Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennustaa, että kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna kolme prosenttia ja ensi vuonna 2,4 prosenttia.
Etlan mukaan Suomen talous elpyy koronakriisistä tänä vuonna, vaikka tasapainottelu pandemian kanssa jatkuu vielä vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Ennusteen suurimmat riskit liittyvät kuitenkin virusmuunnoksiin ja rokotekattavuuteen. Jos rokottaminen etenee, yksityinen kulutus kasvaa ensi vuonna merkittävästi.
– Rokotekattavuus nousee koko ajan, nyt jo yli 11 prosenttia Suomen aikuisväestöstä alkaa olla rokotettuja. Tilanteen pitäisi edelleen parantua huomattavasti huhti-kesäkuussa, kun rokotepula alkaa helpottaa. Niinpä edessä on alkuvuotta selvästi valoisampi loppuvuosi niin talouden kuin terveydenkin kannalta, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus tiedotteessa.
Odotettua hitaamman rokottamisen takia Etla pudotti tämän vuoden kasvuennustetta 0,2 prosenttiyksikköä syksyllä esittämäänsä ennustetta pienemmäksi.
Työllisyys kohenee liian vähän
Koronakriisin vaikutukset työmarkkinoille ovat Etlan mukaan lyhytaikaisia. Yritykset välttivät irtisanomisia lomautusten ansiosta.
Työttömyysaste on Etlan arvion mukaan tänä vuonna 7,5 prosenttia ja ensi vuonna 7,2.
Työllisyysaste nousee 72,8 prosenttiin ensi vuonna, jolloin se on 0,2 prosenttiyksikköä parempi kuin koronakriisin alla vuonna 2019.
Työllisyys ei kuitenkaan kohene tarpeeksi.
– Työllisyyden nousu on tahmeaa. Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta ei toteudu, Lehmus arvioi verkkotiedotustilaisuudessa.
Hänen mukaansa hallituskauden tähän mennessä ainoa merkittävä työllisyystoimi on ollut eläkeputken poistaminen.
Hallituksen työllisyystoimien tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla. Työllisyystoimet ja niiden vaikutusten pehmentämiseksi tehdyt sosiaaliturvan muutokset tuovat kuitenkin myös kuluja.
Etlan mukaan tällä hetkellä ei voida arvioida, onko työllisyystoimien kokonaisvaikutus julkista taloutta vahvistava vai heikentävä. Perimmäisestä tavoitteesta vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla ollaan kuitenkin kaukana.
Etla on arvioinut paitsi Sanna Marinin (sd.) myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työllisyystoimia. Sipilän hallituskauden aikana vaikuttavimmaksi työllisyyskeinoksi nousi kilpailukykysopimus, jonka tutkijat arvioivat lisänneen työllisyyttä 20 000 – 40 000 henkilöllä.
Työllisyyden parantamiseksi Lehmus kaipaisi koko sosiaaliturvajärjestelmän tarkastelua ja tukien punnitsemista kriittisesti. Kannustinloukkuja pitäisi hänen mielestään edelleen purkaa. Hänen mukaansa paikallisen sopimisen lisääminen parantaisi joustavuutta, niin että suhdanteisiin olisi helpompi reagoida työpaikoilla.
Lehmuksen mukaan Suomen velkaantuminen on kroonistunut, ja velkaantumisen kääntäminen on ollut vaikeaa kaikille hallituksille
Velkaantuminen pitäisi saada kuriin, jotta seuraavan kriisin tullen olisi varaa velkaantua.
Palvelualat pääsevät kunnon kasvuun ensi vuonna
Yksityisen kulutuksen merkitys kasvulle on suuri, se kasvaa noin 2,5 prosenttia tänä vuonna, kun epidemian aiheuttamat rajoitukset poistuvat asteittain kesän kuluessa.
Ensi vuonna Etla ennustaa yksityisen kulutuksen kasvavan jo yli 4,5 prosenttia. Inflaatio kiihtyy vain hieman. Vienti kasvaa vauhdilla Etla ennustaa, että vienti kasvaa tänä vuonna lähes 4,5 prosenttia ja ensi vuonna jo yli 7 prosenttia.
Koronakriisi on ollut ennen kaikkea palvelutuotannon ja palvelukaupan kriisi. Palvelualat myös toipuvat hitaammin. Tavarakauppa pääsee hyvää kasvuun jo tänä vuonna.
Palveluvienti romahti viime vuonna jopa 15 prosenttia, joten sen toipumiseen on matkaa.
Ensi vuonna vienti saa edelleen vetoapua kansainvälisen talouden elpymisestä. Rokotekattavuus mahdollistaa myös turismin voimakkaan elpymisen. Palveluiden viennin ennustetaan kasvavan jopa 15 prosenttia ensi vuonna.
Tänä vuonna erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuuden sekä kulkuneuvoteollisuuden vienti kasvaa voimakkaasti. Autoteollisuuden kysyntätilanne on erittäin hyvä, ja telakoilta luovutetaan kuluvana vuonna iso risteilijä sekä kaksi pienempää alusta.
Lue myös: