoa energiayhtiöiltään

Valtaosa maan sähkö- ja energiayhtiöistä on kuntaomisteisia. Niinpä niiden tahkoamat voitot valuvat pitkälti osinkoina vahvistamaan kuntien rahatilannetta.

Mutta kunnat saavat energiayhtiöistään myös jopa 20 miljoonan euron korkotulot vuosittain. Lukuisat kaupungit ovat ryhtyneet pankkiireiksi energiayhtiöilleen ja lainanneet niille huomattavia summia rahaa. Lainasta ne perivät tietysti korkoa ja saavat sitä kautta vuosittain korkotuloja.

Kuntatalousasiantuntija, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä konsulttiyhtiö FCG Perlaconista sanoo yllättyneensä osinko- ja korkotulojen suuresta merkityksestä omistajakaupunkien taloudenpidolle.

– Energiayhtiöiltä saadut osinko- ja korkotulot vastaavat helposti puolen prosenttiyksikön tuottoa, muutaman kaupungin kohdalla jopa veroprosenttiyksikön tuottoa.

– Eli jos näitä ei perittäisi, niin vastaavan summan verran täytyisi kiristää kuntalaisten veroja, jotta voitaisiin pitää sama palvelutaso pystyssä. Tavalliselle palkansaajalle se merkitsisi 160-170 euron vuotuista lisälaskua veroihin, kotitaloudelle jo useamman satasen vuodessa, maan tunnetuin kuntien remonttimies summaa.

Avaa kuvien katselu

Korot ylittävät usein osingot

Korkotulot ovat viime vuosien aikana muodostuneet huomattaviksi. Moni kaupunki tienaa joka vuosi miljoonia euroja korkotuloja omistamistaan energiayhtiöistä ja monesti jopa selvästi enemmän kuin osinkoja samasta lähteestä.

Yle kokosi oheiseen taulukkoon osinko- ja korkotulotiedot 20 keskeisestä kaupungista, jotka omistavat alueensa energiayhtiön joko kokonaan tai osittain ja monesti myös osuuksia muista energiayhtiöistä.

Kuntaomisteisia energiayhtiöitä on lukumääräisesti paljon enemmän, mutta näiden 20 suurimman kuntaomistajan asiakaskunta muodostaa yli puolet maan kaikista sähköasiakkaista, yhteensä liki kaksi miljoonaa asiakasta.

Oheisesta taulukosta voit tarkistaa kuntien saamat osinko- ja korkotulot vuosilta 2015-2020 omistamistaan energiayhtiöistä. Taulukon voi järjestää pienimmästä suurimpaan ja päinvastoin klikkaamalla sarakkeen yläreunaa. Yksittäisen kaupungin voi hakea kirjoittamalla sen nimen hakukenttään. Juttu jatkuu taulukon jälkeen.

Helsinki ylivoimainen

Kuten oheisesta taulukosta näkee, esimerkiksi Jyväskylä on kuitannut korkotuloja Alva-yhtiöistään lähes 57 miljoonaa euroa vuosina 2015-2020 ja osinkoja vain neljäsosan tästä, vajaat 14 miljoonaa euroa.

Yhtä lailla korkotulot ylittävät selvästi osinkotulot muun muassa Lappeenrannassa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Porissa.

Helsinki on kuitenkin ylivoimainen korkotuloillaan. Se on nostanut korkotuloja vuosien 2015-2020 aikana hulppeat 118 miljoonaa euroa, liki 20 miljoonaa euroa vuodessa. Mutta osinkoja se on saanut kokonaan omistamastaan Helenistä (100%) ja osin omistamastaan Vantaan Energiasta (40%) yli tuplat korkoihin verrattuna: lähes 257 miljoonaa euroa 2015-2020.

Vuositulot ovat olleet nousussa, viime vuonna Helsinki kuittasi energiayhtiöiltään osinkoja ja korkotuloja liki 96 miljoonaa euroa.

– Yhden veroprosentin tuotto on Helsingissä noin 150 miljoonaa euroa ja kun nämä kaksi yhtiötä on tuottanut kaupungille tuloa keskimäärin noin 80 miljoonaa euroa vuodessa, se vastaa suurinpiirtein puolikasta veroprosenttia, sanoo konserniohjauksen päällikkö Atte Malmström Helsingin kaupungilta.

