Pohjois-Savossa Lapinlahden valoisassa kirkkosalissa kaikuu tuttu kiitosvirsi. Kaunis, puukoristeinen, musta kiiltävä flyygeli seisoo vakaasti alttarin edessä. Flyygelin kansi on avoinna kuin siipi.
Kanttori Heini Heide soittaa 138-vuotiaalla Steinway-flyygelillä Richard Faltinin sävelmää Me kiitämme sinua.
On todennäköistä, että Faltin on tehnyt tämän sävellyksen soittaessaan juuri tällä flyygelillä 1800-luvulla. Flyygeli oli hänen omistuksessaan tuolloin.
– Ikävä kyllä se ei enää soi niin kuin Steinwayn pitäisi soida, Heide pahoittelee flyygelin tämän hetkistä kuntoa.
Aivan jokaisen seurakunnan kirkkosalista ei kuitenkaan löydy soitinta, jonka historiassa soi samalla myös suomalaisen sävellysperinteen kaiku.
"Se on melkein kuin perheenjäsen tai työyhteisön jäsen"
Lapinlahden seurakunta sai Steinway & Sons -flyygelin lahjoituksena 1980-luvulla lapinlahtelaisen Keinosen suvun perikunnalta.
Kanttori Herman Keinosen poika Arvo Keinonen oli hankkinut flyygelin 1960-luvulla. Hänen kuolemansa jälkeen suku halusi lahjoittaa soittimen seurakunnalle.
Flyygeli on ollut seurakunnassa ahkerassa käytössä. Sitä ei ole tiettävästi aiemmin kunnostettu ja sen kunto päässyt rapistumaan. Nyt soitin on päätetty kunnostaa perusteellisesti.
Kunnostus maksaa lähes 16 000 euroa. Soitin on vakuutettu 40 000 euron arvosta. Uusien Steinway-flyygelien hinta vaihtelee mallista riippuen, kalliimmat konserttiflyygelit maksavat yli 100 000 euroa.
Kirkkoherra Lauri Jäntti korostaa, että musiikki on oleellinen osa jumalanpalveluselämää ja muutakin elämää. Flyygeli on ollut viikottaisessa käytössä.
– Se on melkein kuin perheenjäsen tai työyhteisön jäsen. Siitä on pidettävä huolta samalla tavalla perheenjäsenenä.
Lapinlahdella on vilkasta musiikkitoimintaa, jossa seurakunta on mukana. Joka kesä järjestetään maailmankuulu musiikkileiri.
Myös lapinlahtelaissyntyinen säveltäjä Pasi Lyytikäinen on pitänyt paikkakunnalla Pasimusic-festivaaleja.
Jäntti toivoo, että flyygelin kunnostuksen jälkeen sitä voidaan hyödyntää erilaisissa konserteissa entistä enemmän.
Flyygelin menneisyys on erityinen
Lapinlahden seurakunnan flyygelistä erityisen tekee sen historia.
Soittimen hankki Suomeen vuonna 1883 kirkkomusiikin säveltäjänä tunnettu Richard Faltin.
Saksalaissyntyinen Faltin toimi vuodesta 1870 lähtien Nikolainkirkon eli nykyisen Helsingin Tuomiokirkon urkurina ja yliopiston musiikinopettajana.
Faltin oli kiinnostunut uusista soittimista ja teki säännöllisesti matkoja Saksaan tapaamaan eri soitinrakentajia.
Kun koti täyttyi erilaisista soittimista, Faltin perusti vaimonsa Olgan kanssa Helsinkiin pianoliikkeen.
Sitä ei tiedetä, missä muualla Helsingin ja Lapinlahden ohella flyygeli on ollut vuosien varrella.
Steinway-flyygelin erinomaisuus piilee kosketuksessa
Sibelius-Akatemian professori Tuija Hakkilan mukaan 1800-luvulla New Yorkissa ja Pietarissa soitinrakentajia oli satoja. Steinway erottautui joukosta varhain.
Yhdessä veljensä Theodoren kanssa Heinrich kehitti lejeerin eli metalliseoksen, jolla saatiin ratkaistua soittimen metallirungon ongelmat.
Steinway-flyygelit tehdään nykyisinkin viimeistä piirtoa myöten käsin. Hakkila kertoo olleensa Hampurissa tehtaalla ja nähneensä, miten flyygeleitä valmistetaan.
Soittimen kosketus on saatu vietyä ihan tappiin, koska niiden parissa tehdään koko ajan tuotekehittelyä. Kosketus on herkkä, nopea ja helppo.
– Soitin reagoi soittajan ajatuksiin ja soittaja ajattelee kosketuksella. Flyygeli on tavallaan mekaanisesti lyömäsoitin, joka resonoi kaikkiin pehmennyksiin, Hakkila kuvailee.
Tuija Hakkila sanoo, että Steinway ei ole kuitenkaan enää se ainoa oikea flyygeli, kuten ei ollut 1800-luvullakaan.
Etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana tilanne soitinmarkkinoilla on muuttunut ratkaisevasti. Esimerkiksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemia hankki vastikään kaksi konserttiflyygeliä ja vain toinen niistä on Steinway.
Aiheesta voi keskustella 8.3. kello 23:een saakka.