Yhtiöitys usein taustalla

Mutta miksi kaupungit ovat ryhtyneet lainoittamaan energiayhtiöitään eräänlaisina pankkiireina?

Tavallisesti se liittyy yhtiöittämiseen. Esimerkiksi Kuopion Energia liikelaitoksen liiketoimintojen yhtiöittämisen yhteydessä Kuopion Energia Oy:lle muodostui velkaa omistajalleen Kuopion kaupungille 48,3 miljoonaa euroa vuonna 2006 ja 84,4 miljoonaa euroa vuonna 2014. Velasta Kuopio perii tietysti korkoa. Kiinteäkorkoisten lainojen korot ovat 5,3 ja 6,0 prosenttia ja pysyvät siinä vielä pitkään.

Oulussa taas kaukolämpöliiketoiminnasta tehtiin liiketoimintakauppa, josta 190 miljoonaa katettiin omistajan (Oulun kaupunki) myöntämällä pääomalainalla. Kuuden prosentin korko nakuttaa Oulun kaupungille tasaista tuloa vuoteen 2050 saakka.

Jyväskylän kaupunki on myöntänyt Alva-yhtiölle 150 miljoonan euron antolainan, josta on peritty tähän saakka 5,91 prosentin korkoa ja vuoden vaihteessa korko laskettiin 4,08 prosenttiin seuraavan 15 vuoden ajaksi.

Rovaniemi on antanut 20-22 vuoden mittaisia yhtiöittämis- ja investointilainoja yhteensä 156 miljoonan euron edestä. Korkoa napapiirin kaupunki perii niistä 3,9–6,5 prosenttia.

Helsinki taas on lainoittanut energiayhtiötään yhteensä 466 miljoonan euron edestä. Kahden lainan kiinteät korot ovat 5 ja 6 prosenttia ja laina-aika 20 vuotta.

– Helsingin Energia liikelaitos yhtiöitettiin 2014 lopussa kuntalain yhtiöittämisvelvoitteesta johtuen. Siinä yhteydessä kaupungin omaisuutta siirtyi merkittävä määrä uudelle yhtiölle (nyk. Helen). Osan siitä yhtiö osti kaupungilta velaksi ja siihen liittyvistä lainoista yhtiö maksaa kaupungille korkoa, Malmström kertoo.

Avaa kuvien katselu

Korko ei saa olla liian matala

Tavallisen asuntovelallisen korviin 5-6 prosentin korko kuulostaa hyvinkin kovalta korolta nykyisessä liki nollakorkojen Suomessa.

– Asuntolainat on vähän eri asia. Nämä korkoprosentit perustuvat yhtiöittämisvaiheessa tehtyihin arvioihin, joissa käytettiin myös ulkopuolista asiantuntijaa meidän omien arvioidemme tukena, Malmström kertoo.

– Ulkopuolisen objektiivisen tarkastelun perusteella haluttiin varmistua siitä, että korot ovat sekä verotuksen (ei liian korkeat) että valtiontukisäännösten (ei liian matalat) kannalta hyväksyttävät. Näistä molemmista näkökulmista on päädytty mainittuihin korkoprosentteihin.

Malmström painottaa, että Helen toimii kilpailutilanteessa markkinoilla muiden energiayhtiöiden kanssa, joten se ei voi saada kaupungilta sellaista taloudellista tukea, mitä muut sähköyhtiöt eivät saa niiden omistajilta.

– Jos velan korko on liian alhainen, niin se on silloin kiellettyä tukea yhtiölle kaupungilta.

Ei tuloja paratiisisaarille

Laesterän mielestä kuntien perimiä korkoja ei voi verrata suoraan asuntolainakorkoihin.

– Korkotasoa ei voida perustella ihan pelkästään riskin ja tuoton suhteella. Aika moni kaupunki on kuitenkin ennen korkoprosentin määräämistä tarkastellut asiantuntijoiden kanssa korkoprosenttia siten, että se on maltillinen. Näissä ei ole kyse asuntolainan korosta vaan pääoman tuloutuksesta ja se on hiukan eri asia kuin lainakorko.

Kuntien tuloja omistamiensa yhtiöiden kautta kutsutaan usein piiloverotukseksi.

– Toisinpäin ajateltuna on ehkä parempi, että kaupunki ottaa korkotulon ja käytää sen kaupunkilaisten ja kuntalaisten palveluihin. Useasti kritisoidaan sähköyhtiöitä ja omistajia siitä, että ne tulouttaa euronsa paratiisisaarille, niin tätä voisi pitää parempana tai ainakin kansalaislähtöisempänä tapana toimia. En pidä pahana asiana sitä, että tulohyöty tulee kaupungille, eikä jollekin muulle, Laesterä korostaa.

Takausprovisioista hyvä tulot

Kunnat saavat energiayhtiöiltään tuloja myös takausprovisioina, kun ne takaavat niiden lainoja ja laskuttavat siitä korvauksia. Takausprovisiot jäävät suuruudeltaan kuitenkin selvästi osinkoja ja korkotuloja pienemmiksi ja vain vajaa puolet tarkastelluista kunnista on niitä energiayhtiöiltään edes perinyt.

Selvästi korkeimmat provisiot on nostanut Vantaa, keskimäärin 0,7-0,9 miljoonan euron takauskorvaukset viime vuosina.

Vantaa on sikäli erikoinen tapaus, että se on saanut Vantaan Energialta vain osinkoja ja takausprovisioita, ei korkotuloja lainkaan. Tämä selittyy sillä, että Vantaan Energia on ottanut lainansa suoraan markkinoilta, eikä kaupungin kautta. Niille tarvitaan kuitenkin takauksia ja niitä Vantaa on antanut.

Lehmä lypsää tai lihoiksi

Energiayhtiön omistus on tiennyt monelle kunnalle vakaata, muhkeaa tuloa vuosi vuoden perään. Silti lukuisat kunnat ovat myyneet energiayhtiöitään joko kokonaan tai osittain viime vuosina.

Esimerkiksi Kajaani ja Sotkamo myivät yhdessä omistamansa Loiste oy:n vähemmistöosuuden 33,9 prosenttia ruotsalais-ranskalaiselle yhtiölle vuonna 2019.

Yritysjärjestelyn takia myyjäkuntien tuotot olivat poikkeukselliset vuonna 2019 ja siksi Kajaani ja Sotkamo jäivät pois oheisesta taulukosta. Kajaanin osinkotulot olivat 52,5 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja Sotkamolla ne olivat 16,8 miljoonaa euroa.

Kaupan jälkeen yhtiöstä jäi Kajaanin haltuun 50,1 prosenttia ja se sai osinkotuloja viime vuonna 5,8 miljoonaa euroa. Sotkamolle jäi 16 prosenttia ja osinkoja herui 1,9 miljoonaa eruoa vuonna 2020.

Laesterän mukaan energiayhtiön myynti on kunnalle sen vaikeimpia poliittisia päätöksiä. Ne suhtautuvat kaupantekoon laajasti hyvin pidättyväisesti, vaikka talous on monella kuralla ja kaupalla saataisiin kunnan kassa pulskaan kuntoon pitkäksi aikaa.

Esimerkiksi Outokumpu myi viime syksynä enemmistön Outokummun Energiasta ja hyötyi kaupasta päälle 60 miljoonaa euroa. Se on Outokummulle erittäin iso raha.

Jotain muutakin on maassa vireillä, vaikka kuntien saama koronatuki onkin lieventänyt myyntikeskusteluja.

– Tiedän, että jossain päin Suomea mietitään aika isojakin kauppoja ja voi olla että niistä kuullaan vielä. Pääsuunta kuitenkin varmaan on, että kunnat pitävät yhtiöt omassa hallussaan, mutta hädän hetkellä kunnat voivat olla valmiita tekemään tällaisia ratkaisuja., Laesterä summaa.

Voit keskustella aiheesta 18.3. kello 23:een asti.

Lue lisää:

Ylen kysely sähköyhtiöille: siirtohintojen korotukset jatkuvat ensi vuonna, mutta voivat rauhoittua aiemmasta – "Vuoden, parin päästä ollaan hintatasolla, joka riittää"

Hintakohauttaja Caruna kiittelee vuolaasti hallituksen sähköuudistusta – laskunmaksajat sättivät

Sähkön siirtohintojen vuotuinen korotuskatto laskemassa roimasti nykyisestä – uuden lain voimaantulo viivästyy

Sähkön siirtohintojen nousulle ei näy loppua – Energiaviraston valvontamallin muutos aiheuttaa korotuspainetta vuosiksi eteenpäin

Yle tutki: Sähkön siirtohintojen raju nousu johtui yllättävästä syystä – valvojan tekemä muutos koitui kalliiksi kuluttajille